Tutkimus varoittaa Hesaria aikakoneen vaaroista

Päivitetty 2.7.
Helsingin Sanomien toimittaja on käyttänyt aikakonetta uutisoidessaan viiden vuoden takaisen tutkimuksen tuoreena. Lisäksi toimittaja on keksinyt uuden vähähiilihydraattisen muotidieetin.

HS uutisoi tänään ruotsalais-amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio lisäisi sydäntautien riskiä. Toimittajan mukaan tutkimus on tuore, mutta tosiasiassa se on julkaistu jo viisi vuotta sitten lähes identtisenä, samojen tutkijoiden kirjoittamana ja saman aineiston perusteella.

Vuonna 2007 julkaistu tutkimusraportti:

Vuonna 2012 julkaistu tutkimusraportti:

Aikakoneen keksimisen lisäksi HS:n toimittaja ja ruotsalaistutkija Hans-Olov Adami ovat keksineet uuden muotidieetin, jossa muka vaihdetaan hiilihydraatteja proteiiniin. Yleensähän vähähiilihydraattien ruokavalioiden idea on vaihtaa hiilihydraattien energia rasvan energiaan, sillä proteiinin tarve pysyy samana.

Tutkimuksessa siis jostakin kumman syystä tutkittiin hieman pienempää hiilihydraattien syöntiä ja vastaavasti hieman suurempaa proteiinin syöntiä ruotsalaisnaisilla vuosina 1991-92. Ilmeisesti hiilihydraattien ja rasvan vaihtokaupan suhteen ei tarkoitukseen sopivaa tilastollista yhteyttä sydäntauteihin löytynyt, joten sillä ei olisi voitu tehtailla otsikkoja vähähiilihydraattista ruokavaliota vastaan. Aikaisemmin julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa tutkittiin hiilihydraattien vaihtokauppaa sekä rasvaan että proteiiniin, ja siinä sydäntautien riski ei kasvanutkaan.

Tämän nyt uudelleen lämmitellyn ruotsalais-amerikkalaistutkimuksen kirjoittajista ainakin päätutkija Lagioulla ja kahdella muulla tutkijalla Trichopoulosilla ja Adamilla on yhteyksiä elintarviketeollisuuteen. Ilmeisesti tietyt tahot Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ovat jälleen huolissaan hiilihydraattipitoisten ruokien laskevasta menekistä. Todennäköisesti palaamme asiaan jälleen viiden vuoden kuluttua vuonna 2017!

Päivitys: Edellinen veikkaus meni pieleen, sillä HS uutisoi samasta tutkimuksesta uudelleen jo viiden päivän kuluttua: Tutkimus: Pitkäaikainen vähähiilihydraattinen dieetti voi lisätä sydänriskejä

THL: 17 % suomalaisista noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi juuri ennen juhannusta tutkimusraportin, jonka mukaan noin 17 % työikäisistä suomalaisista noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota.

Kyseessä on THL:n vuosittainen väestötutkimus, joka toteutetaan postikyselyn avulla. Tutkimukseen vastasi keväällä 2011 lähes 3000 suomalaista, jotka olivat 15-64-vuotiaita.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota ilmoitti noudattavansa 16,9 % vastanneista. Naisten keskuudessa (19,5 %) karppaus oli reilusti suositumpaa kuin miesten (13,4 %). Eri ikäryhmistä 25-44-vuotiaat miehet ja 45-64-vuotiaat naiset olivat innokkaimpia karppaajia.

Myös vähärasvainen ruokavalio oli edelleen suosittu, sitä ilmoitti noudattavansa 22,4 % vastanneista, myöskin naiset yleisemmin kuin miehet. Kasvisruokavaliota noudatti vain 3,5 % vastanneista. Puolet ei noudattanut mitään erikoisruokavaliota.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota ei oltu kysymyslomakkeella määritelty sen tarkemmin, eli määritelmä jäi vastaajien itsensä harkittavaksi.

Voin käyttö leipärasvana oli noussut edellisen vuoden 4 prosentista 6 prosenttiin ja ruoanvalmistusrasvana 12 prosentista 14 prosenttiin. Kasvisten käytön lisäämisestä, liikunnan lisäämisestä ja laihduttamisen yrittämisestä kustakin ilmoitti noin kolmannes vastaajista. Syytä onkin, sillä 60 % miehistä ja 44 % naisista oli ylipainoisia.

Lisätietoja ja linkki tutkimusraporttiin THL:n sivuilla: Vuosittainen väestötutkimus: Työikäisten elintavoissa myönteisiä ja kielteisiä muutoksia

Karppausta kovalla rasvalla

Karppaajia varoitellaan usein "kovan" rasvan eli tyydyttyneiden rasvahappojen käytöstä. Ovatko tällaiset varoittelut kuitenkaan aiheellisia? Mitä tutkittu tieto kertoo?

Useat laajat väestötutkimukset ovat jo kertoneet, ettei kovalla rasvalla ole mitään yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta siitäkin huolimatta tämä sitkeä teoria pysyy elossa vuodesta toiseen, ilman tieteellistä näyttöäkin. Mitä sitten tapahtuu karppauksen eli vähähiilihydraattisen ruokavalion yhteydessä? Sitäkin on tutkittu. Käyn tässä läpi kaksi tutkimusta, joissa on yhdistetty suositeltua reilusti suurempi kovan rasvan määrä nimenomaan karppaukseen.

Aloitetaan tuplaamalla. Volekin ja kumppaneiden tutkimuksessa vuodelta 2003 oli mukana terveitä normaalipainoisia nuoria naisia, joilla oli normaalit veren rasva-arvot. He noudattivat vuorotellen neljän viikon ajan vähärasvaista ruokavaliota ja hyvin vähähiilihydraattista ruokavaliota (43 g/pv tai 10 E%), jossa kovaa rasvaa oli noin tuplasti (21 E%) suosituksiin (10 E%) verrattuna.

Reilusti kovaa rasvaa sisältänyt karppaus paransi veren kolesteroliarvoja (HDL:n suhde kokonaiskolesteroliin ja triglyseridit) ja aterian jälkeistä rasvapitoisuutta sekä lähtötilanteeseen että vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna. Tulehdusarvoissa ei ollut muutoksia.

Forsythe ja kumppanit kolminkertaistivat kovan rasvan määrän suosituksiin verrattuna vuoden 2010 tutkimuksessaan. Tuollainen määrä (31 E%) alkaa jo olla ylärajoilla sen suhteen, minkä verran karppaaja voi tyypillisesti saada kovaa rasvaa. Se edellyttää runsaasti rasvaa maitorasva- tai kookospainotteisesti. Tässä tutkimuksessa oli mukana keski-ikäisiä ylipainoisia terveitä miehiä. He noudattivat varsin vähähiilihydraattista (81 g/pv tai 13 E%) ruokavaliota painottaen vuorotellen kuuden viikon ajan kovaa rasvaa ja kertatyydyttymätöntä, "pehmeää" rasvaa.

Molemmat ruokavaliot paransivat veren triglyseridejä, insuliinia ja LDL-hiukkaskokoa. Tulehdusarvoissa ei tullut eroa näillä ruokavalioilla. Verestä mitattu kovan rasvan määrä laski pehmeään rasvaan painottuvalla ruokavaliolla, mutta kovaan rasvaan painottuvalla ruokavaliollakaan se ei noussut lähtötilanteesta, kuten ehkä voisi olettaa.

Kumpikaan näistä tutkimuksista ei ollut laihdutustutkimus, joten muutokset johtuivat nimenomaan ruokavalion koostumuksesta eikä laihtumisesta.

Kaikista varoitteluista huolimatta runsaastikin kovaa rasvaa sisältävä vähähiilihydraattinen ruokavalio siis parantaa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Mitään hälyttäviä muutoksia koehenkilöiden terveydentilassa ei näissä tutkimuksissa havaittu. Pidemmän aikavälin vaikutukset todellisen terveyden tai sairauden suhteen jäävät toki vielä avoimeksi, mutta miksipä hyvät muutokset kääntyisivät myöhemmin huonoiksi?

Karppaaja voi huoletta käyttää erilaisia rasvoja maun ja tilanteen mukaan. Järkevämpää on panostaa monipuolisuuteen kuin tuijottaa vain tietynlaisia rasvahappoja. Rasvoista kannattaa suosia mahdollisimman vähän käsiteltyjä vaihtoehtoja.

Lähteet:
An Isoenergetic Very Low Carbohydrate Diet Improves Serum HDL Cholesterol and Triacylglycerol Concentrations, the Total Cholesterol to HDL Cholesterol Ratio and Postprandial Lipemic Responses Compared with a Low Fat Diet in Normal Weight, Normolipidemic Women (Volek, 2003)
Limited Effect of Dietary Saturated Fat on Plasma Saturated Fat in the Context of a Low Carbohydrate Diet (Forsythe, 2010)

Lue myös: Hyvät ja pahat rasvat

Uusissa ravitsemussuosituksissa tuntuvasti vähemmän hiilihydraatteja

Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos on julkaistu. Suosituksissa hiilihydraattien alaraja on tullut tuntuvasti alaspäin. Päivitetyt suomalaiset suositukset julkaistaan ensi vuonna.

Yhteispohjoismainen asiantuntijaryöryhmä laatii pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka toimivat myöhemmin kansallisten ravitsemussuositusten pohjana. Ryhmän jäseninä toimivat suomesta Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab.

Luonnoksessa on tehty tuntuva muutos hiilihydraattipolitiikkaan: Tiettyä hiilihydraattien osuutta ei suositella enää lainkaan:

A reasonable range of total carbohydrate intake is, however, dependent on several factors, like quality of dietary sources of carbohydrate and the amount and quality of fatty acids in the diet. Therefore, a specific recommendation for carbohydrate intake (as E%) is not given in NNR 2012.

Sama suomeksi: Järkevä hiilihydraattien saanti riippuu useista seikoista, kuten hiilihydraattien lähteistä sekä rasvan määrästä ja laadusta, joten suositusta hiilihydraattien määrälle ei anneta. Tämän luettuani piti hieraista silmiä pari kertaa, sillä sen verran merkittävä kelkan käännös on kyseessä.

Tämä on järkevä ja rehellinen muutos. Ilmeisesti suosituksen laatijat ovat viimein ymmärtäneet ja tunnustaneet, että tieteellistä näyttöä minkään tietyn hiilihydraattien määrän ylivertaisuudesta ei ole olemassa. Eri ihmisille sopii erilainen määrä hiilihydraatteja. Kerrankin on jotakin kaunista sanottavaa ravitsemussuosituksista.

Hiilihydraattien tarkempaa määrää hakevalle luonnoksesta kuitenkin löytyy niiden määrä mutkan kautta. Proteiinin suositeltava määrä on edelleen 10-20 E% (eli prosenttia energiasta), ja rasvan suositeltava määrä on 25-40 E%, eli rasvasuosituksen ylärajaa on nostettu. Alkoholin saanniksi suositellaan korkeintaan 5 E%. Näistä voidaan vähennyslaskulla päätellä, että hiilihydraateille jäisi noin 35-65 E%, kun suositus on aikaisemmin ollut kapeampi 50-60 E%.

Suositus on tuskin edelleenkään täydellinen, mutta se on reilu hyppy oikeaan suuntaan. Kirjoittelin aikaisemmin, ettei suosituksiin voida tehdä kerralla kovin suuria muutoksia, jotta niiden uskottavuus säilyisi. Nyt ollaan kuitenkin hiilihydraattien alarajaa käytännössä laskemassa 50:stä 35:een energiaprosenttiin. Muutos on jopa 30 % tai toisella tapaa ilmaistuna 15 %-yksikköä.

Muita muutoksia suosituksen luonnoksessa ovat keskittyminen konkreettisiin elintarvikkeisiin ravintoaineiden sijaan, D-vitamiinin sekä seleenin suurempi suositeltu määrä ja pähkinöiden esiin tuominen.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos netissä (englanniksi): NNR 2012 Draft proposal 5 June 1012