Faktantarkistus: Ylen uutinen ketogeenisestä ruokavaliosta

Ylen artikkeli ketogeenisestä ruokavaliosta sisältää tutkitun tiedon vastaisia väitteitä.

Kuva: Ruudunkaappaus Ylen artikkelista ja IFLA

Artikkeli (Anni Sirviön, 40, unenlaatu parani ja vatsavaivat katosivat – asiantuntijat muistuttavat suositun ketogeenisen ruokavalion haitoista) julkaistiin 28.1.2019, ja siinä haastateltiin hyvinvointivalmentajaa ja kahta asiantuntijaa ruokavalioon liittyen. Lainaan tähän osia artikkelista ja kommentoin niitä lainauksien jälkeen.

Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksikön professorin Kirsi Pietiläisen mukaan ketogeeninen dieetti voi toimia lyhytaikaisesti esimerkiksi silloin kun ihminen haluaa laihtua. Hänen mukaansa moni sitä kokeileva luulee kuitenkin voivansa mässäillä kovaa rasvaa, vaikkapa voita ja pekonia, kuinka paljon tahansa.
– Sehän on tutkimusten perusteella ihan varmuudella sydänterveydelle haitallista, hän muistuttaa.

Kirsi Pietiläinen tarkoittanee kovalla rasvalla tyydyttyneitä rasvahappoja.

Voissa niitä on noin 69 % kaikista rasvahapoista ja pekonin rasvassa noin 41 % eli reilusti alle puolet. Erityisesti pekonin leimaaminen "kovaksi rasvaksi" on Pietiläiseltä omituista. (Fineli)

Toisin kuin Pietiläinen väittää, tutkimusten perusteella kova rasva on tuskin sydänterveydelle haitallista.

Ensinnäkin laajoissa väestönseurantatutkimuksissa kovalla rasvalla ei ole havaittu yhteyttä sydänongelmiin. Ei hyötyä eikä haittaa.

Lue lisää:
”Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin
Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi
Mikael Fogelholm myöntää menneet virheet kovan rasvan suhteen (YouTube-video)

Toiseksi kokeellisissa tutkimuksissa, joissa on vähennetty kovan rasvan saantia, ei ole yleensä saatu etua sydänterveydessä.

Lue lisää:
Tutkimuskooste: kasviöljy laskee kolesterolia muttei sydänkuolleisuutta

Kolmanneksi kun hiilihydraatteja vähennetään ja otetaan tilalle kovaa rasvaa, tällä korvauksella on hyvin vähäinen vaikutus "pahana kolesterolina" pidettyyn LDL-kolesteroliin, kun tarkastellaan LDL-hiukkasia, joka on tarkin tapa mitata LDL-kolesterolin sydänriskiä. Kaikki pekonin sisältämät rasvahapot yhdessä vähentävät LDL-hiukkasia, kun hiilihydraatteja vaihdetaan pekonin rasvaan.

(Huomautettakoon tässä kuitenkin, että pekoni on lihajaloste, ja lihajalosteet ovat olleet usein yhteydessä heikompaan terveyteen. Käsittelemättömät kylkisiivut voivat olla terveellisempi valinta.)

Lue lisää:
Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia

Kirsi Pietiläisen rasvateoria perustuu LDL-kolesterolin vanhaan epätarkkaan mittaustapaan ja yksipuoliseen tutkimusten tarkasteluun.

Vähähiilihydraattiset ruokavaliot vaikuttavat tekevän uutta tulemista hiljaiselon jälkeen, arvioi laillistettu ravitsemusterapeutti, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Reija Männikkö.
...
Ruokavalion ongelmana nähdään myös se, että se ei ole riittävän monipuolinen. Kuituja, vitamiineja ja kivennäisiä tulee liian vähän, sanoo Männikkö.

On tietenkin mahdollista, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ja erityisesti hyvin vähähiilihydraattisella ketogeenisellä ruokavaliolla joitakin ravintoaineita saa liian vähän, jos ei kiinnitä huomiota ruokavalintojen monipuolisuuteen. Kaikkia ravintoaineita voi kuitenkin saada tarpeeksi elintarvikkeista, joissa on vain vähän hiilihydraatteja.

Lue lisää:
Näin karppaat monipuolisesti

Huomautan lopuksi, etten ole tarkistanut kaikkia Ylen artikkelin väitteitä, joten virheitä saattaa olla enemmänkin.

Uusiseelantilainen koulu siirtyi karppaukseen

Dilworth-koulun henkilökunta oli harmissaan oppilaidensa lihomisesta ja tarttui ongelmaan vaihtamalla kampusten ruokalistat vähähiilihydraattiseen ruokaan.

Dilworth Schoolin oppilaita. Kuva: Peter Meecham

Dilworth School on vuonna 1906 perustettu yksityinen poikien sisäoppilaitos Uudessa-Seelannissa. Koulun kolmella eri kampuksella käy opintietä noin 640 koululaista vuosiluokilla 5-13 eli noin 9-17-vuotiaita poikia.

Junior-kampuksen pääkokki Craig Johnston sanoo, että koulun henkilökunta lannistui, kun koulusta lähti poikia niin lihavina, että he saisivat terveysongelmia myöhemmin elämässään. Koulu halusi laittaa pisteen oppilaidensa lihomiselle ja alkoi uusia ruokalistojaan viime vuonna. Myös kokilla itsellään oli tarvetta laihduttaa, ja hän kokeili uutta ruokavaliota itse ennen sen esittelyä oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Johnston laihtuikin 27 kiloa ja totesi ruokavalion toimivaksi.

Ruokalistojen uudistuksessa auttoivat ravitsemusterapeutti Caryn Zinn ja kansanterveystieteen professori Grant Schofield, jotka kannattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota. Hiilihydraatit vaihdettiin mahdollisimman vähän prosessoituun ruokaan ja hyviin rasvoihin.

Aamiaisella vaihdettiin säilykehedelmät, murot ja jogurtti muunmuassa makkaraan, munakokkeliin ja tomaattiin. Välipalalla saatetaan syödä juustoa, omenoita ja saksanpähkinöitä. Ruokalistalta löytyy myös esimerkiksi kanansiipiä, tonnikalaa, avokadoleipää ja keitettyjä kananmunia. (Ruokalistalle mahtuu siis hieman leipääkin, mutta hyvin tiukka hiilihydraattirajoitus on tuskin tarpeen kasvaville lapsille.)

Dilworthin pääkokki Robert McDonald sanoo, että ruokalistojen muutos oli kiistanalainen mutta siitä on ollut hyötyä. Oppilaita seurataan yksilöllisesti viikoittain. Poikien vyötärönympätykset ja painoindeksit ovat laskeneet. Pojat kuitenkin kasvavat ja voimistuvat, eivätkä he ole laihdutuskuurilla. Ruokaa tarjoillaan kunnollinen määrä, mutta se on laadukkaampaa ja sisältää vähän hiilihydraatteja ja sokeria.

Oppilaiden edustaja Calvin Le (kuvassa vasemmalla) sanoo, että ruokalistan muutos oli aluksi hankala mutta pojat ovat nauttineet siitä ja oppineet sokerin vaikutuksesta.

Koulun ruokakustannukset ovat nousseet hieman, mutta McDonald suosittelee muutosta muillekin kouluille: "Ruokavalio toimii, ja se parantaa kaikkien terveyttä ja hyvinvointia. Muiden koulujen kannattaa ottaa mallia."

Lähde: Stuff - Dilworth's new diet a recipe for success

Lue myös: Karppaus ja lapset

Tutkimuskooste: Karppaus laihduttaa enemmän kuin vähärasvainen ruokavalio

Harvard-tutkijoiden laatiman 53 eri tutkimuksen yhteenvedon mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio on pitkäkestoisessa laihdutuksessa hieman tehokkaampi kuin vähärasvainen ruokavalio.

Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kirjoittivat tutkimuskoosteesta aikaisemmin tässä kuussa yllättävän asialliset artikkelit, joten lainaan seuraavassa niitä.

Lancetissa läpikäydyissä tutkimuksissa vähähiilihydraattinen dieetti osoittautui tehokkaammaksi kuin vähärasvainen, mutta ero jäi pieneksi. Vuoden kuluttua laihduttamisen aloituksesta ero menetelmien välillä oli yhden kilon luokkaa. -HS: Laihdutus auttaa vain aavistuksen – vähähiilihydraattinen ruokavalio on vähärasvaista tehokkaampi laihduttaja

Myös [Kirsi] Pietiläinen arvioi, että erot ruokavalioiden välillä jäävät pieniksi, koska suurta ihmisjoukkoa tutkittaessa iso osa kyllästyy matkan varrella dieettiin ja ajautuu syömään enemmän tai vähemmän sitä, mitä on aiemminkin syönyt.

– Vaikka tavoiteltaisiin vähärasvaisuutta tai vähähiilihydraattisuutta, ei tavoite sitten kuitenkaan toteudu, joten tutkimukset jäävät puolitiehen. Suurempia johtopäätöksiä ei voida vetää muuten kuin että kaikki dieetit laihduttavat, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. -IS: Tutkimus: Vähärasvainen dieetti ei laihduta tehokkaammin – karppauksella parempia tuloksia

Jatkan vielä hieman lihavuustutkija Kirsi Pietiläisen sivuamaa ajatusta. Tässä tutkimuskoosteessa havaittiin, että ero laihdutustuloksissa oli suurempi silloin, kun myös ruokavalioilla oli suurempi ero (rasvan osuudessa). Karppaus laihduttaa siis paremmin kuin vähärasvainen ruokavalio silloin, kun ruokavalioita todella noudatetaan. Muussa tapauksessa vähäiset tulokset kertovat vain laihdutuksen hankaluudesta eivätkä suinkaan erilaisten ruokavalioiden erosta.

Tutkimus julkaistiin Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä. Effect of low-fat diet interventions versus other diet interventions on long-term weight change in adults: a systematic review and meta-analysis

Kuningatar Elisabet pitää voista ja rajoittaa hiilihydraatteja

Kuningatar Elisabet II:n entinen keittiömestari kertoo Britannian pitkäaikaisen hallitsijan ruokavaliosta. Kuningatar muuttaa ruokalistaa harvoin, syö kauden mukaan ja tarkkailee painoaan.

Darren McGrady oli kuningattaren henkilökohtainen keittiömesteri 11 vuoden ajan. Hän kouluttautui Lontoossa kuuluisimmassa hotellissa Savoyssa ja siirtyi myöhemmin töihin Buckinghamin palatsin keittiöön.

McGradyn mukaan palatsin ruokalista ei ole muuttunut paljoakaan vuosikymmenten varrella. Kuningatar Elisabet päästää listalle uusia ruokia vain silloin tällöin. Elisabetille esitellään päivittäin lista, jossa on kaksi vaihtoehtoa joka ruokalajiksi. Kuningatar valitsee niistä toisen tai ehdottaa toisinaan vieraansa suosikkiruokaa.

89-vuotias kuningatar Elisabet suosii laadukkaita raaka-aineita suoraan tilalta ja kausiruokaa. Hän esimerkiksi syö mielellään mansikoita kesällä muttei laittaisi niitä suuhunsa tammikuussa.

Elisabet rakastaa voita, ja kun palatsissa on vieraita, heille tarjoillaan runsaasti voita ja kermaa sisältävää ruokaa. Kun kuningatar on yksin, hän suosii kevyempää ruokaa kuten grillattua kanaa ja salaattia. Päivällisellä hän kieltäytyy säännönmukaisesti tärkkelyksestä, joten perunat, riisi ja pasta jäävät väliin.

Lähde: Daily Mail Online - The Queen's diet including seasonal food and chicken lunches revealed by former chef

Ravitsemusterapeutti Petteri Lindblad: Karppaus on "ihmedieetti, hiilarifobiaa"

Petteri Lindbladin kommentit HS:n artikkelissa muistuttavat kymmenen vuoden takaisia perusteettomia ennakkoluuloja ja Leipätiedotuksen markkinointimateriaalia.

Helsingin sanomien artikkelissa annetaan laihdutusvinkkejä ennen kesän tuloa. Ravitsemusterapeutti Petteri Lindbladin vinkki löytyy jo otsikosta: "Kolme kiloa pois kesään mennessä? Syö useammin äläkä jätä leipää pois ruokavaliosta".

Toimittaja kysyy Lindbladilta myös karppauksesta: "Entä jos karppaisin?" Lindblad vastaa näin: "Unohda ihmedietit. Karppauksella, paleolla tai pätkäpaastolla saa kyllä kolme kiloa pois, mutta ne palaavat takaisin."

Että mitä? Tuollainen kommentti ei olisi ollut erityisen yllättävä vielä kymmenisen vuotta sitten, kun karppaus (eli vähähiilihydraattinen ruokavalio) oli Suomessa melko uusi ilmiö, mutta sen jälkeen karppaus on havaittu tutkimuksissa tehokkaaksi laihdutusruokavalioksi ja myös hyödylliseksi veren kolesteroli- ja sokeriarvoille ja verenpaineelle. Karppaus on itse asiassa yksi tutkituimmista ruokavalioista eikä suinkaan mikään "ihmedieetti", joksi Lindblad sen leimaa. Eikö hän ole seurannut lainkaan tutkittua tietoa ja julkista ravitsemuskeskustelua?

Jos Lindblad olisi seurannut tutkittua tietoa, hän tietäisi, että jokseenkin kaikissa laihdutustutkimuksissa paino laskee ensin melko nopeasti ja kääntyy sen jälkeen nousuun, kun koehenkilöt löysäävät ruokavalion noudattamisessa. Näin käy kaikenlaisilla ruokavalioilla. Kyse ei ole ruokavalioiden tehottomuudesta vaan siitä, että ihmiset eivät jaksa noudattaa kuukausia tai vuosia kestävässä tutkimuksessa heille satunnaisesti määrättyä ruokavaliota, joka ei välttämättä edes sovi heille. Lindblad kuitenkin antaa ymmärtää kommentissaan, että karppaus olisi erityisen tehoton ruokavalio, jolla laihdutustulos ei ole pysyvä.

Lindblad tarkensi myöhemmin kommenttiaan sosiaalisessa mediassa mm. seuraavasti: "Maltillinen karppaus, jossa huolehditaan pehmeän rasvan saannista, on eri asia kuin hiilarifobiaan ja voihin perustuva karppaus. ... Laihtua voit aivan millä tahansa muullakin tavalla kun syöt riittävän vähän. ... Karppaus on siitä mielenkiintonen juttu että se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Mielestäni maltillinen karppaus, jossa karsitaan höttöhiilareista ja sokereista on erittäin terveellinen vaihtoehto. Äärikarppaus jossa läträtään voilla ja muilla kovilla rasvoilla ja slämmätään pehmeitä rasvoja ei sen sijaan ole fiksua eikä sitä varmaan tue yksikään tutkimuskaan. Pointtina mulla on tietysti sanoa että minkään sortin dieettaaminen ei ole pysyvä eikä siten myöskään järkevä ratkaisu."

Tarkennus kuulosti jo astetta järkevämmältä joskin vielä kovin mustavalkoiselta. Lindblad ei kuitenkaan avannut tai perustellut millään lailla, miksi karppaus olisi ihmedieetti tai laihdutetut kilot palaisivat erityisen nopeasti. Nyt hän varmaankin jo ymmärsi sanoneensa HS:n toimittajalle hölmösti. Ei kuitenkaan ymmärtänyt:

"Todellakin seison sanojeni takana." -Petteri Lindblad

Jatketaan vielä HS:n artikkelin muulla annilla. Toimittaja kysyy: "Kannattaisiko leipä, pasta tai puurot jättää pois?" Lindblad vastaa: "Ei missään tapauksessa. Leipää, pastaa ja puuroa voi syödä, kunhan ne ovat täysviljaa. Tarkista paketista, paljonko pastassa, leivässä tai viljassa on kuitua. Jos sitä on runsaasti, tuote on yleensä täysjyvää. Kaurapuuro ja ruispuuro ovat superruokaa. Niitä syömällä ei liho kukaan – eri asia on sitten, mitä niiden kanssa syö."

Täysjyväviljatuotteet ovat tietenkin muita viljatuotteita terveellisempiä. Viljatuotteet eivät sovi pienelle osalle väestöstä vatsaoireiden vuoksi, mutta tässä on olennaisempaa se, että ne eivät ole korkean hiilihydraattipitoisuutensa vuoksi lainkaan optimaalista laihdutusruokaa suurelle osalle väestöstä, jotka ovat kakkostyypin diabetekseen taipuvaisia. Tämä on todettu monien ihmisten omien kokemusten kautta ja lisäksi karppaus- ja paleotutkimuksissa, joissa täysjyväviljan käyttöä on vähennetty tai lopetettu kokonaan. Osalle väestöstä taasen hiilihydraattipitoiset viljatuotteet sopivat hyvin, ja heillä ei ole erityistä syytä välttää niitä. Tässä yksi ohje (Lindblad: "Ei missään tapauksessa") ei sovi kaikille.

Kommentit muuttuvat koomiseksi siinä vaiheessa, kun Lindblad väittää, ettei tiettyjä viljatuotteita syömällä liho kukaan. Ihmettelin sosiaalisen median puolella, mistä hän voi tietää varmuudella, mikä ruokavalion osa lihottaa ja mikä ei. Hän ei vastannut. Ehkäpä tieto on peräisin Leipätiedotuksen markkinointimateriaalista, jossa sanotaan mm. näin: "täysjyväviljatuotteilla on tärkeä rooli sillä täysvilja ei lihota ... Leipä ei lihota, vaan runsasrasvaiset päälliset."

Lindblad kertoo myös näkemyksensä rasvan saannista: "Ihmisen tulisi saada 25–30 prosenttia kokonaisenergiastaan rasvoista, eikä kroppa yksinkertaisesti toimi ilman niitä." Todellisuudessa jopa maltillisissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa rasvan osuus on nykyään 25-40 % energiasta.

Lindblad kertoo vielä näkemyksensä ateriarytmistä: "Painon pudottamisessa auttaa, kun pitää isot nälkäpiikit loitolla. Useimmat onnistuvat syömällä 5–7 kertaa päivässä." Keskustelussamme hän ei tarkentanut, mihin tutkimuksiin tällainen kommentti perustuu. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta jätettäköön se tuonnemmaksi.

Lindbladin kommentit HS:ssa ovat harmillisia ainakin kahdesta eri syystä. Ensinnäkin niiden seurauksena moni ihminen voi jättää kokeilematta sellaista laihdutusruokavaliota, joka sopisi hänelle hyvin. Toiseksi koulutettujen ravitsemusterapeuttien luottamus kansan keskuudessa on kokenut kovia, ja tällaiset ajattelemattomat heitot eivät ainakaan auta parantamaan sitä.

Tiedustelinkin muutamalta sosiaalisessa mediassa aktiivisesti esiintyvältä ravitsemusasiantuntijalta, mitä mieltä he ovat Lindbladin karppauskommentista HS:ssa. Useimmat heistä eivät halunneet puuttua suoraan kollegansa sanomisiin tai kommentoida lehtijutun perusteella tai eivät ehtineet kommentoida, joten heidän osaltaan lainaan heidän aikaisempia kannanottojaan karppauksesta. Anssi Manniselle kiitos täsmäkommentista.

"Tutkimukset ovat siis osoittaneet, että vähähiilihydraattinen ruokavalio on ”salonkikelpoinen” ruokavalio laihduttamisessa. Erityisesti meillä Suomessa painonhallintagurut ovat suhtautuneet jostain syystä nuivasti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Syitä lienee monia, mutta tieteen tuloksia ei voi mitätöidä. VHH:lla on oma paikkansa painonhallinnassa, vaikka meillä esim. Käypä Hoito -suositus ei sitä edellenkään suosittele. Se saattaa olla monille useita eri ruokavalioita kokeilleille ainoa kokeilun arvoinen ruokavalio, ja siten ainoa tie pysyvään painonpudotukseen. Ja liikapainon pudottaminen kannattanee aina." -Reijo Laatikainen, ravitsemusterapeutti, Pronutritionist.net (Käypä Hoito -ryhmä on myöhemmin lieventänyt hieman kantaansa.)

"Jos karppaus on sitä, että syödään hedelmiä, marjoja, maitotaloustuotteita, lihaa ja rasvoja vaihdellen, eikä pelkkää pekonia ja voita, silloin vähähiilihydraattinen ruokavalio on painonhallinnan näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin rasvojen vähentäminen minimiin." -Anette Palssa, ravitsemusterapeutti, HS

"Vähähiilihydraattinen ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa ja on aivan toimiva tapa pudottaa painoa. Toisaalta painonpudotus onnistuu myös vähärasvaisella ruokavaliolla." -Jan Verho, ravitsemusterapeutti, Haastajat

"[Karppaus on] joustavasti sovellettuna hyvä ruokavalio. Ei ole oikeaa vastausta sille, kuinka paljon ravinnossa pitää olla hiilihydraatteja. Jos liikut vähän ja syöt huonoja hiilihydraatteja, voit paremmin, jos et syö niitä. Jos liikut paljon ja nautit hyviä hiilihydraatteja, voit hyvin. Hiilihydraattien vähentämistä kannattaa ilman muuta kokeilla. Voit löytää hyvän ruokavalion. Jos nälkä kasvaa, jatka hiilihydraattien syömistä. Missään muualla kuin Suomessa ei karppaamiseen yhdistetty voita, juustoa ja kermaa. Siihen mahtuu monenlaisia rasvoja, kuten öljyt, pähkinät, siemenet ja kala." -Patrik Borg, ETM, Oma Aika

"Vähähiilihydraattinen tai paleotyyppinen ruokavalio ei ole mikään ihmedieetti. Myöskään ns. pätkäpaastoa ei voida pitää ihmedieettinä, sillä ihminen on paastonnut aika ajoin, kun ruokaa ei ole yksinkertaisesti ole ollut saatavilla. Sen sijaan runsastärkkelyksinen ruokavalio on ihmedieetti, joka ei ole millään tavalla ihmisrodun luontaisen ruokavalion mukainen." -Anssi Manninen, TTM

Moni ravitsemusasiantuntija siis tietää kyllä nykyään, mistä karppauksessa on kyse. Heidän mielestään se ei ole ihmedieetti. On kovin vaikea ymmärtää, miksi Petteri Lindblad sanoo karppauksesta HS:lle tuollaista soopaa. Olisiko HS:n kirjoitus mainos, joka on naamioitu artikkeliksi? Haluavatko Hesari tai Lindblad vain herättää huomiota (klikkauksia ja mainosnäyttöjä) höpöhöpökirjoituksella? Ehkäpä todennäköisin syy on kuitenkin se, että Lindblad ei ajatellut, mitä sanoi. Ennakkoluulot puhuivat. Virheitähän sattuu toki kaikille, mutta tärkeintä olisi myöntää ja korjata ne.

Lue myös:
Geenit voivat kertoa paremman laihdutusruokavalion
Täysjyvää vai ei viljaa?
Tutkittua tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta

Ruotsin terveysviranomaiset: karppaus tehokasta ja turvallista

"Ruotsin THL:n" (SBU) tutkimuskatsauksen mukaan karppaus eli vähähiilihydraattinen ruokavalio on tehokas laihdutuksessa eikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

SBU:n katsauksen mukaan ylipainoisille potilaille voitaisiin suositella erilaisia painonhallintaratkaisuja - myös vähähiilihydraattista ruokavaliota.

Karppaus on ollut puoli vuotta kestäneissä tutkimuksissa tehokkaampi laihdutusruokavalio kuin muut. Pidemmissä tutkimuksissa eroa ei ole enää ollut.

SBU tyrmää karppauksen sydänriskistä esitetyt väitteet. Sekä maltillinen karppaus että tiukempi karppaus parantavat veren kolesteroli- ja sokeriarvoja.

SBU suosittelee myös Välimeren ruokavaliota, mutta vähärasvainen ruokavalio ei laitoksen mukaan suojaa ylipainoisia henkilöitä diabetekseltä.

Meillä Suomessa osa viranomaisista on varoitellut karppauksen vaaroista. Nyt viimeistään on ilmeistä, että varoittelu ei perustu tutkittuun tietoon vaan perusteettomiin ennakkoluuloihin. Matti Tolonen on tiivistänyt tämän omassa kirjoituksessaan hyvin:

Erityisesti THL:n ja Itä-Suomen yliopiston viime aikoina harjoittama pelottelu VHH-ruokavalion ”vaaroilla” – mm. kolesterolipitoisuuden suurentumisella – on nyt todettu täysin perusteettomaksi. Nolo juttu!

SBU:n katsauksesta on uutisoitu laajasti Ruotsissa, mutta Suomessa sen on noteerannut lähinnä Ylen ruotsinkieliset nettisivut. Miksiköhän?

Dagens Medicin

Svenska Dagbladet

Yle

Virheellisiä johtopäätöksiä FINRISKI-tutkimuksesta

Tänään julkaistu FINRISKI 2012 -tutkimus on valjastettu THL:n ja suomalaisten tiedotusvälineiden karppauksen vastaiseen kampanjointiin, mutta kovin heiveröisin perustein.

Tutkimuksen tuloksista julkaistiin lyhyt raportti Suomen Lääkärilehdessä. Tutkimuksen aineistona oli noin 7900 henkilön otos (joista noin 4700 osallistui) 25-64-vuotiaasta väestöstä viideltä eri alueelta. Henkilöt täyttivät kyselylomakkeen ja kävivät terveyskeskuksessa verikokeessa. Tämän vuoden tutkimuksessa raportoitiin, että kokonaiskolesteroli oli noussut viiden vuoden takaisesta arvosta miehillä 1,7 % ja naisilla 3,1 %. Tulosten perusteella tutkijat ennustavat, että muutoksesta seuraisi vuosittain 200-300 uutta sydänkohtausta miehillä ja 100-170 naisilla.

Miten tämä sitten liittyy karppaukseen? Helsingin Sanomat ja Iltalehti otsikoivat, että karppaus on nostanut suomalaisten kolesteroliarvoja. Tämä on varsin pitkälle menevä johtopäätös, sillä FINRISKI-tutkimuksen raportissa ei eritelty tuloksia sen mukaan, kuka karppaa ja kuka ei karppaa. Siksi emme voi tietää, mikä on kokonaiskolesterolin muutos karppaajilla ja muilla henkilöillä. Ilta-Sanomat veti arvauspelin vieläkin pidemmälle otsikoimalla, että karppaus aiheuttaa satoja sydänkohtauksia. Tutkimuksessahan ei todellisuudessa raportoitu karppauksen lisäksi myöskään sydänkohtauksia.

THL:n vanhemman, eri tutkimuksen mukaan 17 % suomalaisista karppaa, mistä voimme luonnollisesti päätellä, että 83 % suomalaisista ei karppaa. Ylivoimainen valtaosa tämän FINRISKI 2012 -tutkimuksen henkilöistä ei ole myöskään karpannut. Vastaavasti siis valtaosa tutkimuksessa mitatuista kolesteroliarvoista on henkilöiltä, jotka eivät karppaa. Karppaajien kolesteroliarvoilla on vain pieni vaikutus koko kansan tulokseen.

Ylen uutisen kirjoittajalla on valitettavasti mennyt tutkimuksen tulokset ja henkilöiden mielipiteet pahasti sekaisin:

Uuden tutkimuksen mukaan viimeaikainen ravintokeskustelu karppauksesta on johtanut väestöä harhaan, ja saattaa kääntää sydäntautikuolleisuuden nousuun.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI 2012 -tutkimuksen mukaan karppauksesta eli hiilihydraattien vähentämisestä tulee sydämen kannalta hengenvaarallista, jos hiilihydraatit korvataan kovilla eläinrasvoilla.

Tutkimuksen mukaan väestön veren kolesterolipitoisuus on Suomessa kääntynyt nousuun viiden viime vuoden aikana, kun se laski yhtäjaksoisesti vuoden 1982 vuoteen 2007.

Ensimmäinen ja toinen kappale ovat THL:n tiedotteen kirjoittajien (ylijohtaja Erkki Vartiainen ja pääjohtaja Pekka Puska) henkilökohtaisia kannanottoja. Vasta kolmannessa kappaleessa kerrotaan tutkimuksen varsinaisista tuloksista.

Jos Vartiainen, Puska ja tiedotusvälineet olisivat aidosti kiinnostuneita karppauksen vaikutuksesta kolesteroliarvoihin, niin he varmaankin perehtyisivät tällaisen tilastollisen poikkileikkaustutkimuksen sijaan todellisiin kokeellisiin tutkimuksiin, joissa koehenkilöt ovat karpanneet ja heidän veriarvojaan on tutkittu tarkemmin. Juuri tässä kuussa Obesity Reviews -tiedelehti julkaisi kattavan tutkimuskoosteen 17 eri tutkimuksesta, joissa selvitettiin karppauksen vaikutusta veriarvoihin. Tulokseksi saatiin, että karppaus parantaa verenpainetta, triglyseridiarvoa, HDL-kolesterolia, paastosokeria, pitkäsokeria, insuliinia ja CRP-tulehdusarvoa.

Suomalainen uutisointi perustuu THL:n johtohahmojen henkilökohtaisiin uskomuksiin ravitsemusasioista. Tutkitun tiedon mukaan karppaus parantaa kolesteroliarvoja sekä "kovaa" että "pehmeää" rasvaa käytettäessä.

Lue lisää aiheesta:
Tutkittua tietoa
Karppausta kovalla rasvalla
Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus
Tiedotusvälineet ovat karppausvastaisia
THL - tuhannet tutkimukset kutistuivat 15 tutkimukseen

Tiedotusvälineet ovat karppausvastaisia

Kielteinen uutisointi karppaukseen liittyen ylittää huomattavasti helpommin uutiskynnyksen suurissa suomalaisissa tiedotusvälineissä kuin myönteinen uutisointi. Tämä ilmeni käymällä läpi uutisarkistoja.

(Päivitetty 6.7.)

Kävin hakukonetta käyttäen läpi Ylen, Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Iltalehden ja MTV3:n nettisivuilta löytyviä karppaukseen liittyviä uutisia. Etsin uutisia hakusanoilla karppaus, karppaaminen ja vähähiilihydraattinen. Jaoin löytyneet artikkelit karppaukselle myönteisiin (+), neutraaleihin (0) tai kielteisiin (-).

Ylen uutisista 9 % on myönteisiä, 61 % neutraaleja ja 30 % kielteisiä karppaukselle. Yle on näistä tiedotusvälineistä ainoa, joka ei ole kaupallinen, joten neutraalien uutisten osuus on odotetusti suuri, mutta siltikin kielteisiä uutisia on kolminkertaisesti myönteisiin verrattuna.

Helsingin Sanomien uutisista 6 % on myönteisiä, 38 % on neutraaleja ja 56 % kielteisiä karppaukselle. Tämän Suomen suurimman lehden linja lienee selvä: myönteisiä uutisia karppauksesta julkaistaan Hesarissa vain harvoin.

Ilta-Sanomien uutisista 14 % on myönteisiä, 57 % on neutraaleja ja 29 % kielteisiä karppaukselle. Tämä lehti oli neutraalein tiedotusväline ainakin nettisivujen perusteella. Uutisia löytyi kokonaisuudessaan melko vähän karppaukseen liittyen.

Iltalehden uutisista 8 % on myönteisiä, 23 % on neutraaleja ja 69 % on kielteisiä karppaukselle. Iltalehti on siis aika selkeästi maan karppausvastaisin tiedotusväline. Varsin pieni osa sen karppausuutisista on edes neutraaleja.

MTV3:n uutisista 11 % on myönteisiä, 47 % on neutraaleja ja 42 % on kielteisiä karppaukselle. Selkeästi karppausvastaisuuden puolelle menevät myös tämän maan katsotuimman TV-kanavan nettisivut.

Miten tilanne voi olla näin lohduton? Uutisoinnin sävy kokonaisuudessaan ei vastaa lainkaan karppaukseen tervellisyyteen liittyvää tutkimustietoa ja ihmisten omia kokemuksia. Myönteisten uutisten osuus on jopa pienempi kuin vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien osuus suomalaisista.

Kun tiedelehdissä julkaistaan tutkimustuloksia karppauksen positiivisista terveysvaikutuksista, niistä uutisoidaan hyvin harvoin suomalaisissa tiedotusvälineissä. Kymmeniä positiivisia tutkimuksia on jätetty uutisoimatta. Kun taas julkaistaan jokin väestötutkimus, jossa ei ole ollut kyse edes todellisesta karppauksesta vaan pelkästään hieman pienemmästä hiilihydraattien määrästä, julkaistaan tulos varmasti, jos se on haitallisella puolella edes muutaman prosentin verran. Lisäksi yksittäisten professorien mielipiteille julkaisukynnys on matala, jos mielipiteet ovat karppaukselle kielteisiä.

Suomen suurimmat tiedotusvälineet ovat vahvasti puolueellisia ja ennakkoasenteellisia karppausta vastaan. Voiko tälle olla muita syitä kuin journalismin hautajaiset ja tiedotusvälineiden omistajien ja mainostajien edun ajaminen?

Tein parhaani löytääkseni kaikki aiheeseen liittyvät uutiset. Suomenkielen rikkauden vuoksi on kuitenkin mahdollista, että joitakin aiheeseen liittyviä sanoja tai niiden erilaisia muotoja on jäänyt hausta pois. Lisäksi uutisen luokittelu yksiselitteisen myönteiseksi, neutraaliksi tai kielteiseksi on joskus hankalaa. Palautetta otetaan vastaan!

Lopuksi vielä luettelo kaikista uutisotsikoista. Niiden kaikkien sisältö löytyy syöttämällä otsikko hakukoneeseen.

Yle (23)

Karppaus on nyt pop (+)
Vähähiilihydraattinen dieetti tutkijoiden mukaan tehokkain (+)

Professori: Karppaus on humpuukia (0)
Karppaus aiheuttanut voipulan myös Norjassa (0)
Karppaus kurittaa leipomoita (0)
Karppaus vaikuttaa leipomoiden tarjontaan (0)
Karppaus kaatamassa leipomon Jyväskylästä (0)
Karppaus toi töitä Raaheen (0)
Karppaus ei kaada Etelä-Savon leipomoita (0)
Yllättävä tieto: Vain kuusi prosenttia suomalaisista karppaa (0)
Vaihtoehtoiset ruokavaliot yleistyvät - vähähiilihydraattisen dieetin suosio selvitetään (0)
Suomalaisten terveys puntarissa - karppauksen vaikutukset suurennuslasin alla (0)
Ajatuskupla: Karpatako vai eikö karpata? (0)
Karppaajan haistaa jo kaukaa (0)
Koulussa ei karpata (0)
Karppaamisen suosio kasvussa (0)

Karppaaminen vähentänyt leivänsyöntiä (-)
"Karppausleivät ohimenevä ilmiö" (-)
Ruotsin radio: Karppaamisen taustalla liha- ja meijeriteollisuus (-)
USA:ssa karppaus on jo pois muodista (-)
Karppauksesta sydäntauti (-)
Millaisia kokemuksia sinulla on karppaamisesta? (-)
Professori: Karppaus verottaa ympäristöä kovalla kädellä (-)

Helsingin Sanomat (16)

Karppausta ei kannata väheksyä (+)

Asiantuntijat: Karppaaminen ei riitä syyksi huostaanottoon (0)
Kysely: Karppausbuumi voimistuu yhä (0)
Karppaus-muoti ajaa leipomoita vaikeuksiin (0)
Suomalaiset hakevat Googlella nyt karppausreseptejä (0)
Yle: Kuusi prosenttia suomalaisista karppaa (0)
Karppaavat norjalaiset söivät maan voivaraston loppuun (0)

Tutkimus: Äidin vähähiilihydraattinen ruokavalio voi tietää pulskia lapsia (-)
Tutkimus: Pitkäaikainen karppaus riski sydämelle (-)
Tutkimus: Pitkäaikainen vähähiilihydraattinen dieetti voi lisätä sydänriskejä (-)
Väitös: Karppaajat alttiimpia diabetekselle (-)
Demin kysely: Karppaus ärsyttää teinityttöjä (-)
Tutkijat: Liiat hiilihydraatit ja karppaus kumpikin riskejä terveydelle (-)
Luontojärjestöt huolestuivat karppaamisesta (-)
Lääkärijärjestöt: Karppausguru Dukanin ohjeet vaarallisia (-)
Karppaajaperhettä uhattu lasten huostaanotolla (-)

Ilta-Sanomat (7)

Millainen dieetti auttaisi rasvamaksaan? (+)

Karppaus sen teki: Voin hinta 4-kertaistui Norjassa (0)
Leipomot ahtaalla - syynä karppaus? (0)
Karppaaminen syy huostaanottoon? Asiantuntijat vastaavat (0)
Tiesitkö tätä karppauksen haittapuolta? "Kumppani ei ehkä tykkää" (0)

Pitkäaikainen karppaus riski sydämelle (-)
Nelonen: Unohda karppaus - DNA-dieetti sen olla pitää (-)

Iltalehti (26)

Noora Hautakangas vannoo karppauksen nimeen (+)
Ravitsemusterapeutti neuvoo: Näin aloitat karppauksen (+)

Näkyykö karppaus jo väestön terveydessä? (0)
Jope Ruonansuu laihdutuksestaan: Karppaus vie yöuneni (0)
Elina Kiikko IS:lle: Karppaus syynä liikaan laihtumiseen (0)
Karppaus imaisi Norjankin voivarastot (0)
Karppaus vaatii leipomoalalta uudistumista (0)
Asiantuntijat: Karppaaminen ei riitä syyksi huostaanottoon (0)

Unohda karppaus, nyt tulee fleksaus! (-)
Unohda karppaus, tämä ruokavalio on tutkitusti terveellinen (-)
Kyllästyttääkö karppaus? Nyt tulee protaus! (-)
Karppaus aiheuttaakin diabetesta (-)
Karppaus suurentaa sydänriskejä? (-)
Pitkäaikainen karppaus riski sydämelle (-)
Karppaus ärsyttää teinityttöjä (-)
Karppaus vei ruotsalaisnaisen terveyden: Sairastui aivohalvaukseen (-)
Ravintoterapeutti: Karppaus karannut käsistä (-)
Kun karppaus meni pieleen... "Henki haisi kuin viemäri" (-)
Syöpäjärjestöt: Karppaus lisää syöpäriskiä (-)
Karppaus vei Outin sairaalaan (-)
Asiantuntija: Karppaus voi altistaa puutoksille (-)
Karppaus ei sovi lapsille (-)
Karppaus voi lisätä ahmintahäiriöitä (-)
IL-tutkimus: Karppauksen suosio romahti (-)
Aamuposti: Jutta Gustafsberg tyrmää karppauksen (-)
Iisalmen Sanomat: Huostaanottoja harkittu lasten karppauksen takia (-)

MTV3 (19)

Missi-Viivi: Karppaus on elämäntapa (+)
Karppaus toimii – näin hurjasti lukijat ovat laihtuneet (+)

Karppaus pudotti Jukka Puotilan painon liian alas (0)
Karppaus vai rasvattomuus - taas uusi tutkimus (0)
Taloussanomat: Karppaus tulossa myös valmisruokiin (0)
HS: Vapise karppaus – tämä ruokavalio sekoittaa Suomen seuraavaksi? (0)
Karppaus leipomoiden pahin vihollinen (0)
Karppaus nostaa lounaiden hintoja (0)
Lukijat: Karppaus ei sovi kaikille – ”lasten ei kuulu olla muotioikkujen testinukkeja” (0)
Karppaus – terveysriski vai avain keveämpään elämään? (0)
Asiantuntijat: Karppaaminen ei voi olla ainoa syy huostaanottoon (0)

Unohda karppaus – näin leipä auttaa laihtumaan (-)
IS: Suomalaisnaisen karppaus päättyi sydänkohtaukseen (-)
Karppaus voi olla riski sydämelle (-)
Luontojärjestöt: Karppaus kasvattaa ympäristöjalanjälkeä (-)
Suomalaisen terveysriskit juuri nyt: Liha, viina ja karppaus (-)
Sydänliiton puheenjohtaja IS:lle: Karppaus huuhaata – ”voi jopa tappaa” (-)
IS: Terveysasiantuntijat huolissaan – "karppaus voi olla vaarallista" (-)
Tutkimus: Tämän takia vähähiilihydraattinen dieetti voi olla vaarallinen (-)

Karppaus ei ole proteiinidieetti

Toisinaan tiedotusvälineissä kerrotaan runsaasti proteiinia sisältävää ruokavaliota käsittelevistä tutkimuksista ja yhdistetään ne harhaanjohtavasti karppaukseen. Karppaus ei kuitenkaan ole proteiinidieetti tai lihadieetti.

Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla proteiinin tai lihan tarve ei ole yhtään suurempi kuin muillakaan ruokavalioilla. (Hyvin pienillä hiilihydraattimäärillä proteiinin tarve on hieman suurempi, mutta tämä ei ole yleistä.) Ruokavaliolla voi myös aivan mainiosti käyttää muitakin proteiinin lähteitä kuten esim. kalaa, kananmunia, maitotuotteita, tofua ja pähkinöitä.

Jos lehdissä tai muissa tiedotusvälineissä yhdistetään runsasproteiinisesta dieetistä varoittelevat tutkimustulokset karppaukseen tai vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, on kyseessä lähinnä yritys kalastella lisää lukijoita tai luoda mainostajille tai muille intressiryhmille mieluisia mielikuvia. Tällainen ei ole vakavasti otettavaa journalismia tai ravitsemustietoa.

Tämä ja muita väärinkäsityksiä: Väärinkäsityksiä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta

Ravitsemussuositukset johtivat sydänkohtaukseen

Menestyvä lääkäri oli noudattanut vuosikymmenten ajan vähärasvaista ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota. Nyt hän on sairastunut sepelvaltimotautiin.

67-vuotias Pertti Vantaalta heräsi eräänä yönä yhtäkkiä kovaan kipuun hartioissa ja käsivarressa. Särkylääke ei auttanut, ja oireet kasvoivat nopeasti hengenahdistukseksi ja oksenteluksi. Pertti, joka on lääkäri itsekin, ymmärsi, että jotakin oli pahasti vialla, ja hän tilasi ambulanssin.

Sairaalassa selvisi karu totuus. Pertti oli saanut sydänkohtauksen. Sentin pätkällä sepelvaltimoa oli kaventuma, joka tukki 90 prosenttia suonesta. Kaventuma voi syntyä, kun suonen kolesterolikertymän pinta repeää ja siihen kasvaa verihyytymä. Suoneen tehtiin pallolaajennus, suonen sisään laitettiin ohut rakennetta tukeva verkko, ja Pertti pääsi kahden päivän kuluttua kotiin.

Pertti oli ravitsemussuositusten vähärasvaisen ruokavalion puolestapuhuja. Hän suosi ruokavaliossaan kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kuitupitoista täysjyväleipää. Hän laittoi hyvällä omatunnolla sokeria kahviin ja marjakiisseliin, koska hän samalla käytti vähärasvaisia tuotteita ja vältti rasvaista ruokaa kuten viinereitä ja jäätelöä. Pertti vältteli erityisesti kovan rasvan käyttöä.

"Sairastuminen olli sattumaa ja huonoa arpaonnea, josta ei voi valittaa. Kuitenkin minulla oli onnea, koska on täysin mahdollista kuolla ensimmäiseen sydänkohtaukseen", sanoi huojentunut Pertti leikkauksen jälkeen.

Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksen WHI-tutkimuksen mukaan vähärasvainen ruokavalio on haitallinen sydän- ja verisuonitauteja tai aikuistyypin diabetesta sairastaville.

Kuten kuvasta voi ehkä jo arvata, tämä kirjoitus on iltapäivälehtien tasoa. Ehkäpä sen vuoksi, että Ilta-Sanomat on käyttänyt toistuvasti samaa ideaa. Emmehän me oikeasti tiedä, johtuiko Pertin sydänkohtaus hänen ruokavaliostaan vai jostakin muusta seikasta. Emme edes tarkalleen tiedä, mitä kaikkea Pertti on vuosien varrella syönyt.

Ilta-Sanomat hehkutti lööpissään aikaisemmin tämä vuonna, että suomalaisnaisen karppaus päättyi sydänkohtaukseen. Sama kaava toistui tällä viikolla, kun Ilta-Sanomat uutisoi, että karppaus päättyi aivohalvaukseen. Lööpeistä ja otsikoista ei tietenkään löydy sairaustapausten todellisia syitä, eikä voikaan löytyä. Pääasia, että herätetään tietynlaista huomiota. Sairauksia ei koskaan yhdistetä ravitsemussuositusten ruokavalioon.

En tiedä, onko Ilta-Sanomien tarkoituksena ollut kalastella lukijoita vai mielistellä mainostajia vai sekä että, mutta joka tapauksessa lehden olisi parempi keskittyä vaikkapa julkkisten vilautuksiin ja lopettaa ravitsemushuuhaan levittäminen. Miksi amatööritoimittajien pitäisi leikkiä ihmisten terveydellä?

Pertin sukunimi on jätetty tästä kirjoituksesta tarkoituksella pois, koska tarkoitus ei ole ilkkua hänen huonolle onnelleen vaan kiinnittää huomiota Ilta-Sanomien toimituksen ammatilliseen tasoon ja arvomaailmaan.

Tutkimus varoittaa Hesaria aikakoneen vaaroista

Päivitetty 2.7.
Helsingin Sanomien toimittaja on käyttänyt aikakonetta uutisoidessaan viiden vuoden takaisen tutkimuksen tuoreena. Lisäksi toimittaja on keksinyt uuden vähähiilihydraattisen muotidieetin.

HS uutisoi tänään ruotsalais-amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio lisäisi sydäntautien riskiä. Toimittajan mukaan tutkimus on tuore, mutta tosiasiassa se on julkaistu jo viisi vuotta sitten lähes identtisenä, samojen tutkijoiden kirjoittamana ja saman aineiston perusteella.

Vuonna 2007 julkaistu tutkimusraportti:

Vuonna 2012 julkaistu tutkimusraportti:

Aikakoneen keksimisen lisäksi HS:n toimittaja ja ruotsalaistutkija Hans-Olov Adami ovat keksineet uuden muotidieetin, jossa muka vaihdetaan hiilihydraatteja proteiiniin. Yleensähän vähähiilihydraattien ruokavalioiden idea on vaihtaa hiilihydraattien energia rasvan energiaan, sillä proteiinin tarve pysyy samana.

Tutkimuksessa siis jostakin kumman syystä tutkittiin hieman pienempää hiilihydraattien syöntiä ja vastaavasti hieman suurempaa proteiinin syöntiä ruotsalaisnaisilla vuosina 1991-92. Ilmeisesti hiilihydraattien ja rasvan vaihtokaupan suhteen ei tarkoitukseen sopivaa tilastollista yhteyttä sydäntauteihin löytynyt, joten sillä ei olisi voitu tehtailla otsikkoja vähähiilihydraattista ruokavaliota vastaan. Aikaisemmin julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa tutkittiin hiilihydraattien vaihtokauppaa sekä rasvaan että proteiiniin, ja siinä sydäntautien riski ei kasvanutkaan.

Tämän nyt uudelleen lämmitellyn ruotsalais-amerikkalaistutkimuksen kirjoittajista ainakin päätutkija Lagioulla ja kahdella muulla tutkijalla Trichopoulosilla ja Adamilla on yhteyksiä elintarviketeollisuuteen. Ilmeisesti tietyt tahot Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ovat jälleen huolissaan hiilihydraattipitoisten ruokien laskevasta menekistä. Todennäköisesti palaamme asiaan jälleen viiden vuoden kuluttua vuonna 2017!

Päivitys: Edellinen veikkaus meni pieleen, sillä HS uutisoi samasta tutkimuksesta uudelleen jo viiden päivän kuluttua: Tutkimus: Pitkäaikainen vähähiilihydraattinen dieetti voi lisätä sydänriskejä

Hesari tarinoi karppaajista

Helsingin Sanomat otsikoi tänään nettisivuillaan, että väitöstutkimuksen mukaan karppaajat ovat alttiimpia diabetekselle. Otsikointi on kovin kummallinen, sillä kyseisessä tutkimuksessa ei ollut mukana karppaajia.

(Päivitys 16.4.) Tutkija Minna Similä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ei itse puhu lainkaan karppaajista julkaisussaan. Hesarin artikkelin kirjoittanut toimittaja kertoi, että otsikon on laatinut joku muu henkilö, ja että hänen itsensä mielestä se ei ole linjassa kirjoituksen kanssa. Yritän vielä selvittää, kuka tarkalleen otsikon on laatinut ja minkälaisella logiikalla.

Tämän uuden väitöstutkimuksen aineisto on saatu vanhemmasta suomalaisesta syövänehkäisututkimuksesta (SETTI). Siinä ei tutkittu karppauksen vaikutusta diabetesriskiin vaan vitamiinilisän vaikutusta syöpäriskiin. Tutkimuksessa mukana olleet henkilöt olivat tutkimuksen alkaessa 50-69-vuotiaita tupakoivia miehiä. Tutkimus alkoi vuosina 1985-88, jolloin miehet ainoan kerran täyttivät kyselylomakkeen syömisistään. Heidän syömistään myöhemmin ei seurattu. Seuranta diabeteksen suhteen päättyi vuonna 1997.

Olivatko päälle viisikymppiset tupakoivat miehet tuohon aikaan sitten karppaajia? Eivät olleet. He kertoivat syöneensä hiilihydraatteja noin 215-300 grammaa päivässä. Todellinen määrä on saattanut olla vieläkin suurempi, sillä tutkimuksissa henkilöt tyypillisesti aliraportoivat syömisiään eli kertovat syövänsä vähemmän kuin todellisuudessa syövät.

Varsinaisissa vähähiilihydraattista ruokavaliota eli karppausta käsittelevissä tutkimuksissa nimenomaan parantunut verensokerin hallinta eli pienempi diabetesriski on yksi tyypillisistä tutkimustuloksista. Karppausta ja diabetekseen sairastumista ei ole varsinaisesti vielä tutkittu, mutta espanjalaisessa PREDIMED-tutkimuksessa lievä hiilihydraattien vähentäminen ja rasvan (oliiviöljy tai pähkinät) lisääminen puolitti diabetesriskin, ilman liikuntaa tai laihdutusta.

Hesarin uutisointi herättää mielenkiintoisia kysymyksiä: Onko toimittaja lukenut tutkimusta ja ymmärtänyt lukemaansa? Onko otsikkoa vääristelty tarkoituksella lukijoiden kalastelemiseksi, iltapäivälehtien tyyliin? Onko Hesarin linja karppauksen vastainen, niin että myös valheellisia artikkeleja voidaan julkaista?

Tutkimuksen koko tekstin voi lukea THL:n sivuilta: Glycemic Index in Epidemiologic Study of Type 2 Diabetes (pdf). Sivuilla 6-7 on suomenkielinen tiivistelmä.

Kevytkola on luultuakin terveellisempää superruokaa

Kevytkola on suomalaista superruokaa

Kevytkolan terveellisyydestä on saatu lisää näyttöä, kertoo sunnuntain Savon Sanomat. Lisätietoja kevytkolan terveysvaikutuksista sai Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen huiputusyksikkö. Kuopiolaiset löysivät kevytkolasta muun muassa yhdisteitä, joita kasvien kasvattajat käyttävät puolustautuessaan tuholaisilta.

Pohjoismaisessa yhteishankkeessa tutkittavina oli verrokkiryhmiä, joista osa suosi kevytkolan sijaan sokerilla makeutettua kolaa. Tutkimuksessa havaittiin, että sydäntautiriskissä olevien miesten kolesterolitaso laski selvästi jaksolla, jolla nämä joivat kevytkolaa.

"Tavallinen kolajuoma on sokerisuudessaan virhevalinta etenkin sille, joka kärsii kakkostyypin diabetekselle altistavasta keskivartalolihavuudesta tai kolesteroliongelmista. Molemmat altistavat myös sepelvaltimotaudille", sanoo professori Hannu Kuurola.

"Ruokakaupassa kannattaisi ostaa kevytkolaa, joka auttaa myös painonhallintaa. Tavallinen kolajuoma sisältää lähinnä pelkkää hiilihydraattia. Kevytkola on suomalaista superruokaa", Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen huiputusyksikössä työskentelevä tutkijatohtori Kati Sorsakorpi sanoo.

Kevytkola muun muassa tasoittaa verensokerin heittelyä. Lisäksi suolistobakteerit muokkaavat sen ohutsuolessa imeytymättömästä makeutusaineesta terveellisiä yhdisteitä, jotka saattavat suojata syövältä.

Myyttejä karppauksesta

Lahden, Oulun ja Ylivieskan seuduilla ilmestyvässä Magneettimedia-lehdessä on julkaistu tänään kirjoitukseni Myyttejä karppauksesta. Jo aikaisemmin näitä nettisivuja seuranneille kirjoituksessa ei ole välttämättä uutta tietoa, mutta te, jotka olette täällä mahdollisesti ensimmäistä kertaa, voitte löytää kirjoituksen aiheista lisätietoa ja tieteellisiä lähdeviitteitä näistä vanhemmista nettikirjoituksistani:

Mikä on vähähiilihydraattinen ruokavalio?
Näin karppaat monipuolisesti
Täysjyvää vai ei viljaa?
Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus
“Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin
Matti Uusitupa ja Mikael Fogelholm, missä on ravitsemussuositusten pitkäaikaisnäyttö?
Tutkittua tietoa

FIT Karppaaja -lehti saa toisen numeron 3.4.

Ensimmäistä kertaa tammikuussa ilmestynyt vähähiilihydraattista ruokavaliota käsittelevä FIT Karppaaja -lehti on mennyt sen verran hyvin kaupaksi, että siitä tehtiin toinenkin painos. Lehti saakin jatkoa huhtikuun alussa julkaistavan toisen numeron myötä.

Toiseen numeroon luvataan kymmeniä uusia reseptejä, onnistumistarinoita, selvitys aktiivisen liikuntaharrastuksen ja karppauksen sovittamisesta yhteen sekä paljon muuta tietoa ruokavaliosta sekä aloittelijoille että pidempään karpanneille.

Itse en ole nähnyt lehteä, mutta palaute ensimmäisestä numerosta on ollut niin hyvää, että toista numeroa uskaltanee suositella kaikille karppauksesta kiinostuneille. Lehtipisteissä siis tiistaina 3. päivä huhtikuuta.

MTV3:lle huomautus karppausjutusta JSN:lta

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut MTV3:lle huomautuksen, koska se on nettisivuillaan MTV3.fi rikkonut hyvää journalistista tapaa. MTV3 julkaisi karppauksesta varoittelevan kirjoituksen samaan aikaan ja samassa yhteydessä Vaasan leipämainoskampanjan kanssa.

Kirjoittelin jo viime vuoden elokuussa tuosta samasta artikkelista, joka oli alunperin julkaistu Ilta-Sanomissa ja se referoitiin MTV3:n nettisivuilla. Artikkelissa leimattiin karppaus vaaralliseksi ja väitteelle esitettiin useita kummallisia ja totuudenvastaisia perusteluja. Itse asiassa toinen artikkelissa esiintynyt asiantuntija ilmoitti minulle myöhemmin, että häntä on siteerattu väärin. Lue lisää: Tiedotusvälineissä julkaistaan myös virheellistä tietoa VHH-ruokavaliosta

Vaikka artikkelin asiasisältökin oli virheellinen, niin JSN:n huomautus kohdistettiin itse artikkelin sijaan tapaan, jolla artikkeli ja leipämainoskampanja yhdistettiin. Artikkeli laitettiin samalle sivulle leipämainoskampanjan kanssa sellaisella tavalla, että sen katsottiin luovan vahvoja mielikuvia. Artikkelin ja mainoskampanjan rajaa ei pidetty selvänä. Mainoskampanjan päättyessä myös artikkeli poistettiin samaan aikaan, ja siitä jätettiin näkyviin lyhennetty versio. JSN ei pystynyt selvittämään MTV3:n mahdollista kaupallista hyötyä.

Tällä tavalla siis Suomessa menevät elintarviketeollisuuden mainonta ja tiedotusvälineiden asiakirjoitukset sekaisin. Jääköhän muita vastaavia tapauksia paljonkin JSN:lta tutkimatta ja huomauttamatta?

JSN:n päätös kokonaisuudessaan on luettavissa seuraavasta linkistä: 4669/TV/11

Hei me karpataan -TV-sarja alkaa

TV5-kanavalla alkaa huomenna lauantaina 7. tammikuuta kello 17.00 uusi karppausaiheinen TV-sarja Hei me karpataan. Ohjelmassa seurataan kahta henkilöä, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan ruokavaliota kevään ajan. Lisäksi mukana ovat kokkina Sami Garam ja asiantuntijoina lääkäri Olli Sovijärvi sekä urheiluvalmentaja Jani Sievinen.

"Ristiriita virallisten ravitsemussuositusten ja lisääntyvän lihavuusepidemian välillä on niin merkittävä, että jossain mennään pahasti pieleen. Ovatko ihmiset todella niin heikkoja ja kyvyttömiä etteivät pysty noudattamaan suosituksia vai olisiko niin, että virallisissa suosituksissakin ei ihan kaikki ole kohdallaan?" -Olli Sovijärvi

Jokaisessa jaksossa kokkaillaan karppiruokia keittiössä ja laaditaan viikon kauppalista. Lisäksi murukornerissa kehitellään reseptejä jälkiruokia varten ja kasviskornerissa perehdytään kasvissyöjien karppaukseen. Lisäksi ohjelmassa käy ilmeisesti aina välillä vieraita. Ainakin tohtori Matti Tolonen kertoi käyneensä ohjelman kuvauksissa ja uskovansa, että siitä tulee suosittu.

TV-sarjalla on myös omat nettisivut ja Facebook-sivut.

Fit Karppaaja -lehti ilmestyy huomenna 4.1.

Aller Media julkaisee huomenna Suomen ensimmäisen karppaajille suunnatun lehden. Lehdestä löytyy mm. karppauksen aloitusopas, eri tyylejä vähentää hiilihydraatteja, reseptejä, julkkisten haastatteluja, onnistumistarinoita ja asiantuntijoiden neuvoja. Toivottavasti tällä kertaa valitut asiantuntijat todella tietävät, mitä karppaus on ja mitä se ei ole.

Lehti ilmestyy keskiviikkona 4. tammikuuta, ja sen hinta on kansikuvan mukaan 4,90 euroa. Lehteä julkaistaan ilmeisesti aluksi vain yksi 30 000 painoksen numero. Toivoa tietenkin voi, että jos lehti on hyvä ja se menee kaupaksi, niin kustantaja saattaa julkaista lisääkin numeroita jatkossa.

”Karppauksen suosio on ollut valtava ja yllättänyt kaikki. Olemme tehneet lehden, josta saa kattavasti asiallista tietoa. Lehtemme on positiivinen ja kannustaa lukijaa löytämään hyvän olon”, Fit-lehden päätoimittaja Taru Marjamaa sanoo. Lehden toimituspäällikkö Anne Luhtala puolestaan karppaa itsekin. Annen blogista voi lukea lisää hänen kokemuksistaan.

Lue myös: FIT Karppaaja -lehti saa toisen numeron 3.4.

Mikael Fogelholm puhuu jälleen höpöhöpöä

Tiedotusvälineissä julkaistaan aina silloin tällöin virheellistä tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Joskus tiedon lähteenä on harmillisesti jopa koulutettu ravitsemusasiantuntija. Tällä kertaa yksi heistä, Mikael Fogelholm on jatkanut virheellisen ravitsemustiedon levittämistä STT:n karppaukseen ja jouluun liittyvässä uutisessa, joka on julkaistu 18. joulukuuta ainakin Iltalehdessä ja Helsingin Sanomissa. Seuraavassa lainauksia Fogelholmin kertomasta:

"Vaalean viljan ja sokeripitoisten tuotteiden, kuten karkkien, virvoitusjuomien ja kahvileipien jättäminen pois on ihan fiksua ruokavalion parantamista. Niiden tilalle ei pidä kuitenkaan tuoda eläinrasvaa tai -proteiineja."

Proteiinin lisääminen ei olekaan tarpeellista, kunhan sen saanti on riittävää. Fogelholm kuitenkin kieltää lisäämästä eläinrasvaa, vaikka hiilihydraattien vaihtaminen eläinrasvaan on useissa tutkimuksissa parantanut koehenkilöiden terveyttä. Vastustaako Fogelholm parempaa terveyttä, jos se saavutetaan eri tavalla kuin hän itse haluaa ja suosittelee?

"Hyviä hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljaa ja hedelmiä, ei pidä vähentää."

Tässä on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin hedelmissä on huomattavasti vähemmän hiilihydraatteja kuin täysjyväviljassa. Karppaajien ei siten tarvitse rajoittaa hedelmien syöntiä siinä määrin kuin viljatuotteiden syöntiä. Toiseksi täysjyväviljan "hyvyys" on osoitettu vain valkoiseen viljaan verrattuna. Viljaton ruokavalio on taasen tutkitusti terveellisempi kuin täysjyväviljaa painottava. Täysjyväviljankin vähentäminen on siis terveellistä, kunhan sitä ei vaiheta valkoiseen viljaan, mitä karppaajat eivät tee. Miksi Fogelholmin pitää vastustaa hyviä muutoksia?

Liian tiukka karppaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, Fogelholm sanoo. "Tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa, sydäntautien riski voi kasvaa, ja todennäköisesti myös suolistosyöpien riski kasvaa"

Fogelholm on sanonut aikaisemmin, ettei karppaamisesta ole pitkän aikavälin tutkimustietoa. Nyt hän kuitenkin väittää karppauksen aiheuttavan sydäntauteja ja suolistosyöpiä, joihin sairastumusta voidaan tutkia luotettavasti vain pitkän aikavälin tutkimuksilla. Hän siis puhuu itsensä pussiin, uhkaa jollakin sellaisella, jonka todenperäisyydestä hän ei voi tietää sen enempää kuin minäkään voin, koska asiaa ei ole tutkittu. Tähän mennessä tehdyissä lyhyemmissä tutkimuksissa karppaus on parantanut sydäntautien riskitekijöitä, vaikka toki varsinaisesta sairastumisen riskistä emme voi olla varmoja. Miksi pelotella aiheettomilla uhkauksilla?

Tyypin 2 diabetes onkin suoraviivaisempi juttu. Se diagnosoidaan kohonneiden verensokeriarvojen perusteella, ja näitä arvoja on helppo seurata tutkimuksissa jo lyhyemmälläkin aikavälillä. Yksi karppauksen parhaita puolia on nimenomaan verensokerin laskeminen ja tasoittaminen ja insuliinin tarpeen vähentäminen, joten on todella paksua Fogelholmilta väittää, että tiukka karppaus kasvattaisi diabeteksen riskiä. Sekä taudin kehittymisen mekanismi että tieteellinen näyttö kertovat aivan muuta.

Etsin PubMed-tietokannasta tutkimuksia, joissa koehenkilöt ovat noudattaneet tiukkaa vähähiilihydraattista eli ketogeenista ruokavaliota ja joissa on mitattu veren paastosokeri tai tehty sokerirasituskoe. Tällaisia tutkimuksia löytyi 8 kappaletta [1-8]. Osassa niistä koehenkilöt olivat terveitä ja osassa tyypin 2 diabeetikkoja. Kaikissa tutkimuksissa tiukka karppaus laski verensokeria eli laski diabetesriskiä. Yhdessäkään tutkimuksessa ei verensokeri noussut, eli Fogelholmin teorialle ei löydy tukea.

Fogelholm ei pyynnöstäni huolimatta esittänyt mitään tutkittua tietoa tai muutakaan selvitystä väitteidensä tueksi. Hän on aikaisemmin valittanut julkisuudessa, että tuntuu ikävältä, kun häntä on kutsuttu valehtelijaksi.

Voisiko asiaa selittää mitenkään vaikkapa se, että hän sanoo täysjyväviljan olevan hitaasti imeytyvää hiilihydraattia, vaikka todellisuudessa se on useimmiten nopeasti imeytyvää? Fogelholm pelottelee jatkuvasti karppaajia täysjyväviljatuotteiden karttamisen vaarallisuudesta, vaikka vilja on ihmiskunnan evoluution kannalta vasta aivan uusi elintarvike.

Voisiko asiaa selittää se, että hänen mukaansa rasvaisten maitotuotteiden terveellisyydestä ei ole mitään näyttöä, vaikka todellisuudessa sitä on runsaasti?

Tai se, että nyt hänen mukaansa tiukka karppaus lisää tyypin 2 diabeteksen riskiä, vaikka tutkitun tiedon mukaan se laskee verensokeriarvoja?

Itse lisäisin tähän lopuksi vielä, että on kovin harmillista, että pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laativan ryhmän molemmilla suomalaisjäsenillä, sekä Mikael Fogelholmilla että Ursula Schwabilla on vaikeuksia pysyä totuudessa.

Hyvää joulua ja rehellistä uutta vuotta, Mikael Fogelholm!

Lähteet:

1. A pilot study of the Spanish Ketogenic Mediterranean Diet: an effective therapy for the metabolic syndrome
2. A randomized trial of a low-carbohydrate diet vs orlistat plus a low-fat diet for weight loss
3. The effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet versus a low-glycemic index diet on glycemic control in type 2 diabetes mellitus
4. Spanish Ketogenic Mediterranean Diet: a healthy cardiovascular diet for weight loss
5. A low-carbohydrate, ketogenic diet to treat type 2 diabetes
6. Long-term effects of a ketogenic diet in obese patients
7. The human metabolic response to chronic ketosis without caloric restriction: physical and biochemical adaptation
8. Effects of diet composition and ketosis on glycemia during very-low-energy-diet therapy in obese patients with non-insulin-dependent diabetes mellitus

Schwab: Huostaanottopuheet median luoma kohu

Iisalmen Sanomat uutisoi 27. marraskuuta Ursula Schwabin todenneen, että "liiallisen karppausinnon takia Suomessakin on jo jouduttu harkitsemaan lasten huostaanottotapauksia". Tuota samaa uutista toistivat Iltalehti, YLE, MTV3, Savon Sanomat, Aamulehti ja moni muu paikallinen sanomalehti. Nyt Ursula Schwab kuitenkin yrittää vetää puheitaan takaisin. Hän kirjoitti ravitsemusterapeuteille ja muille ravitsemusalan ammattilaisille lähettämässään sähköpostiviestissä, ettei hän ole missään haastattelussa puhunutkaan huostaanotoista. Schwabin mukaan kyseessä on median luoma kohu.

Koska Iisalmen Sanomien uutinen ja Ursula Schwabin viesti ovat ristiriidassa keskenään, pyysin sekä lehden toimitusta että Schwabia kertomaan tarkemmin tapahtumien kulusta. Toimituksen mukaan Schwab on nähnyt oman osuutensa lehtijutusta jo etukäteen, eikä hän ole jälkikäteenkään pyytänyt jutun oikaisua. Schwab ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa minulle mitenkään.

Bloggaaja Satu Wiren tiedusteli 30. marraskuutta Schwabilta uutisoinnin ja huostaanottopuheiden taustoja. Tuolloin Schwab ei vielä sanonut uutisen olleen median luoma kohu. Omasta mielestäni taasen on kovin erikoista, että Scbwab alkaa kyseenalaistamaan uutisen sisältöä vasta lähes kolme viikkoa sen julkaisun jälkeen.

Kuka puhuu totta ja kuka ei? Sitä voimme miettiä Schwabin selvitystä odotellessamme. YLE uutisoi viime toukokuussa, että sanomalehtien toimitusten painostaminen mainostajien taholta on melko yleistä. Toivottavasti tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole sellaisesta kyse.