Kuva: Marcelo Camargo / Agência Brasil |
Tutkijaryhmä Australiasta, Singaporesta ja Yhdysvalloista julkaisi juuri kahden vuoden mittaisen tutkimuksen VHH-ruokavaliosta aikuistyypin (eli tyypin 2) diabeteksen hoidossa [1]. Tämän mittaiset tutkimukset ovat satunnaistettujen ruokavaliotutkimusten pisimmästä päästä.
Tutkimuksessa oli mukana 115 henkilöä, jotka olivat yli 50-vuotiaita diabeetikkoja ja joiden painoindeksi oli yli 30. Heidät jaettiin satunnaisesti vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle (14 E% hiilihydraattia, 28 E% proteiinia, 58 E% rasvaa) tai vähärasvaiselle ruokavaliolle, jossa käytettiin runsaasti hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja (53 E% hiilihydraattia, 17 E% proteiinia, 30 E% rasvaa). Kummallakin ruokavaliolla oli käytössä energiavaje ja alle 10 E% tyydyttynyttä rasvaa. Lisäksi kumpikin ryhmä harrasti liikuntaa tunnin kolme kertaa viikossa.
Noin puolet joukosta jatkoi tutkimuksessa loppuun asti. Kummankin ruokavalion vaikutus painonpudotukseen, verenpaineeeen, paastosokeriin ja HbA1c-arvoon (eli "pitkäsokeriin") oli samaa luokkaa. Vähähiilihydraattisen ruokavalion etuina olivat vähentynyt lääkityksen tarve, pienempi verensokerin vaihtelu ja paremmat kolesteroliarvot.
Tänä vuonna (2017) on julkaistu ainakin kaksi tutkimuskoostetta vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta aikuistyypin diabeteksen hoidossa. Ensimmäisessä niistä [3] oli mukana 10 satunnaistettua tutkimusta ja yhteensä 1376 koehenkilöä. Ensimmäisen vuoden aikana vähähiilihydraattista ruokavaliota (alle 45 E% hiilihydraatteja) noudattaneilla oli matalampi "pitkäsokeri" kuin runsaammin hiilihydraatteja syöneillä. Lasku verensokerissa oli suoraan verrannollinen hiilihydraattirajoituksen tiukkuuteen. Yli vuoden kestäneissä tutkimuksissa ei havaittu eroa sokeriarvoissa. Painonpudotuksessa, kolesteroliarvoissa, elämänlaadussa ja tutkimuksen keskeyttäneiden määrässä ei havaittu eroja ruokavalioiden välillä.
Toisessa tutkimuskoosteessa [2] oli mukana 9 tutkimusta ja yhteensä 734 koehenkilöä. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla mitattiin matalampi "pitkäsokeri" ja paremmat kolesteroliarvot kuin runsaammin hiilihydraatteja syöneillä. Lisäksi lyhyemmissä tutkimuksissa VHH-ruokavalio pudotti enemmän painoa.
Oma näkemykseni näistä osin ristiriitaisistakin tutkimustuloksista on, että karppauksesta tai vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on hyötyä aikuistyypin diabeetikolle, jos hiilihydraattirajoitus on mieluummin tiukempi kuin vähäisempi ja henkilö kokee ruokavalion noudattamisen mielekkääksi pidemmälläkin aikavälillä.
Lähteet:
1. Effects of an energy-restricted low-carbohydrate, high unsaturated fat/low saturated fat diet versus a high carbohydrate, low fat diet in type 2 diabetes: a 2 year randomized clinical trial
2. Efficacy of low carbohydrate diet for type 2 diabetes mellitus management: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials
3. Systematic review and meta-analysis of dietary carbohydrate restriction in patients with type 2 diabetes