Harvard-professorit: rasvaraja poistettava ravitsemussuosituksista

Dariush Mozaffarian ja David Ludwig kehottavat poistamaan rasvan ylärajan ravitsemussuosituksista. Huonot hiilihydraatit ovat uhka terveydelle.

Dariush Mozaffarian

Yhdysvalloissa valmistellaan uusia ravitsemussuosituksia. Tällä hetkellä ne ovat eräänlaisessa luonnosvaiheessa, ja luonnoksesta on jo poistettu kehoitukset rajoittaa rasvan määrää ravinnossa. Maineikkaat Harvardin yliopiston professorit ja tutkijat Dariush Mozaffarian ja David Ludwig kirjoittivat The Journal of the American Medical Association (JAMA) -tiedelehteen ja esittivät tukensa rasvarajoituksen poistamiselle.

Suosituksen luonnoksessa todettiin, ettei rasvan vähentäminen ja hiilihydraattien lisääminen vähennä sydän- ja verisuonitautien riskiä eikä myöskään ehkäise lihomista. Tärkeämpää on kiinnittää huomiota rasvan laatuun ja syödä terveellisiä ruokia. Luonnos lopettaisi neljä vuosikymmentä valloillaan olleen pyrkimyksen rasvan rajoittamiseen.

David Ludwig

Mozaffarian ja Ludwig kirjoittivat, että rasvarajoitus perustui huoleen ravinnon kolesterolista ja tyydyttyneestä ("kovasta") rasvasta, joiden luultiin lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Nykyään kuitenkin tiedetään, että kova rasva vaikuttaa edullisesti HDL-kolesteroliin ja triglyseridiarvoon ja sillä on hyvin vähäinen vaikutus LDL-partikkeleihin hiilihydraatteihin verrattuna. Tämän vuoksi kovan rasvan vaihtaminen hiilihydraatteihin ei ole laskenut sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Lisäksi rasvan rajoittaminen on rajoittanut myös terveellisten rasvojen kuten pähkinöiden, kasviöljyjen ja rasvaisen kalan käyttöä ja lisännyt prosessoitujen hiilihydraattien kuten valkoisen viljan, perunavalmisteiden ja lisätyn sokerin käyttöä.

Professorien mukaan kokeellisista tutkimuksista on saatu vahvistus sille, että nykysuositusta (Yhdysvalloissa 35 E%) reilummin terveellistä rasvaa sisältävät ruokavaliot vähentävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sen sijaan vähärasvaisen ruokavalion tehosta sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyssä ei ole näyttöä. Valkoinen vilja ja lisätty sokeri pikemminkin kasvattavat metabolisen oireyhtymän, lihavuuden ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Viimeisimmissä suomalaisissa rasvitsemussuosituksissa vuodelta 2014 rasvan määrän ylärajaa on nostettu aikaisemmasta 35 prosentista 40 prosenttiin energiasta. Valkoisesta viljasta ja lisätystä sokerista eli ns. höttöhiilareista varoitellaan, muttei mielestäni kovinkaan pontevasti. Noin puolet suomalaisten syömistä hiilihydraateista ovat höttöhiilareita.

Uusien ravitsemussuositusten lopullinen muoto Yhdysvalloissa jää vielä arvailtavaksi. Ne julkaistaan ilmeisesti muutaman kuukauden kuluttua.

Kirjoitus julkaistiin The Journal of the American Medical Association -lehdessä: The 2015 US Dietary Guidelines; Lifting the Ban on Total Dietary Fat
Lue myös: Fat Is Back: Time To Stop Limiting Dietary Fats, Experts Say - Forbes

Onko lihavuusepidemian takana suurempi ongelma? (video)

Kirurgi Peter Attia puhuu lihavuus- ja diabetesepidemian syiden tutkimisesta. Suomenkielinen tekstitys. Videon kesto 16 minuuttia.

Kirurgi Peter Attia on perustanut Nutrition Science Initiative (NuSI) -järjestön, jonka tarkoitus on tehdä lihavuustutkimusta ja vähentää lihavuudesta aiheutuvia taloudellisia kustannuksia. Attia puhui huhtikuussa 2013 TEDMED-konferenssissa lihavuudesta, insuliiniresistenssistä, aikuistyypin diabeteksesta ja niiden syy- ja seuraussuhteista. Hänen mielestämme emme tiedä vielä tarpeeksi lihomisen syistä, ja lihavia potilaita ei pitäisi syyllistää. Katso video alta:



Jos suomenkielinen tekstitys ei näy automaattisesti, kytke se käyttöön videoruudun oikeasta alakulmasta pientä Tekstitykset/Subtitles/CC-ikonia klikkaamalla.

Olen tehnyt tekstityksen vapaa-ajallani YouTuben automaattisesti ajastaman englanninkielisen tekstityksen pohjalta, joten lauseet voivat katketa kesken repliikkien, mutta toivottavasti käännöksestä on silti iloa.

Alkuperäinen video YouTubessa: Peter Attia: What if blaming the obese is blaming the victims?

"Kasvipohjainen" karppaus voi laskea kuolleisuutta

Mikael Fogelholm kertoi Vox-tapahtumassa tutkimuksesta, jonka mukaan "kasvipohjainen" VHH-ruokavalio voisi laskea kuolleisuuden riskiä. Millainen tämä ruokavalio tarkalleen oli?

Osan Fogelholmin puheesta voi katsoa tästä:



Fogelholmilla on vihreä ideologia, ja hän korostaa mielellään ruokavalion kasvipohjaisuutta. Kuinka kasvipohjaista ruokavalio kyseisessä tutkimuksessa sitten oli? Kirjoitin aiheesta Onko karppaus vaarallista? -kirjassani seuraavasti:

Kasvikunnan tuotteisiin painottuvalla pisteytyksellä sai korkeimmat pisteet, kun kasvikunnan proteiinia oli ruokavaliossa vajaa kolmannes kaikesta proteiinista. Vastaavasti kasvirasvaa oli hieman yli puolet kaikesta rasvasta. Hedelmiä ja kasviksia syötiin noin 6 annosta päivässä. Punaista ja prosessoitua lihaa syötiin keskimäärin 0,8 annosta päivässä. Kyseessä ei siis ollut mikään varsinainen kasviskarppaus vaan monipuolinen sekaruokavalio.
...
Naisten väestötutkimuksen (NHS) aikaisemmista tutkimusraporteista voidaan päätellä, että kasvirasvalla ja hiilihydraattien laadulla on todennäköisesti ollut melko suuri rooli, ainakin naisilla. Tutkimuksessa eläinrasva, eläinproteiini tai kasviproteiini eivät olleet yhteydessä sepelvaltimotautiin tai kakkostyypin diabetekseen sairastumiseen. Vain kasvirasva ja matala glykeeminen kuorma (eli vähän hiilihydraatteja ja hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja) olivat suojaavia tekijöitä.

"Kasvipohjaisella" VHH-ruokavaliolla proteiinin ja rasvan osuudet kasvi- ja eläinkunnasta olivat melko lähellä Suomen väestön keskimääräisiä ruokailutottumuksia. Ja mehän emme varsinaisesti ole mikään kasvissyöjäkansa. Proteiinin jakauma on lähes täsmälleen samanlainen. Kasvirasvan käyttö on suomalaisilla jonkin verran vähäisempää. Meillä kasvirasvan osuus on noin 42 %, kun tutkimuksessa hyvin pärjänneellä porukalla sitä oli hieman yli puolet. Kasvirasvaa on siis varaa painottaa enemmänkin.

Kasvikunnan proteiini tulee suomalaisilla lähinnä viljatuotteista, joita vähennetään VHH-ruokavaliolla. Viljan proteiinin tilalle kannattaakin ottaa kasviproteiinia esimerkiksi pähkinöistä, tofusta, pavuista tai joistakin kasviksista. Tutkimuksessa terveellinen annos kasviproteiinia oli 6 % energiasta. 2000 kilokalorin päivittäisellä saannilla se tarkoittaisi noin 120 kcal tai 30 grammaa kasviproteiinia. Vastaavan määrän saisi esim. 100 grammasta parsakaalia ja 100 grammasta maapähkinöitä (yhdessä).

Eläinproteiinin saanti oli samalla "kasvispohjaisella" tutkimusryhmän osalla yli kaksi kertaa yhtä suurta kuin kasviproteiinin saanti, eli proteiinia oli kokonaisuudessaan varsin paljon. Pienempikin määrä kumpaakin proteiinia riittänee hyvin, etenkin kun terveysetu tulee todennäköisesti hiilihydraattikuorman pienentämisestä ja kasvirasvan lisäämisestä.

Ei kannata siis turhaan pelästyä Fogelholmin mustavalkoista eläin- ja kasvikunnan jakoa. Monipuolinen vähähiilihydraattinen sekaruokavalio on todennäköisesti terveellinen ja saattaa lisätä elinvuosia.

Lue myös: Rasvan ja proteiinin saanti eläin- ja kasvikunnasta Suomessa
Katso koko video tilaisuudesta Helsingin yliopiston videopalvelussa: VOX 19: Ristiriitainen ruoka