tiistai 20. joulukuuta 2011

Mikael Fogelholm puhuu jälleen höpöhöpöä

Tiedotusvälineissä julkaistaan aina silloin tällöin virheellistä tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Joskus tiedon lähteenä on harmillisesti jopa koulutettu ravitsemusasiantuntija. Tällä kertaa yksi heistä, Mikael Fogelholm on jatkanut virheellisen ravitsemustiedon levittämistä STT:n karppaukseen ja jouluun liittyvässä uutisessa, joka on julkaistu 18. joulukuuta ainakin Iltalehdessä ja Helsingin Sanomissa. Seuraavassa lainauksia Fogelholmin kertomasta:
"Vaalean viljan ja sokeripitoisten tuotteiden, kuten karkkien, virvoitusjuomien ja kahvileipien jättäminen pois on ihan fiksua ruokavalion parantamista. Niiden tilalle ei pidä kuitenkaan tuoda eläinrasvaa tai -proteiineja."
Proteiinin lisääminen ei olekaan tarpeellista, kunhan sen saanti on riittävää. Fogelholm kuitenkin kieltää lisäämästä eläinrasvaa, vaikka hiilihydraattien vaihtaminen eläinrasvaan on useissa tutkimuksissa parantanut koehenkilöiden terveyttä. Vastustaako Fogelholm parempaa terveyttä, jos se saavutetaan eri tavalla kuin hän itse haluaa ja suosittelee?
"Hyviä hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljaa ja hedelmiä, ei pidä vähentää."
Tässä on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin hedelmissä on huomattavasti vähemmän hiilihydraatteja kuin täysjyväviljassa. Karppaajien ei siten tarvitse rajoittaa hedelmien syöntiä siinä määrin kuin viljatuotteiden syöntiä. Toiseksi täysjyväviljan "hyvyys" on osoitettu vain valkoiseen viljaan verrattuna. Viljaton ruokavalio on taasen tutkitusti terveellisempi kuin täysjyväviljaa painottava. Täysjyväviljankin vähentäminen on siis terveellistä, kunhan sitä ei vaiheta valkoiseen viljaan, mitä karppaajat eivät tee. Miksi Fogelholmin pitää vastustaa hyviä muutoksia?
Liian tiukka karppaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, Fogelholm sanoo. "Tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa, sydäntautien riski voi kasvaa, ja todennäköisesti myös suolistosyöpien riski kasvaa"
Fogelholm on sanonut aikaisemmin, ettei karppaamisesta ole pitkän aikavälin tutkimustietoa. Nyt hän kuitenkin väittää karppauksen aiheuttavan sydäntauteja ja suolistosyöpiä, joihin sairastumusta voidaan tutkia luotettavasti vain pitkän aikavälin tutkimuksilla. Hän siis puhuu itsensä pussiin, uhkaa jollakin sellaisella, jonka todenperäisyydestä hän ei voi tietää sen enempää kuin minäkään voin, koska asiaa ei ole tutkittu. Tähän mennessä tehdyissä lyhyemmissä tutkimuksissa karppaus on parantanut sydäntautien riskitekijöitä, vaikka toki varsinaisesta sairastumisen riskistä emme voi olla varmoja. Miksi pelotella aiheettomilla uhkauksilla?

Tyypin 2 diabetes onkin suoraviivaisempi juttu. Se diagnosoidaan kohonneiden verensokeriarvojen perusteella, ja näitä arvoja on helppo seurata tutkimuksissa jo lyhyemmälläkin aikavälillä. Yksi karppauksen parhaita puolia on nimenomaan verensokerin laskeminen ja tasoittaminen ja insuliinin tarpeen vähentäminen, joten on todella paksua Fogelholmilta väittää, että tiukka karppaus kasvattaisi diabeteksen riskiä. Sekä taudin kehittymisen mekanismi että tieteellinen näyttö kertovat aivan muuta.

Etsin PubMed-tietokannasta tutkimuksia, joissa koehenkilöt ovat noudattaneet tiukkaa vähähiilihydraattista eli ketogeenista ruokavaliota ja joissa on mitattu veren paastosokeri tai tehty sokerirasituskoe. Tällaisia tutkimuksia löytyi 8 kappaletta [1-8]. Osassa niistä koehenkilöt olivat terveitä ja osassa tyypin 2 diabeetikkoja. Kaikissa tutkimuksissa tiukka karppaus laski verensokeria eli laski diabetesriskiä. Yhdessäkään tutkimuksessa ei verensokeri noussut, eli Fogelholmin teorialle ei löydy tukea.

Fogelholm ei pyynnöstäni huolimatta esittänyt mitään tutkittua tietoa tai muutakaan selvitystä väitteidensä tueksi. Hän on aikaisemmin valittanut julkisuudessa, että tuntuu ikävältä, kun häntä on kutsuttu valehtelijaksi.


Voisiko asiaa selittää mitenkään vaikkapa se, että hän sanoo täysjyväviljan olevan hitaasti imeytyvää hiilihydraattia, vaikka todellisuudessa se on useimmiten nopeasti imeytyvää? Fogelholm pelottelee jatkuvasti karppaajia täysjyväviljatuotteiden karttamisen vaarallisuudesta, vaikka vilja on ihmiskunnan evoluution kannalta vasta aivan uusi elintarvike.

Voisiko asiaa selittää se, että hänen mukaansa rasvaisten maitotuotteiden terveellisyydestä ei ole mitään näyttöä, vaikka todellisuudessa sitä on runsaasti?

Tai se, että nyt hänen mukaansa tiukka karppaus lisää tyypin 2 diabeteksen riskiä, vaikka tutkitun tiedon mukaan se laskee verensokeriarvoja?

Itse lisäisin tähän lopuksi vielä, että on kovin harmillista, että pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laativan ryhmän molemmilla suomalaisjäsenillä, sekä Mikael Fogelholmilla että Ursula Schwabilla on vaikeuksia pysyä totuudessa.

Hyvää joulua ja rehellistä uutta vuotta, Mikael Fogelholm!

Lähteet:
  1. A pilot study of the Spanish Ketogenic Mediterranean Diet: an effective therapy for the metabolic syndrome
  2. A randomized trial of a low-carbohydrate diet vs orlistat plus a low-fat diet for weight loss
  3. The effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet versus a low-glycemic index diet on glycemic control in type 2 diabetes mellitus
  4. Spanish Ketogenic Mediterranean Diet: a healthy cardiovascular diet for weight loss
  5. A low-carbohydrate, ketogenic diet to treat type 2 diabetes
  6. Long-term effects of a ketogenic diet in obese patients
  7. The human metabolic response to chronic ketosis without caloric restriction: physical and biochemical adaptation
  8. Effects of diet composition and ketosis on glycemia during very-low-energy-diet therapy in obese patients with non-insulin-dependent diabetes mellitus

lauantai 17. joulukuuta 2011

Näin valmistat voita

Voi kauppojen hyllyllä on vähissä niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Yhä useammat ihmiset Pohjoismaissa ymmärtävät, että voi ei ole muuttunut terveelliseksi, vaan se on aina ollutkin yhtä terveellistä. Jos kaupan voihylly ammottaa tyhjyyttään, kannattaa ensin tutkia, olisiko myynnissä kuitenkin toisen merkkistä voita, tuontivoita tai luomuvoita. Jos voi on kerta kaikkiaan loppu, voi sitä valmistaa myös itse kermasta.

Voin valmistamiseen tarvitaan yleensä kerman lisäksi piimää, viiliä tai smetanaa ja tarvittaessa suolaa. Litrasta kuohukermaa voi valmistaa noin 430 grammaa voita. Sivutuotteena tulee kirnupiimää eli heraa, jonka voi juoda tai käyttää leivonnassa. Seuraavassa muutamia ohjeita.

MTV3:n nettisivuilla Maa- ja kotitalousnaisten kotitalousneuvoja Seija Varila opastaa miten voita tehdään kotikonstein. Aikaa siihen pitäisi kulua vain puoli tuntia. Loppuuko voi jouluna kaupoista? Ei hätää - näin valmistat voita yleiskoneella

Aamulehdessä neuvoja antaa ruokapalvelupäällikkö Seija Siukola Ahlmanin ammattiopistosta. Voiko voita valmistaa itse?

Karppausfoorumin resepteistä löytyy voi, jota ei hapateta. Maku saattaa olla totutusta hieman erilainen. Itsetehty voi

Karppaus ja perhe -blogin Kotiäiti kirjoittelee omista kokemuksistaan voin teossa. Hän ei ole ihan vakuuttunut homman helppoudesta. Voita kermasta omin käsin

Toivokaamme, ettei kermakin lopu kaupoista!

perjantai 16. joulukuuta 2011

Schwab: Huostaanottopuheet median luoma kohu

Iisalmen Sanomat uutisoi 27. marraskuuta Ursula Schwabin todenneen, että "liiallisen karppausinnon takia Suomessakin on jo jouduttu harkitsemaan lasten huostaanottotapauksia". Tuota samaa uutista toistivat Iltalehti, YLE, MTV3, Savon Sanomat, Aamulehti ja moni muu paikallinen sanomalehti. Nyt Ursula Schwab kuitenkin yrittää vetää puheitaan takaisin. Hän kirjoitti ravitsemusterapeuteille ja muille ravitsemusalan ammattilaisille lähettämässään sähköpostiviestissä, ettei hän ole missään haastattelussa puhunutkaan huostaanotoista. Schwabin mukaan kyseessä on median luoma kohu.

Koska Iisalmen Sanomien uutinen ja Ursula Schwabin viesti ovat ristiriidassa keskenään, pyysin sekä lehden toimitusta että Schwabia kertomaan tarkemmin tapahtumien kulusta. Toimituksen mukaan Schwab on nähnyt oman osuutensa lehtijutusta jo etukäteen, eikä hän ole jälkikäteenkään pyytänyt jutun oikaisua. Schwab ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa minulle mitenkään.

Bloggaaja Satu Wiren tiedusteli 30. marraskuutta Schwabilta uutisoinnin ja huostaanottopuheiden taustoja. Tuolloin Schwab ei vielä sanonut uutisen olleen median luoma kohu. Omasta mielestäni taasen on kovin erikoista, että Scbwab alkaa kyseenalaistamaan uutisen sisältöä vasta lähes kolme viikkoa sen julkaisun jälkeen.

Kuka puhuu totta ja kuka ei? Sitä voimme miettiä Schwabin selvitystä odotellessamme. YLE uutisoi viime toukokuussa, että sanomalehtien toimitusten painostaminen mainostajien taholta on melko yleistä. Toivottavasti tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole sellaisesta kyse.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Karppausvastaista propagandaa Hyvä Terveys -lehdessä

Lehdissä näkyy aina silloin tällöin virheellistä tietoa sisältäviä karppausta käsitteleviä kirjoituksia, ja yleensä jätän ne omaan arvoonsa tai ehkä lähetän toimitukseen lyhyen palautteen. Tällä kertaa kuitenkin harhaanjohtavaa tietoa löytyy Hyvä Terveys -lehdestä, joka nimenomaan mainostaa tarjoavansa "tutkittua, taatusti luotettavaa tietoa", ja että "lehden taustalla on Suomalainen Lääkäriseura Duodecim".

Paperilehdestä ja lehden nettisivuilta löytyy kirjoitus, joka kehottaa karppaamaan runsashiilihydraattisella ns. Itämeren ruokavaliolla. Kirjoituksen lähtökohtakin on jo aivan hullu - karppaajille, jotka nimenomaan ovat havainneet voivansa paremmin hiilihydraatteja vähentämällä, mainostetaan runsaiden hiilihydraattien ja leivän syömistä. Tässä joitakin lainauksia nettiartikkelista:

Näyttää siltä, että karppaus on hyvä laihdutuksen aloittaja mutta huono lihomisen vastustaja. Pysyvään tulokseen pääsee Itämeren ruokavaliolla.

Karppaus on nimenomaan tutkitusti tehokasta painonhallinnassa. Itämeren ruokavalioon liittyvästä tutkimustiedosta kerron hieman myöhemmin.

Täysjyvävilja on korvaamaton. Vaikka söisi joka aterialla kuitupitoisia marjoja, hedelmiä ja kasviksia, kuitua on vaikea saada tarpeeksi. Siksi leipää on saatava vähintään kuusi siivua päivässä.

Karppaaja saa kasviksista noin puolet suositellusta kuidun määrästä. Loput saa varsin helposti pähkinöistä, hedelmistä ja marjoista. Täysjyvävilja ei siis olekaan korvaamaton. Lue lisää: Näin karppaat monipuolisesti

Tiukka karppaaja erottelee marjat ja hedelmät pahiksiin ja hyviksiin niiden sokerin mukaan.

Marjat ja hedelmät sisältävät vain vähän hiilihydraatteja ja siten sopivat aivan hyvin vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Myös esim. Atkins suosittelee niiden syömistä. Vaikea ymmärtää, miksi toimittaja luo tällaisia mielikuvia.

Täys­jyvästä saat seleenin, folaatin, raudan, sinkin, magnesiumin ja monta muuta elintärkeää ainetta. Tosin karppaaja saa osan niistä sisäelimistä, kuten maksasta tai munuaisista, mutta harva pystyy nauttimaan niitä niin paljon, että kiven­näisaine­varastot pysyvät täysinä.

Todellisuudessa karppaaja saa riittävästi seleeniä helposti lihasta tai kalasta. Folaattia saa tofusta, kananmunista, kasviksista tai jo aivan pienestä määrästä maksaa. Rautaa saa hyvin veriruoista, tonnikalasta, naudanlihasta, kananmunista, kookosmaidosta ja manteleista. Myöskin sinkkiä saa hyvin naudanlihasta ja muista lihoista ja kaloista. Magnesiumin hyviä lähteitä ovat puolestaan pähkinät, tofu, kalat, broileri ja kasvikset. Edelleenkin siis harhaanjohtavaa tietoa eri elintarvikkeiden ravintosisällöistä Hyvä Terveys -lehdeltä. Lue lisää: Näin karppaat monipuolisesti

"Moni muu elintärkeä aine" on mitä ilmeisimmin raha, joka kilisee lehdessä mainostavien leipomoiden kassaan.

Itämeren ruokavalion vastustamaton viisaus: tämä pitää terveenä ja tätä voi noudattaa kevyesti loppuikänsä.

Perehdytäänpä nyt siihen tutkittuun tietoon, jota tämä lehti mainostaa tarjoavansa. Tein PubMed-tietokantaan kirjallisuushaun tästä Itämeren ruokavaliosta (nordic diet, NORDIET). Vertaisarvioiduissa tiedelehdissä on julkaistu peräti yksi tutkimus ruokavalion vaikutuksista. Kyllä, luit oikein, siis yksi ainoa (1) tutkimus! Tämän tutkimuksen kesto oli vain kuusi viikkoa. Toivottavaa olisi, että "loppuikä" olisi pidempi kuin kuusi viikkoa.

Kyseisessä tutkimuksessa Itämeren ruokavaliota oli vielä jostakin syystä terästetty pähkinöillä, joita ei Itämeren rannalla tietääkseni kasva. Siitäkin huolimatta tulokset jäivät vaatimattomiksi. Ruokavalio toki laihdutti lyhytaikaisesti, mikä on ihan hieno juttu. Kun laihdutuksen itsenäiset vaikutukset laskettiin pois tuloksista, jäi ainoiksi terveysvaikutuksiksi sekä LDL- että HDL-kolesterolin lasku. HDL kolesteroli suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta, joten sen lasku ei ole ollenkaan hyvä juttu. LDL-kolesteroli laski samalla kun triglyseridit pysyivät ennallaan, joten lasku on todennäköisesti johtunut suurten ja harmittomien LDL-hiukkasten vähenemisestä, mistä ei ole sen enempää hyötyä kuin haittaakaan. Melkoinen nollatulos siis "loppuiän" suhteen. Lue lisää: Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus

Nahatonta kanaa tai kalkkunaa

Lapsikin ymmätää, että kanassa ja kalkkunassa on nahka, ja että hyvää ruokaa ei saa heittää roskiin.

Kasvimargariini on öljyä leivällä pysyvässä muodossa. Muista joka leivälle.

Margariini on prosessoitua rasvaa, jonka pitkän aikavälin turvallisuudesta ei ole mitään takeita. Kasviöljy kannattaa käyttää esim. kylmäpuristettuna rypsiöljynä salaatissa ja kylmäpuristettuna oliiviöljynä salaatissa ja paistamisessa, koska se sopii paremmin kuumennukseen. Jos leipää syö, sopii sen päälle paremmin voi.

Kalsiumin ja D-vitamiinin saat kolmesta lasillisesta rasvatonta maitoa tai piimää. Nauti myös rasvatonta viiliä tai jogurttia.

Rasvaiset maitotuotteet ovat tutkitusti terveellisiä. Ne nostavat kokonaiskolesterolia, mutta samalla parantavat tärkeämpiä arvoja eli kolesterolisuhteita ja LDL-kolesterolin jakaumaa.

Korvaa voi ja kookosrasva öljyillä. Kasviöljyt sisältävät terveellisiä tyydyttymättömiä rasvahappoja ja välttämättömiä rasvahappoja, linolihappoa ja alfalinoleenihappoa.

Myös eläinrasva sisältää tyydyttymättömiä rasvahappoja ja välttämättömiä rasvahappoja. Varsin huono syy rasvojen korvaukseen.

Tutkittua ja taatusti luotettavaa tietoa? Eipä juuri. Ilmeisesti kirjoituksen taustavaikuttajina paperilehden puolella toimivat myös Itä-Suomen yliopiston toivot Matti Uusitupa ja Ursula Schwab, jotka tunnetusti vastustavat vähähiilihydraattista ruokavaliota järjettömillä argumenteilla. Tämä selittääkin jo paljon. Kokonaisuudessaan varsinainen pohjanoteeraus terveyslehdeltä. Lehtijutun on kirjoittanut Riitta Eskola ja lehden päätoimittajana toimii Taina Risto.

Karppauksen täytyy olla vaarallisen terveellistä, jos sen vastaisessa propagandassa argumentit ovat näin heikkoja. Eikun hyvää terveyttä ja pitkää loppuikää kaikille karppaajille!

perjantai 9. joulukuuta 2011

Kahden päivän karppaus parempi kuin viikon kalorirajoitus

Tuoreessa englantilaistutkimuksessa selvitettiin kolmen erilaisen ruokavalion vaikutusta painon pudotukseen ja rintasyöpäriskiin liittyviin veriarvoihin. Tutkimuksessa oli mukana 115 naista, joiden suvuissa on esiintynyt rintasyöpää. Naiset jaettiin satunnaisesti noudattamaan neljän kuukauden ajan kolmea erilaista ruokavaliota:
  1. Vähähiilihydraattinen ja vähäkalorinen ruokavalio kahtena päivänä viikossa
  2. Vähähiilihydraattinen ruokavalio ilman kalorirajoitusta kahtena päivänä viikossa; mm. vähärasvaista lihaa, oliiveja ja pähkinöitä
  3. Vähäkalorinen välimeren ruokavalio joka päivä
Molemmat vähähiilihydraattiset ruokavaliot (1, 2) olivat parempia kuin vähäkalorinen välimeren ruokavalio (3) painon pudotuksen, rasvaprosentin ja insuliiniherkkyyden suhteen. Paino putosi keskimäärin noin 4 kg vähähiilihydraattisilla ruokavalioilla (1, 2) ja 2,4 kiloa vähäkalorisella välimeren ruokavaliolla (3). Insuliiniherkkyys parani vastaavasti 22, 14 ja 4 prosenttia.

Johtavan tutkijan mielestä oli mielenkiintoista, että vähähiilihydraattinen ruokavalio ilman kalorirajoitusta (2) oli yhtä tehokas kuin vähähiilihydraattinen ja vähäkalorinen ruokavalio (1). Laihdutus ja parempi insuliinitaso pienentävät rintasyövän ja muiden tautien riskiä.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltain syöpätutkimusyhdistyksen (American Association for Cancer Research) vuosikokouksessa. Lue lisää: Intermittent, Low-Carbohydrate Diets More Successful Than Standard Dieting, Present Possible Intervention for Breast Cancer Prevention (englanniksi)

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Uutuuskirja Maanantaisoturin dieetti


Joululahjavinkki! Varpu Tavin kirjoittamaa Maanantaisoturin dieettiä pääsee lukemaan jo tämän vuoden puolella, sillä kirja julkaistaan 15. joulukuuta. Varpu on tuttu aiemmista vhh-ruokavaliota käsittelevistä kirjoistaan ja näimme hänet myös TV:ssä keskustelemassa A2 ruokaillassa. Seuraavassa kustantajan kuvaus kirjasta:

Kasvava joukko ihmisiä on kyllästynyt kaikkialla tarjolla olevaan mauttomaan bulkkiruokaan, ravinteettomiin, lisäaineita viliseviin eineksiin; he ovat kyllästyneet säkkimäiseen oloonsa, väsymykseen ja masennukseen. Kirja on vastaus kaikille heille: siirtykää syömään siten kuin ihmisen alun perin on tarkoitettu ruokailevan! Siirtykää syömään oikeaa, lähellä tuotettua, monipuolista, täysiarvoista, ravinteikasta - ja ennen kaikkea maukasta ruokaa.

Maanantaisoturin dieetti, jossa ikiaikainen metsästäjä-keräilijän ruokavalio siirtyy nykyaikaan, sopii niin kaikkiruokaisille kuin kasvissyöjille tai karppaajille.

Wholefood-trendi leviää maailmalla; Amerikassa laajenee oikean ruoan kauppaketju yhä useampiin kaupunkeihin, Ruotsissa opettelevat nuoret miehet leipomaan täysjyväleipää hapanjuureen, ja Suomessa yhä useampi kuluttaja valitsee luomua.

Varpu Tavi: Maanantaisoturin dieetti

tiistai 6. joulukuuta 2011

Ruotsin terveysviranomaiset suosittelevat diabeetikoille karppausta vaihtoehtona

Ruotsin terveysviranomaiset (Socialstyrelsen) ovat julkaisseet uudistetut tieteelliseen näyttöön perustuvat ravitsemussuositukset diabeetikoille. Suosituksissa annetaan neljä vaihtoehtoa: Perinteinen (vähärasvainen) ruokavalio, perinteinen ruokavalio hitailla hiilihydraateilla, kohtuullisen vähähiilihydraattinen ruokavalio ja välimeren ruokavalio.

Kohtuullisen vähähiilihydraattinen ruokavalio koostuu lihasta, merenelävistä, kananmunista, kasviksista, palkokasveista ja muusta kasviproteiinista. Lisättyä rasvaa saadaan oliiviöljystä ja voista. Tässä ruokavaliossa on vähemmän sokeria, leipää, perunaa, riisiä ja muita viljatuotteita sekä juureksia kuin perinteisessä ruokavaliossa.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion hyötyinä mainitaan matalampi verensokeri aterioiden jälkeen sekä suotuisat vaikutukset "pitkäsokeriin" (HbA1c), painonhallintaan ja kolesteroliarvoihin.

Myös perinteisen vähärasvaisen ruokavalion noudattajia neuvotaan varomaan, ettei rasvan sijaan syödä liian paljon sokeria tai tärkkelystä sisältäviä ruokia kuten esimerkiksi keksejä, mehua, leipää tai aamiaismuroja.

Lähde: Kost vid diabetes - en vägledning till hälso- och sjukvården (pdf, ruotsiksi)

lauantai 3. joulukuuta 2011

Joulun vähähiilihydraattiset ruoat ja herkut

Joulu tulee taas pian, ja niin tulevat myös joulun ruoat ja herkut, jotka ovat keskeinen osa suomalaista joulun kulttuuria. Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajienkaan ei tarvitse nähdä nälkää, sillä suuri osa jouluruoista sisältää jo sellaisenaan vain vähän hiilihydraatteja, ja osaa muistakin ruoista voi viilata vähähiilihydraattisempaan suuntaan. Tähän kirjoitukseen on koottu muutamia herkullisia ja "karppeja" joulureseptejä.

Lanttulaatikko

kahdeksan annosta

n. 1,5 kg lanttuja kuutioituna ja pehmeäksi keitettynä
2 dl kuohukermaa, vähän lanttujen keitinlientä
2 kananmunaa
suolaa
valkopippuria
voita
(mantelirouhetta)

Soseuta keitetyt lanttukuutiot. Lisää vähän jäähtyneeseen soseeseen kerma, kananmunat ja mausteet, notkista tarvittaessa keitinliemellä. Jaa seos vuokiin, kuvio pintaa haarukalla ja lastua pinnalle voita. Paista 175 asteessa vähintään tunti.

Lanttu maistuu karpin suussa makealta ilmankin lisättyä makeutusainetta. Laatikon pinnalle voi laittaa korppujauhojen sijaan mantelirouhetta.

(Resepti: Eofis)

Porkkanalaatikko

neljä annosta

500g porkkanasosetta
1½ dl kermaa tai kermamaitoa
2 munaa
½ tl suolaa
½ tl jauhettua muskottipähkinää
1 rkl Hermesetas-jauhetta tai muuta makeutusta maun mukaan

Sekoita porkkanasoseeseen muut ainekset ja kaada kahteen puolen litran foliovuokaan. Vuole päälle voinokareita. Paista 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia - tunti.

(Resepti: Mirabella)

Punajuuri-sinihomejuustolaatikko

kymmenen annosta

1,5 kg punajuuria
0,5 juuriselleriä
4 dl maitoa
2 kananmunaa
150 g sinihomejuustoa
(suolaa)

Kuori ja raasta punajuuret ja selleri hienoksi raasteeksi. Pane raasteet isoon kattilaan maidon ja murennetun sinihomejuuston kanssa. Kuumenna seosta miedolla lämmöllä, kunnes raasteet ovat pehmenneet. Anna seoksen hiukan jäähtyä ja lisää munat. Kumoa voideltuun uunivuokaan ja paista uunissa 200 asteessa 50-60 minuuttia, kunnes laatikko on kiinteää. Tarvittaessa peitä vuoan pinta loppuvaiheessa foliolla.

(Resepti: Mandarin / Yhteishyvä)

Juustoleipäset

neljä annosta

2 kananmunaa
1,5 dl mantelijauhetta
2 dl juustoraastetta
1-2 tl leivinjauhetta

Sotke kaikki ainekset sekaisin, tee kasoja uunipellille leivinpaperin päälle. Paista 225 asteessa kunnes ovat kauniin ruskeita. Eikä muuten mene kuin hetki, että ovat.

(Resepti: Rapetti)

Maustekakku

yksi annos

1 (päiväysvanha) muna (4)
2 rkl intiaanisokeria (0,75 dl)
0,5 dl kermaa (1,5 dl)
40 g voita sulatettuna (150 g)
1 tl piparkakkumaustetta (kaneli, inkivääri, neilikka, kardemumma) (2,5 tl)
vajaa 0,5 tl ruokasoodaa (1,5 tl)
0,5 dl kookosjauhoja (2 dl)
0,5 dl mantelijauhetta (1,5 dl)

Vaahdota muna ja sokeri, lisää joukkoon vuorotellen kerma, voisula ja yhdistetyt kuiva-aineet. Voitele ja mantelijauhota n. puolen litran (lasten) kakkuvuoka. (Suluissa perässä ainesmäärät 2 litran vuokaan)

Paista 175 asteessa puolisen tuntia tai kunnes valmiiksi tumma pinta selvästi tummuu lisää.

Leikkaa jäähtyneenä siivuiksi. Voit myös kuivattaa ne ja syödä piparkakun tapaan homejuuston kanssa.

Päiväysvanha muna vaahtoaa paremmin, makuun se ei vaikuta. Kannattaa myös käyttää huoneenlämpöisiä aineksia.

(Resepti: traanitapiiri)

Luumurahka

neljä annosta

1 prk kuohu/vispikermaa
1 prk rahkaa
1 pss (200 g) kuivattuja luumuja
tarvittaessa lisämakeutusta agavesiirapista tai makeutusaineista

Keitä luumuja vähässä vedessä kunnes pehmenevät. Soseuta sauvasekoittimella ja anna soseen jäähtyä kunnolla. Vispaa kerma vaahdoksi, lisää joukkoon rahka ja luumusose, sekä tarvittaessa makeutus.

Voit myös käyttää lastenruokien luumusosetta. Itse soseuttamalla saa soseeseen jäämään enemmän sattumia, eikä ole lisättyä sokeria. Sinänsä luumut itsessään ovat jo makeita eikä tämä tarvitse välttämättä lisämakeutusta.

(Resepti: vilkku)

Piparkakut

yksi annos

2 munaa vatkattuna vaahdoksi
100 g voita sulatettuna
50 g smetanaa

jauhoseos:
1,5 dl Hermesetas-jauhetta
1 tl leivinjauhetta
2,5 dl mantelijauhoa
1 tl psylliumia
4 tl piparkakkumaustetta

Yhdistä ainekset ja levitä taikina uunipellille näin:
laita korkealaitaselle uunipannulle leivinpaperi ja tee nurkkien kohdalle skarpit taitokset. Ota paperi pois pannulta ja levitä taikina taitteiden sisäpuolelle tasaiseksi kerrokseksi kakkulapion avulla (nuolija on tähän tarkoitukseen aivan liian rimpula!). Liu'uta paperi sitten pellille (älä pannulle, koska siihen tulee herkästi ryppyjä!).

Paista levyä ensin 15 min 175 asteessa.
Ota se uunista ja leikkaa veitsellä suupalan kokoisiksi neliöiksi.
Jos haluat pröystäillä ja keksit ylijäämäpaloille jotain käyttöä voit myös painella levyyn piparimuotilla kuviot.
Laita pelti takaisin uuniin ja paista vielä 12-15 min.
Jäähdytä ja nauti homejuuston (ja punaviinin) kanssa!

(Resepti: traanitapiiri)

Viiniglögi

neljä annosta

1 dl vettä
1 dl sokeria vastaava määrä makeutusainetta
1-2 kanelitankoa
pala inkivääriä
10 neilikkaa
1 tl kardemummansiemeniä
1 pullo puna- tai valkoviiniä
(1-2 dl maustamatonta viinaa)

Keitä vettä, makeutusainetta ja mausteita 5-10 min.
Siivilöi mausteliemi.
Sekoita joukkoon viini.
Kuumenna glögi, mutta älä enää keitä sitä.
Kaada glögi laseihin, joiden pohjalla on muutama manteli.

(Resepti: Calvin)

Muuta joulusyötävää

Joulupöydän kunkussa eli kinkussa ei tietenkään ole lainkaan hiilihydraatteja. Sen päälle voi sivellä esimerkiksi Dijon-sinapin ja majoneesin sekoitusta. Myöskin kalat ovat luontaisesti hiilihydraatittomia.

Herkutteluun sopivat hyvin esim. juustot, tumma suklaa, pähkinät, hedelmät ja kuivat viinit tai siiderit.

Tähtitorttuja tai riisipuuroa on kovin vaikea toteuttaa vähähiilihydraattisina, mutta toisaalta makuun pääsee varmasti jo tavallista pienemmällä annoksella, ja niiden nauttimisen jälkeen voi vaikkapa käydä kantamassa puita saunaan tai perheen kanssa lenkillä tai hautausmaalla.

Hyvää joulun odotusta ja joulua kaikille lukijoille!

Kaikki tämän kirjoituksen joulureseptit ja runsaasti muitakin vähähiilihydraattisia reseptejä löydät täältä: karppaus.info reseptit

perjantai 2. joulukuuta 2011

Älä klikkaa

Nyt, kun karppaus tuntuu olevan yksi valtakunnan kuumista puheenaiheista, niin iltapäivälehdet ja muut roskalehdet julkaisevat lähes päivittäin sensaatiohakuisia ja riitaa haastavia kirjoituksia tästä ruokavaliosta. Osa kirjoituksista voi olla jopa positiivisia ja asiallisia, mutta usein seuraavana päivänä ilmestyy jo uusi roskauutinen. Karppaus tappaa! Karppaus aiheuttaa syöpää! Karppaavia lapsia uhkaa huostaanotto!

Ylivoimaisesti suurin osa näiden roskalehtien karppausjutuista ja yleensäkin ravitsemusjutuista on tiedoiltaan virheellisiä ja asenteellisia. Ne eivät noudata hyviä journalistisia tapoja. Näiden lehtien tarkoitus ei edes ole julkaista laadukkaita kirjoituksia. Tarkoitus on herättää huomiota ja saada lisää klikkauksia nettisivuille. Klikkauksista lehdet saavat mainostuloja.

Kannattaa miettiä kahdesti, haluatko tukea tuollaista toimintaa. Jos et halua, niin älä lue roskauutisia. Älä klikkaa tai levitä roskalinkkejä. Älä osta paperilehteä, jos lööppi on suunniteltu pelkästään huomiota herättämään. Tämä ehkä rohkaisee roskalehtiä panostamaan asiallisempiin kirjoituksiin.