maanantai 7. lokakuuta 2013

THL: 22 % suomalaisista noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota

THL:n FINRISKI 2012 -tutkimuksen mukaan 22 % suomalaisista pitää vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamista tärkeänä. Aikaisemmassa tutkimuksessa karppaajien osuus oli 17 %, eli se on nousussa.

THL julkaisi viime viikolla blogissaan pienen osan karppaajien tiedoista FINRISKI 2012 -tutkimuksessa. Tiedoista ilmenee karppaajien määrä, kokonaiskolesteroli ja muutamia erilaisia ruokailutottumuksia.


18 % vastanneista ilmoitti, että VHH-ruokavalion noudattaminen on heille tärkeää, ja 4 prosentille se oli hyvin tärkeää.

Viime vuonna julkaistussa THL:n tutkimusraportissa VHH-ruokavaliota noudattavien osuus oli 17 %, eli määrä on ilmeisesti nousussa.


THL:n ja tiedotusvälineiden pelottelusta huolimatta suurimmalla osalla karppaajista kokonaiskolesteroli ei ollut sen korkeampi kuin muullakaan kansalla. "Hyvin tärkeää"-vastauksen antaneella neljällä prosentilla kokonaiskolesteroli oli hieman korkeampi.

On kuitenkin hyvin tärkeää muistaa, että pelkkä kokonaiskolesteroli on varsin karkea tai epätarkka sydän- ja verisuonitautiriskin mittari. Kun rasvan osuus nousee ruokavaliossa, niin kokonaiskolesteroli nousee, mutta samalla HDL-kolesteroli ja triglyseridiarvo parantuvat sekä LDL-hiukasten määrä laskee. Kokonaisuudessaan muutos on myönteinen.

THL on julkaissut toistaiseksi FINRISKI 2012 -tutkimuksesta kokonaiskolesterolin lisäksi vain HDL-kolesterolin, ja se on suomalaisilla parantunut. Lisäksi varsinaisissa karppaustutkimuksissa kolesteroliarvot ovat parantuneet vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna.

Tässä FINRISKI 2012 -tutkimuksessa karppaajat käyttivät enemmän voita ja vähemmän rasvatonta maitoa kuin muut. Margariinin ja öljyn käytössä ei ollut kovin suurta eroa.

Olisi avoimen terveystiedottamisen kannalta hyvin tärkeää, että THL julkaisisi mahdollisimman pian kaikki tutkimuksessa mitatut kolesteroliarvot niin karppaajilta kuin muultakin kansalta. THL:lle voi lähettää palautetta laitoksen Facebook-sivulla ja nettisivuilla.

Lähteet:
THL:n blogi: Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen selittää vain osan väestön kolesterolitason noususta
THL: 17 % suomalaisista noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota (2012)

Lue myös:
Ruotsin terveysviranomaiset: karppaus tehokasta ja turvallista

tiistai 24. syyskuuta 2013

Ruotsin terveysviranomaiset: karppaus tehokasta ja turvallista

"Ruotsin THL:n" (SBU) tutkimuskatsauksen mukaan karppaus eli vähähiilihydraattinen ruokavalio on tehokas laihdutuksessa eikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

SBU:n katsauksen mukaan ylipainoisille potilaille voitaisiin suositella erilaisia painonhallintaratkaisuja - myös vähähiilihydraattista ruokavaliota.

Karppaus on ollut puoli vuotta kestäneissä tutkimuksissa tehokkaampi laihdutusruokavalio kuin muut. Pidemmissä tutkimuksissa eroa ei ole enää ollut.

SBU tyrmää karppauksen sydänriskistä esitetyt väitteet. Sekä maltillinen karppaus että tiukempi karppaus parantavat veren kolesteroli- ja sokeriarvoja.

SBU suosittelee myös Välimeren ruokavaliota, mutta vähärasvainen ruokavalio ei laitoksen mukaan suojaa ylipainoisia henkilöitä diabetekseltä.

Meillä Suomessa osa viranomaisista on varoitellut karppauksen vaaroista. Nyt viimeistään on ilmeistä, että varoittelu ei perustu tutkittuun tietoon vaan perusteettomiin ennakkoluuloihin. Matti Tolonen on tiivistänyt tämän omassa kirjoituksessaan hyvin:

Erityisesti THL:n ja Itä-Suomen yliopiston viime aikoina harjoittama pelottelu VHH-ruokavalion ”vaaroilla” – mm. kolesterolipitoisuuden suurentumisella – on nyt todettu täysin perusteettomaksi. Nolo juttu!

SBU:n katsauksesta on uutisoitu laajasti Ruotsissa, mutta Suomessa sen on noteerannut lähinnä Ylen ruotsinkieliset nettisivut. Miksiköhän?

Dagens Medicin
Svenska Dagbladet
Yle

lauantai 31. elokuuta 2013

THL pimittää tutkimustietoa

THL:n johtajat kampanjoivat FINRISKI-tutkimuksen avulla karppausta vastaan, mutta THL ei ole lupauksistaan huolimatta julkaissut karppaajien tutkimustuloksia.

THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi FINRISKI 2012 -tutkimuksen tuloksia ensimmäisen kerran elokuussa 2012. Laitos tiedotti, että suomalaisten kokonaiskolesteroli on noussut ja muutos on terveydelle haitallinen. Useat tiedotusvälineet puolestaan kertoivat THL:n johtajien Pekka Puskan ja Erkki Vartiaisen henkilökohtaisiin näkemyksiin perustuen, että nimenomaan karppaus olisi nostanut kolesterolia ja satoja uusia sydänkohtauksia on tiedossa.

Tutkimustuloksiin sisältyivät karppaajien tiedot, mutta THL ei julkaissut niitä. Lisäksi THL jätti julkaisematta muut kolesteroliarvot kuin kokonaiskolesterolin, vaikka kaikkien arvojen avulla kansanterveyden muutosta voitaisiin arvioida tarkemmin.

Joudun valitettavasti käsittelemään tätä samaa aihetta jo kolmannen kerran, koska ensimmäisten tuloksien julkaisemisesta on kulunut jo vuosi, mutta THL ei ole edelleenkään julkaissut karppaajien tuloksia.

THL:n Erkki Vartiainen lupasi minulle sähköpostiviestissä syyskuussa 2012, että karppaajienkin tulokset julkaistaan. Lisäksi THL kertoi Iltalehden artikkelissa joulukuun alussa 2012, että tulokset julkaistaan "todennäköisesti lähikuukausina". Siitäkin on jo noin seitsemän kuukautta aikaa.

Iltalehti 3.12.2012
Koska karppaajien FINRISKI-tuloksia ei todennäköisesti julkaista koskaan, niin katson sopivaksi kertoa oman arvaukseni tuloksista.

THL ei julkaise karppaajien tuloksia FINRISKI 2012 -tutkimuksesta mahdollisesti sen vuoksi, että THL:n johtajat Pekka Puska ja Erkki Vartiainen eivät halua niitä julkaistavan. Tutkimuksen tulokset ovat ehkä ristiriidassa Puskan ja Vartiaisen henkilökohtaisten näkemyksien ja tavoitteiden kanssa. Tuloksissa karppaajien kolesteroliarvot ovat ehkä paremmat kuin muulla kansalla.

Kuten sanoin, tämä on arvaus, ja saatan olla aivan väärässä. Jos Puska ja Vartiainen kertovat todellisen syyn, niin julkaisen sen täällä oikein mielelläni.

Lue myös aikaisemmat kirjoitukseni aiheesta:
Virheellisiä johtopäätöksiä FINRISKI-tutkimuksesta (elokuu 2012)
THL pelotteli turhaan: Karppaus paransi kansan kolesteroliarvoja (marraskuu 2012)

maanantai 29. huhtikuuta 2013

Onko karppaus vaarallista? -kirja

Tukkiiko karppaus verisuonet? Tappaako se diabeetikot? Väitetään, ettei karppauksen pitkän ajan turvallisuudesta ole riittävästi tutkimustietoa. Viime vuosina tilanne on kuitenkin korjaantunut jossakin määrin, tosin tieto uusista tutkimuksista ei välttämättä kantaudu varoittelijoiden korviin.
Aktiivinen nettikeskustelija ja bloggaaja Jari Ristiranta on penkonut olemassaolevat pitkäaikaistutkimukset karppauksen terveysvaikutuksista. Tässä e-kirjassa kurkistetaan karppaajan verisuoniin ja pengotaan diabeetikoiden kuolleisuustilastoja. Pääsemme tutustumaan oikeiden ihmisten elämään ja terveyteen. He noudattavat ihan oikeaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, ja heidän terveydentilaansa seuraavat oikeat tutkijat. Lue, mikä on tutkijoiden vastaus kysymykseen: "Onko karppaus vaarallista?"

Kirja on julkaistu 10. kesäkuuta 2013, ja sen voi ostaa joko suomalaisista e-kirjakaupoista (kopiosuojattuna) tai suoraan kirjoittajalta (vesileimalla). Kirjan hinta on 3,90 euroa, ja siinä on noin 40-50 sivua lukulaitteesta riippuen.

Kirja on EPUB-muodossa. EPUB on avoin standardi ja tuetuin e-kirjojen tiedostomuoto. Kirjaa voi lukea tavallisilla tietokoneilla, taulutietokoneilla (tableteilla), älypuhelimilla ja monilla muilla laitteilla.

Suositeltavia lukuohjelmia ovat Windows- tai Mac-pohjaisille tietokoneille Adobe Digital Editions, Android-pohjaisille laitteille Aldiko Book Reader tai Bluefire Reader ja Applen kannettaville laitteille (iPhone, iPad, iPod touch) iBooks. Jos ostat kirjan jostakin e-kirjakaupasta, niin noudata kyseisen kaupan omia ohjeita lukuohjelman asennuksessa.

Ennen kirjan ostamista voit kokeilla EPUB-muotoisen e-kirjan lukemista omalla tietokoneellasi tai laitteellasi lataamalla vaikkapa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä e-kirjana ilmaiseksi tästä linkistä.

Tilaa kirja

Elisa Kirja -palvelusta: Jari Ristiranta: Onko karppaus vaarallista?
Booky.fi-kirjakaupasta: Jari Ristiranta: Onko karppaus vaarallista?

Tilaa suoraan kirjoittajalta

Voit tilata kirjan suoraan kirjoittajalta täyttämällä allaolevalle lomakkeelle nimesi ja sähköpostiosoitteesi ja painamalla Buy Now -nappulaa. Maksu suoritetaan turvallisen ja luotettavan PayPal-maksujenvälitysjärjestelmän kautta. Maksu onnistuu ainaki Visa- ja Mastercard-korteilla, joiden käyttö nettiostoksiin on sallittu.

Jokainen kopio vesileimataan omistajan nimellä, joten kirjaa ei voi ladata välittömästi tilauksen jälkeen. Se toimitetaan sähköpostitse yleensä viimeistään seuraavana arkipäivänä tilauksesta. Kesäkuussa 2013, aivan julkaisun jälkeen, pyrin kuitenkin toimittamaan kirjat jo samana päivänä, jos suinkin mahdollista.

Kirjan hinta on 3,90 euroa.

(Jos tilaat kirjan lahjaksi, merkitse alle lahjan saajan nimi ja sähköpostiosoite. Kirja lähetetään sähköpostitse tilaajalle, mikäli maksujärjestelmä välittää tilaajan sähköpostiosoitteen.)


Etunimi Sukunimi
Sähköpostiosoite

Näyte kirjasta

Karlshamnin tutkimus Ruotsista, 3 vuotta ja 8 kuukautta

Tätä tutkimusta johtanut Jörgen Vesti Nielsen työskenteli diabeteslääkärinä 30 vuotta. Tutkimuksen koehenkilöt olivat kakkostyypin diabeetikoita. Nielsen toimi ylilääkärinä Karlshamnin sairaalassa Ruotsissa. Nykyään hän on jo eläkkeellä.

Vesti Nielsen kertoi ruotsalaisen blogin haastattelussa, miten idea tutkimuksesta syntyi. Ylipainoinen ja kakkostyypin diabetesta sairastava henkilö, mahdollisesti Vesti Nielsenin ystävä tai potilas, kävi puolen vuoden matkalla Yhdysvalloissa. Takaisin Ruotsiin palatessaan tämä henkilö oli laihtunut ja diabeteksen oireet olivat poissa. Hän kertoi Vesti Nielsenille noudattaneensa matkallaan ruokavaliota, joka sisältää paljon rasvaa.

Vesti Nielsen ei ollut aluksi uskoa kuulemaansa. Hänelle oli lääkärinä opetettu, että rasva lihottaa ja on haitallista diabeetikoille. Vähähiilihydraattista ja runsasrasvaista ruokavaliota käsittelevää tutkimustietoa läpi käydessään hänelle kuitenkin selvisi, että ruokavalio oli auttanut laihtumaan ja parantamaan kolesteroliarvoja ilman haittavaikutuksia. Kakkostyypin diabeetikoilla se oli myös parantanut verensokerin hallintaa. Lopulta hän halusi tutkia ruokavalion vaikutuksia omilla potilaillaan.

Tutkimus käynnistettiin vuonna 2003. Kaikki mukaan otetut potilaat olivat ylipainoisia kakkostyypin diabeetikkoja. Heidän painoindeksinsä oli vähintään 30, eli kyse oli merkittävästä ylipainosta. Paino oli keskimäärin 101 kg. Potilaat olivat 50-70-vuotiaita. Heillä oli vaikeuksia verensokerin ja painon hallinnassa. Kenelläkään ei ollut havaittu sydän- ja verisuonitauteja tai kilpirauhasongelmia.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota (kuvassa VHH) noudattavien koeryhmään valittiin 16 potilasta, ja 15 potilasta vertailuryhmään, joka noudatti ravitsemussuosituksista tuttua diabeetikoille tavanomaisesti suositeltavaa vähärasvaista ruokavaliota (VR). Kummallekin ryhmälle suositeltiin myös puolen tunnin liikuntaa päivittäin.

Koeryhmän vähähiilihydraattinen ruokavalio sisälsi energiaa 1800 kcal päivittäin miehillä ja 1600 kcal naisilla. Energiasta 20 % tuli saada hiilihydraateista, 30 % proteiinista ja 50 % rasvasta. Päivittäinen hiilihydraattien saanti oli noin 80-90 grammaa. Hiilihydraattien lähteinä suositeltiin kasviksia ja salaattia. Tavallisen leivän sijaan suositeltiin näkkileivän käyttöä. Näkkileipäviipaleessa oli 3,5-7 grammaa hiilihydraatteja. Muita leipiä, pastaa, riisiä, perunoita ja aamiaismuroja ei suositeltu syötäväksi. Välipaloista neuvottiin luopumaan.

Vertailuryhmässä energiansaantisuositus määriteltiin yksilöllisesti: miehille 1600-1800 kilokaloria ja naisille 1400-1600 kilokaloria. Energiaravintoaineiden suhteet olivat sellaiset kuin diabeetikoille yleensä suositellaan, eli 60 % hiilihydraatteja, 15 % proteiinia ja 25 % rasvaa. Hiilihydraattien lähteiksi suositeltiin kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita. Ryhmän ruokavalio-ohjeet perustuivat siis virallisiin ravitsemussuosituksiin.

Mitä tutkimuksessa selvisi? Lue lisää kirjasta.

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Helsingin kouluihin leipäpäivä

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi viime torstaina tiukassa äänestyksessä aloitteen kouluruokailun leipäpäivästä. Ensi viikosta alkaen kaikkien kaupungin koulujen ruokaloissa vietetään joka maanantai leipäpäivää.

Maanantaisin ei Helsingissä tarjoilla enää varsinaista lämmintä ruokaa, vaan oppilaat voivat syödä kolme viipaletta tuoretta ruisleipää ja rajattomasti näkkileipää. Leivän kanssa tarjotaan kevytmargariinia, kurkkua ja vähärasvaista juustoa. Lisäksi aterian lisukkeeksi saa tuoretta porkkanaraastetta.

Helsingin kaupungin opetusviraston nimettömänä pysyttelevän tiedottajan mukaan idea leipäpäivästä tuli alunperin Leipätiedotus ry:ltä. "Leipätiedotus on toimittanut meille laskelmat, joiden mukaan ruisleivästä saa kaikki tarvittavat ravintoaineet ja runsaasti kuitua, jota kasvavat lapset tarvitsevat. Arvostamme yhdistyksen pyyteetöntä työtä koululaisten hyvinvoinnin ja kansanterveyden puolesta. Lisäksi voimme säästää lähes viisi prosenttia kouluruokailun budjetissa."

Opetusministeriö harkitsee käytännön laajentamista koko maan kouluihin lähikuukausien aikana, jos palaute leipäpäivästä on hyvää.

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Minkälaista rasvaa suomalaiset karppaajat käyttävät?

Onko THL oikeassa tiedottaessaan, että suomalaiset karppaajat korvaavat hiilihydraatteja kovilla rasvoilla?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti viime vuoden elokuussa FINRISKI 2012 -tutkimuksen tulosten julkaisemisen yhteydessä seuraavasti:
"Vähähiilihydraattinen ruokavalio, jolla oikein toteutettuna on terveyttä edistäviäkin vaikutuksia, on saanut epäterveellisen suomalaisen muunnelman, jossa hiilihydraatteja korvataan kovilla rasvoilla."
"Kovien rasvojen" terveysvaikutuksia olen käsitellyt jo aikaisemmin*, joten tässä kirjoituksessa en pohdi niitä vaan pelkästään suomalaisten karppaajien tottumuksia rasvan käytön suhteen.

Itse asiassa samassa FINRISKI 2012 -tutkimuksessa THL kysyi koehenkilöiltä myöskin, noudattavatko ne vähähiilihydraattista ruokavaliota. Laitoksella on siis olemassa ainakin karkeaa tietoa siitä, minkälaisia rasvavalintoja suomalaiset karppaajat tekevät. Jostakin syystä sitä tietoa ei ole toistaiseksi julkaistu lupauksista huolimatta, vaikka tutkimuksen ensimmäisten osatulosten julkaisusta on kulunut jo 7 kuukautta.

Valio on teettänyt lokakuussa 2011 kyselytutkimuksen, jossa todettiin karppaajien rasvoista seuraavasti:
"Hyvin harvat mieltävät karppauksen ääridieetiksi, jossa suosittaisiin kovia rasvoja. Enemmistön mielestä myös karpatessa on syytä kiinnittää huomiota sekä rasvan määrään että laatuun."
Kyseisen tutkimuksen sanoma on siis ristiriidassa THL:n tiedotuksen kanssa. Laatukysymyksessä voi toki olla muitakin näkökulmia kuin rasvahappojen suhde.

Kannoin myös oman vaatimattoman korteni kekoon ja tein nettikyselyn suomalaisten karppaajien rasvan käytöstä kahdessa paikassa; Karppaus.info-keskustelufoorumilla ja Vähähiilihydraattisen ruokavalion Facebook-sivulla. Pidin kyselyn mahdollisimman yksinkertaisena. Vastausvaihtoehtoja oli kolme: (1) enimmäkseen eläinrasvaa, (2) enimmäkseen kasvirasvaa ja (3) molempia menee.

Karppaus.info on suosittu keskustelupalsta ja vertaistuen tarjoaja. Palstalla on lähes 40 000 rekisteröityä käyttäjää, mutta aktiivisten käyttäjien määrästä ei ole tarkempaa tietoa. Kyselyyn tuli noin kolmen päivän aikana 127 vastausta.


Hieman yli puolet vastanneista ilmoitti käyttävänsä enimmäkseen eläinrasvaa, ja hieman alle puolet ilmoitti, että molempia menee. Kukaan ei ilmoittanut käyttävänsä enimmäkseen kasvirasvaa.

VHH-ruokavalion Facebook-sivulla on noin 3 100 tykkääjää tai seuraajaa. Kyselyyn vastasi kolmessa päivässä 140 henkilöä. Kysely oli julkinen, joten on mahdollista, että osa vastaajista ei ollut karppaajia.


Facebookin puolella tulos oli hieman erilainen. 31 % ilmoitti käyttävänsä enimmäkseen eläinrasvaa, 9 % enimmäkseen kasvirasvaa ja 60 % kertoi, että molempia menee.

En ymmärrä paljoakaan virhemarginaaleista tai tilastotieteestä muuten, joten yhteenvetoni tuloksista on varsin karkea. Arvelisin, että noin puolet suomalaisista karppaajista käyttää melko tasapuolisesti eläin- ja kasvirasvaa. Hieman alle puolet käyttää enimmäkseen eläinrasvaa. Pieni vähemmistö, mahdollisesti viitisen prosenttia, käyttää enimmäkseen kasvirasvaa.

Mainittakoon vielä, että THL tarkoittanee "kovalla rasvalla" tyydyttyneitä rasvahappoja. Eläinrasva ei suinkaan ole siinä mielessä pelkästään kovaa rasvaa. Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus kaikesta rasvasta on esimerkiksi lohifileessä 22 %, kokonaisessa broilerissa 32 %, kananmunassa samoin 32 %, sianlihassa 40 %, naudanlihassa 56 % ja voissa 69 % (lähde: Fineli).

Miten sinä tulkitset tuloksia? Kommentoida saa.

* Lue myös:
Karppausta kovalla rasvalla
“Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin
Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Vähähiilihydraattinen ruokavalio Twitterissä

Vähähiilihydraattinen ruokavalio -blogin päivityksiä voi jatkossa seurata myös Twitterissä.

Yle uutisoi helmikuussa, että Twitterissä on noin 64 000 suomenkielisiä päivityksiä julkaisevaa käyttäjää, ja heistä noin 26 000 on aktiivisia. Maailmanlaajuisesti Twitter on Facebookin jälkeen toiseksi suurin sosiaalisen median palvelu.

Tästä edespäin tämän blogin päivityksiä ja mahdollisesti muitakin juttuja voi seurata Twitterissä @Karppaus-käyttäjän kautta. Jutut merkitään myös #karppaus-hashtagilla. Jos Twitterin kokeneemmat käyttäjät tietävät muita vähähiilihydraattiseen ruokavalioon liittyviä suosittuja hashtageja, niin niistä voi mielellään ilmoittaa kommenttiosiossa alla.

Päivityksiä voi seurata myös Facebookissa, kuten aikaisemminkin.

maanantai 25. helmikuuta 2013

Tutkimus Espanjasta: Enemmän rasvaa, vähemmän sydän- ja verisuonitauteja

Oliiviöljyn tai pähkinöiden runsaampi syönti vähensi sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä tautitapahtumia noin 30 % vähärasvaisempaan ruokavalioon verrattuna.

25. helmikuuta 2013 lyötiin jälleen uusi naula vähärasvaisen ruokavalion arkkuun, kun espanjalaisesta PREDIMED-tutkimuksesta julkaistiin sydän- ja verisuonitauteja tarkasteleva raportti.

Tutkimuksessa jaettiin 7447 henkilöä, 55-80-vuotiaita miehiä ja naisia, satunnaisesti joko (1) lisäämään oliiviöljyn syöntiä, (2) lisäämään pähkinöiden syöntiä tai (3) vähentämään rasvan käyttöä keskimäärin 4,8 vuoden ajaksi. Koehenkilöillä oli tavanomaista suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Tutkimuksen päättyessä erot ryhmien ruokavalioissa eivät olleet enää järin suuria. Oliiviöljyryhmä käytti enemmän oliiviöljyä ja pähkinäryhmä enemmän pähkinöitä. Molemmat näistä söivät enemmän kalaa ja palkokasveja vähärasvaisempaan ryhmään verrattuna. Eroa rasvan ja hiilihydraattien saannissa oli noin neljän energiaprosentin (4 E%) verran. Kaikilla ryhmillä ruokavalion perusta oli Välimeren ruokavalion kaltainen.

Ero koehenkilöiden terveydessä tuli kuitenkin selväksi jo näillä muutoksilla. Oliiviöljyryhmällä sydän- ja verisuohitauteihin liittyviä tautitapahtumia oli 30 % vähemmän ja pähkinäryhmällä 28 % vähemmän kuin vähärasvaisemman ruokavalion ryhmällä. Rasvaa lisäämällä voi siis välttyä sydän- ja verisuonitaudeilta.

Samassa tutkimuksessa havaittiin jo aikaisemmin, että joko oliiviöljyn tai pähkinöiden syönnin lisäys puolitti kakkostyypin diabetekseen sairastuvuuden vähärasvaisempaan ruokavalioon verrattuna, ilman liikuntaa ja laihdutusta.

Tutkimus julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehdessä. Primary Prevention of Cardiovascular Disease with a Mediterranean Diet

Myös Yle uutisoi tutkimuksesta: Tutkimus: Välimeren ruokavalio vähentää sydänongelmien riskiä

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Ruotsalaistutkimus: Rasvaiset maitotuotteet ehkäisivät lihomista

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan vähäinen maitorasvan saanti oli yhteydessä suurempaan vyötärölihavuuden riskiin ja runsas maitorasvan saanti pienempään riskiin. 12-vuotisessa tutkimuksessa oli mukana noin 1500 keski-ikäistä miestä.

Vähäinen maitorasvan eli esimerkiksi voin, rasvaisen maidon ja kerman käyttö oli yhteydessä 53 % suurempaan vyötärölihavuuden riskiin kuin keskimääräinen maitorasvan käyttö.

Runsas maitorasvan käyttö puolestaan oli yhteydessä 48 % pienempään vyörärölihavuuden riskiin kuin keskimääräinen maitorasvan käyttö.

Tilastomallissa otettiin huomioon myös kasvisten ja hedelmien syönti, tupakointi, alkoholin käyttö, liikunta, ikä, koulutus ja ammatti. Jo tutkimuksen alkaessa vyötärölihavat miehet suljettiin pois tutkimuksesta.

Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Primary Health Care -lehdessä. High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years’ follow-up