lauantai 28. lokakuuta 2017

Maukas drinkki - alle puoli grammaa sokeria

Pastis on karppaajalle sopiva ranskalainen anisviina, jossa on täyteläisestä mausta huolimatta hyvin vähän sokeria.

Kuva: Nick Zefish
Pastis on sukua mm. ouzo-, raki- ja sambuca-nimisille anisviinoille, jotka ovat kotoisin Välimeren seudulta. Aniksen maku on vahva, joten jos et pidä näistä juomista, et varmaankaan pidä myös pastisista. Aniksen lisäksi pastisissa on jonkin verran lakritsin makua.

Pastisia maisteltuani luin englanninkielisestä Wikipedia-artikkelista, että sen sokeripitoisuus on alle sata grammaa litraa kohden. Koska maku tuntui kohtuullisen makealta, kuvittelin sokerimäärän olevan melko lähelle sata grammaa. Yllätyksekseni Alkon sivuilla kerrottiin, että sokeria onkin vain 10-12 grammaa. Kysyin vielä erikseen Alkon asiakaspalvelusta, olisiko sivuille sattunut pilkkuvirhe, mutta he vakuuttivat, että määrä on oikea ja Alko on analysoinut sen useita kertoja laboratoriossaan.

Pastisia juodaan yleensä kylmään veteen laimennettuna sekoitussuhteella yksi osa pastisia ja viisi osaa vettä (tällöin alkoholipitoisuus olisi 7,5 %) tai oman maun mukaan. Itse pidän siitä kuitenkin eniten sellaisenaan jääkaappikylmänä shottina, jolloin maku on vahvin. Viittasin siis kintaalla ohjeille, jotka suosittelevat pullon säilytystä huoneenlämmössä.

Alkosta löytyy Ricard- ja Prado-merkkistä pastista. Niiden sokeripitoisuudet ovat 10 ja 12 grammaa litraa kohden ja alkoholipitoisuus 45 %. Neljän senttilitran shotissa tai 24 senttilitran vedellä laimennetussa drinkissä sokerin kokonaismääräksi jää siis alle puoli grammaa.

Muistathan juoda kohtuudella!

Lue myös: Vähähiilihydraattisia drinkkejä

perjantai 20. lokakuuta 2017

Missä suolassa on eniten kivennäisaineita?

Suolan ostajalle on tarjolla reilusti erilaisia vaihtoehtoja. Tässä on tiivis tietopaketti viiden yleisimmän suolan kivennäisaineista.

Kuva: Larry Hoffman / flickr

Alla olevissa kuvaajissa on muutaman eri kivennäisaineen pitoisuudet tavallisessa jodioidussa ruokasuolassa, mineraalisuolassa, aromisuolassa (yrttisuola), merisuolassa ja vuorisuolassa (ruususuola, kristallisuola, Himalajan suola). Muiden kivennäisaineiden pitoisuudet on jätetty pois vertailusta, koska niitä saa reilusti enemmän muista elintarvikkeista ja suolan vaikutus on siten vähäinen tai olematon.

Pitoisuudet on ilmoitettu viiden gramman päivittäistä suola-annosta kohden. (Kuvaajat on päivitetty 28.10.2017)


Mineraalisuola on ylivoimaisesti paras magnesiumin lähde.


Samoin kaliumin suhteen mineraalisuola on ylivoimaisesti paras lähde. Muissa suolissa sitä ei ole juuri lainkaan.


Jodia (jodidi) lisätään tavalliseen ruokasuolaan ja mineraalisuolaan. Merisuolassa sitä on hyvin pieni määrä ja muissa suoloissa häviävän pieni määrä.


Natrium on pääasiallinen komponentti jokaisessa suolassa. Se on välttämätön ravintoaine, mutta sen käyttö kannattaa pitää kohtuudessa. Liian vähän tai liian paljon on haitaksi. Mineraalisuolassa ja aromisuolassa on hieman vähemmän natriumia kuin muissa suoloissa.

Mineraalisuola on vertailun ylivoimainen voittaja ja ravinteikkain vaihtoehto näistä viidestä. Jos et pidä sen mausta, kannattaa kokeilla lisätä muitakin mausteita tai sekoittaa siihen pieni määrä omaa lempisuolaasi.

Lähde: Fineli (kukin mittauslähde on ilmoitettu Finelissä erikseen)
Lue myös: Luonnon omat monivitamiinit