lauantai 24. maaliskuuta 2012

Luonnolliset ja keinotekoiset makeutusaineet

Ihminen himoaa makeaa jo syntyessään, mutta nyky-yhteiskunnassa kaikenlaista makeaa tulee helposti syötyä ja juotua aivan liian paljon. Ovatko erilaiset keinotekoiset makeutusaineet turvallisia? Ovatko ne terveellisempiä kuin sokeri? Mihin niitä voi käyttää?


Tähän kirjoitukseen on kerätty varsin tiivis yhteenveto erilaisista luonnollisista ja keinotekoisista makeutusaineista. Kaikilla niistä on omat hyvät ja huonot puolensa, käyttötarkoituksesta ja mausta riippuen. Yleisesti ottaen keinotekoiset makeutusaineet ovat turvallisia kohtuullissa määrissä käytettyinä, vaikka niistä liikkuukin netissä melkoisia huhuja. Sokerialkoholeista voi kuitenkin saada helposti vatsavaivoja.

Tavallinen sokeri, hunaja, stevia, aspartaami, sukraloosi ja erytritoli näyttäisivät kaikki olevan kelvollisia vaihtoehtoja makeutukseen.

Sokeri

Sokeri (sakkaroosi) on luonnollinen ja vanhin makeutusaine. Se on turvallista syötävää ainakin pieninä määrinä. Teelusikallisessa sokeria on 4 grammaa hiilihydraattia, eli muutama teelusikallinen päivässä esim. lämpimien juomien makeutukseen tai ruokien maustamiseen sopii varsin hyvin vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Sokeria myydään sekä puhdistettuna valkoisena sokerina että ruskeana täysruokosokerina (raakaruokosokeri, "intiaanisokeri"), joilla ei ole käytännössä suuria eroja.

Hyvät ja huonot puolet:

+ Aito sokerin maku
+ Edullinen
+ Pitkä käyttökokemus
+ Ei aiheuta vatsavaivoja
+ Sopii kaikkeen makeutukseen

- Sisältää runsaasti hiilihydraatteja
- Haitallinen hampaille
- Suurina määrinä haitallinen terveydelle

Hunaja

Hunaja on mehiläisten tuottamaa luonnollista sokeria. Se sisältää pieniä määriä vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, mutta niiden käytännön merkitys lienee vähäinen.

+ Miellyttävän makuinen
+ Pitkä käyttökokemus
+ Ei aiheuta vatsavaivoja

- Sisältää runsaasti hiilihydraatteja
- Haitallinen hampaille
- Suurina määrinä haitallinen terveydelle

Stevia

Stevia on Etelä-Amerikkalaisesta kasvista (stevia rebaudiana) peräisin oleva luonnollinen makeutusaine. Se on jopa 100-300 kertaa makeampaa kuin sokeri. Stevian käyttö makeutusaineena hyväksyttiin EU:ssa vasta aivan äskettäin. Sitä on kuitenkin käytetty jo pitkään esim. Etelä-Amerikassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.

+ Luonnontuote
+ Käytössä edullinen, jo pieni määrä on hyvin makea
+ Ilmeisesti turvallinen suurissakin määrissä
+ Ei nosta verensokeria
+ Vaikuttaa terveyteen hyödyllisesti
+ Turvallinen hampaille

- Erikoinen, hieman kitkerä ja lakritsin kaltainen maku voi vaatia totuttelua
- Annostelu vaatii tarkkuutta

Aspartaami

Aspartaami on pitkään käytössä ollut keinotekoinen makeutusaine. Se on 100-200 kertaa makeampaa kuin sokeri. Sitä käytetään usein sokerittomissa virvoitusjuomissa.

+ Maku varsin lähellä sokeria
+ Ilmeisesti varsin turvallinen kohtuullisina määrinä
+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Ei vaikuta verensokeriin
+ Turvallinen hampaille

- Ei kestä kuumennusta

Sukraloosi

Sukraloosi on keinotekoinen makeutusaine. Sitä valmistetaan klooraamalla tavallista sokeria. Se on 600 kertaa makeampaa kuin sokeri. Sukraloosia myydään mm. Splenda-tuotenimellä.

+ Maku varsin lähellä sokeria
+ Ilmeisesti varsin turvallinen kohtuullisina määrinä
+ Sopii myös kuumentamiseen
+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Ei vaikuta verensokeriin
+ Turvallinen hampaille

- Kuumennettuna rakenne on erilainen kuin sokerilla

Ksylitoli

Ksylitoli on sokerialkoholi, joka vastaa makeudeltaan sokeria mutta sisältää vain kaksi kolmannesta sen energiasta. Sitä käytetään paljon purukumeissa, pastilleissa ja hammastahnoissa.

+ Hyväksi hampaille
+ Hyvin hitaasti imeytyvä hiilihydraatti

- Voi aiheuttaa vatsavaivoja
- Sisältää varsin paljon energiaa

Erytritoli

Erytritoli on sokerialkoholi, jota esiintyy pieninä määrinä luonnossa. Teollisesti sitä valmistetaan fermentoimalla glukoosia tietyn hiivan avulla. Sen makeus on 60-80 % sokerin makeudesta. Myydään mm. tuotenimillä Karppisokeri ja Sötin.

+ Vähemmän vatsavaivoja kuin muista sokerialkoholeista
+ Sisältää hyvin vähän imeytyvää hiilihydraattia (5 % sokeriin verrattuna)
+ Sopii leivontaan
+ Ei nosta verensokeria
+ Turvallinen hampaille

- Kallis hinta
- Suurina määrinä nautittuna (50 g) voi aiheuttaa pahoinvointia ja vatsan kurinaa

Muut sokerialkoholit (maltitoli, sorbitoli, mannitoli jne)

+ Turvallisia hampaille

- Voivat aiheuttaa vatsavaivoja
- Sisältävät melko paljon imeytyvää hiilihydraattia
- Kuumennettuna rakenne on erilainen kuin sokerilla

Sakariini

Sakariini on keinotekoinen makeutusaine, joka on 300-500 kertaa makeampaa kuin sokeri.

+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Ilmeisesti varsin turvallinen kohtuullisina määrinä
+ Turvallinen hampaille
+ Ei nosta verensokeria

- Jälkimaku voi olla kitkerä ja metallinen
- Ei kestä kuumennusta

Syklamaatti

Syklamaatti on keinotekoinen makeutusaine, joka on 30-50 kertaa makeampaa kuin sokeri.

+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Kestää kuumennusta
+ Turvallinen hampaille
+ Ei nosta verensokeria

- Jälkimaku voi olla epämiellyttävä
- Saattaa olla terveydelle haitallinen suurina määrinä

Muita?

Pitäisikö luetteloon lisätä jokin muu makeutusaine tai plussia, miinuksia tai tuotenimiä? Kommentteja otetaan mielellään vastaan!

18 kommenttia:

  1. Fruktoosin voisi lisätä. Mainittakoon jo tässä kommenteissa kuitenkin, että fruktoosi on vähemmän terveellistä kuin tavallinen sokeri, joten sen käyttö makeutusaineena ei ole järkevää.

    VastaaPoista
  2. stop! valkoinen sokeri on VALKAISTU eli siitä on PESTY kaikki ravinteet pois jotka ovat jäljellä intiaanisokerissa, eli se on paljon terveellisempää ;)

    VastaaPoista
  3. Intiaanisokerissa on suhteellisesti enemmän ravinteita kuin valkoisessa sokerissa, mutta molemmissa absoluuttiset määrät ovat käytännössä pieniä.

    VastaaPoista
  4. Sakkaroosissa on puolet fruktoosia ja puolet glukoosia. Fruktoosi on järkyttävä terveyspommi. Fruktoosi hajotetaan maksassa ja se inhibitoi kylläisyyshormooni greliinin toimintaa (sekä sotkee dopamiinireittejä aiheuttaen addiktion samaan tapaan kuin huumeet yleensä). Sakkaroosissa oleva glukoosi+fruktoosisidos puretaan entsyymillä hetkessä.

    Sokerin valmistuksesta: käykää joskus tutustumassa Daniscon (nyt NordSuccer) Säkylän tehtaaseen miten sokeria valmistetaan ja Daniscon Kotkan tehtaaseen miten fruktoosia valmistetaan mm. Säkylässä valmistetusta sokerista. Samalla voitte tutustua Xylitolin valmistukseen (sellun jäteliemestä). Kaikki sellainen sokeri (fruktoosi), jossa ei ole mukana kuituja, siten kuin ne luonnossa esiintyvät, ovat pahasta. Pakkaamista jos haluatte nähdä, käykää Kirkkonummella NordSuccerin (Daniscon) tehtaalla.

    Maksan kannalta polyolit (sokerialkoholit) lienevät yhtä pahoja kuin alkoholi ja fruktoosi yleensä. Polyolit ovat erittäin laksatiivisia.

    Eli jos käyttää sokeria, on "narkkari" ja tuhoaa hitaasi maksansa samaan tapaan kuin alkoholistit. Jos ei osaa opetella pois makeasta, turvallisin on Stevia.

    VastaaPoista
  5. No voisin lisätä kyllä aspartaamin kohdalle lisää miinuksia: -maistuu aivan kaamealle, -turvallisuudesta kiistetään ja ehkä vielä -tappaa muurahaisetkin (Huom! Itse nähty - jo kaksi kesää sillä poistettu muurahaisia kasvihuoneesta)

    VastaaPoista
  6. Makuasioista voisi kiistellä ikuisuuteen asti. Aspartaami taitaa olla yksi eniten käytetyistä makeutusaineista, joten suurimmalle osalle väestä maku lienee ihan ok. Itse taasen tykkään stevian mausta, mutta varsin moni ei siitä pidä.

    Aika moni aine muuttuu tappavaksi riittävän suurella annoksella. Alkoholi on kohtuullisesti käytettynä todennäköisesti terveellistä, mutta aika moni ihminen silti kuolee alkoholimyrkytykseen. Vesikin muuttuu vaaralliseksi, kun annos on riittävän suuri.

    Olen kyllä nähnyt kaikenlaisia kirjoituksia aspartaamin vaarallisuudesta, mutta lähteitä ei joko ole tai sitten ne osoittavat toisiin vastaaviin kirjoituksiin. Ei löydy viittauksia vertaisarvioituihin tiedelehtiin tai edes hyvämaineisiin sanoma- tai aikakauslehtiin. Lähteitä ei voisi käyttää esim. akateemisissa papereissa. Vastikään esim. Antti Heikkilä varoitteli kevytlimujen metanolista, ja sen jälkeen Anja Nysten kirjoitteli, että määrä on itse asiassa paljon pienempi kuin mitä viineissä sallitaan.

    Jos joku löytää asiallista tieteellistä näyttöä aspartaamin mahdollisista vaaroista, niin sitä saa mielellään laittaa tänne kommentteihin!

    VastaaPoista
  7. Kannattaa seurata esimerkiksi tätä http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17684524

    ja tällä haulla http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=phenylealanin%20sweetener%20toxic löydät lisää ja voit tietysti vaihdella noita hakusanoja.

    Ongelma on se, että fenyylialaniini on yksi luonnollisista aminohapoista, josta tulee tyrosiinihappoa joka on taasen adrenaliinin, noradrenaliinin ja dopamiinin sekä kilpirauhashormonien esiaste. Eli kun hakee tutkimuksia, pitää tietää, mitä kombinaatiota pitää tutkia. Meidän ihmisten "pönttö" olettamahan on se, että kaikki luonnollinen on terveellistä. Kyse on fanyylialaniininkin kohdalla siitä, mikä on turvallinen raja. Kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan muutaman vuoden.

    Entäpä jos fenyylialaniini ollessaan masennusta aiheuttavan serotoniinin ja dopamiinin esiaste voisi suurina määrinä todella vahingoittaa esimerkiksi edellisiin liittyviä reseptoreita? Voisiko käytöshäiriöt johtua siitä, että nimenomaan dopamiinireitti häiriintyy, samaan tapaan miten fruktoosi häiritsee samaista reittiä?

    Ehkä tutkimukset tämän vielä paljastavat, mutta maalaisjärjellä ajateltuna (geneettisesti manipuloiduilla) bakteereilla tuotetut aminohapot/entsyymit erotettuna niiden luonnollisesta lähteestään (ihan kuin fruktoosi erotettuna kuidusta) eivät mielestäni voi sopia sellaiselle genetiikalle (homo sapiens), joka on tottunut itse "metabolisoimaan" tarvittavat elossa pysymiseen tarvittavat aineet vuosituhansia saatavilla olleista ruoka-aineista. Ellei sitten ole tarkoituskin "sammuttaa" ihmisen luonnollisia kehon toimintoja ja ikäänkuin orjuuttaa ihmiset johonkin ulkoa saatavaan, elossa pitävään, asiaan :)

    Steviasta olen samaa mieltä kuin Jari, makuun kun tottuu, on se parempaa kuin muut makeuttajat. Nykyään tosin ei tarvitse juurikaan edes Steviaa, koska maku tulee marjoista ja muista lähteistä. Kysehän on loppujen lopuksi toleranssista makeaan ja sitä voi muuttaa tietoisesti, mutta vain työn ja tuskan kautta.

    VastaaPoista
  8. Aspartaamista ainakin omia kokemuksia on valitettavasti paljon. Join aikaisemmin sokerittomia limuja ja siidereitä. En osannut vuosiin yhdistää aspartaamia omiin järkyttäviin päänsärkyihin. Yhden limsan tai siiderin juonti johti yleensä migreenityyppisiin kipuihin joka vei sänkyyn. Pari vuotta sitten osasin yhdistää asiat aspartaamiin. Tein muutaman kokeilun ja pidin kirjaa syömisistäni ja juomisista. Joka kerta kun nautin yhdenkin aspartaamia sisältävän juoman tai yleensäkin aspartaamia sisältävän tuotteen oli tuloksena migreenityyppinen kipu. Turvallista tai ei itse en luota tuotteeseen joka aiheuttaa moisia vaivoja.

    VastaaPoista
  9. Mikä tahansa lisätty makeutusaine voi aiheuttaa yksittäisillä ihmisillä haittavaikutuksia. Laajoissa selvityksissä aspartaami on selvinnyt hyvin -haittoja liioitellaan hirveästi. Parisen viikkoa sitten Harvardin tutkijat julkaisivat suuren väestötutkimuksen jonka mukaan sokerilimut ja muut -juomat lisäävät sepelevaltimotaudin riskiä. Aspartaamilla tai muilla intensiivimakeuttajilla ei ole tätä vaikutusta. Kliinisissä satunnaistetuissa tutkimuksissa ja väestötutkimuksissa aspartaamin haittoja ei ole juurikaan tullut esiin.
    Listasta puuttuu mielestäni paljon kivellisistä hedelmistä sellaisenaan löytyvä sorbitoli, jota käytetään myös purukumeissa ja pastilleissa sekä sokerittomissa suklaissa ja "karppaussuklaissa". Se kuuluu ksylitolin kanssa samaan sarjaan.

    Fruktoosin haitoista on liitoiteltuja väitteitä, kuten tässäkin keskusteluketjussa. Suurin osa on värittänyttä liioittelua, kuten karppausguru Richard Feinman on osoittanut. Fruktoosin imeytyminen on suurelle yleisölle vierasta. A) Se imeytyy huonosti, jopa 40 % väestöstä imeyttää 35 gramman fruktoosia huonosti, B) Se imeytyy paremmin kun glukoosia on samanaikaan läsnä suolessa (kuten sakkaroosissa), C) Paksusuolen bakteerit käyttävät fruktoosin (kuten imeytymättömät polyolit, ksylitolin ja sorbitolin jne) ruuakseen, ja tällä on luultavasti hyviä terveysvaikutuksia (joista ei blogosfäärissä puhuta). Kohta C aiheuttaa IBS-potilaille vatsaoireita. Silkan fruktoosin (siis ilman glukoosia annostellun) GI-arvo on n. 20. Glukoosin GI on 80.

    VastaaPoista
  10. Jos saa aspartaamista tai jostakin muusta makeutusaineesta selkeitä oireita, niin kannattaa tietenkin käyttää jotakin muuta ainetta tai jättää kokonaan makeuttamatta, jos mahdollista. Vaihtoehtoja onneksi on runsaasti.

    Kiitoksia tarkennuksista Reijolle!

    VastaaPoista
  11. "Pitäisikö luetteloon lisätä jokin muu makeutusaine tai plussia, miinuksia tai tuotenimiä?"

    Siirapit? Vaahtera-, agave-, jne.

    VastaaPoista
  12. Kopioin tähän nimettömän kommentin, joka oli mennyt väärän kirjoituksen yhteyteen:

    Miten voit kirjoittaa makeutusaineista, että aspartaami on ilmeisesti turvallinen ja sitten todeta ei kestä kuumennusta!

    Aspartaamin haitoista löytyy tietoa.

    Auringonvaloon jätettyyn aspartaamilla makeutettuun juomapulloon alkaa kertyä formaldehydiä.

    VastaaPoista
  13. Tuohon vahingossa kuumentamiseen olisi varmaan hyvä kiinnittää enemmän huomiota, jos jo suora auringonpaiste riittää lämpötilaksi.

    VastaaPoista
  14. Tassa viela yksi blogi, jossa on myos vhh-ruokaohjeita: http://dzinninajatuksia.blogspot.com/

    VastaaPoista
  15. Eikö siis esim. Hermesetasta saisi käyttää ruuanlaittoon tai kuumaan teen makeutukseen? Olen aiemmin (vuosia sitten) käyttänyt tabletteja kuumaan teehen ja jopa leiponut hermesetaksella... :o Noissa Canderelleissa ja hermesetaksissa toki koostumukset vaihtelee, mutta olen varma että ainakin osassa tuotteitani oli nimenomaan aspartaamia...?

    Miten muuten makeutusaine asesulfaami K, jota usein tuotteissa yhdessä Aspartaamin kanssa? Ja tulee mieleen myös maltidekstroosi tms.

    VastaaPoista
  16. Aika vähän näyttä tämä kirjoittaja tietävän aspartaamin haittavaikutuksista ja syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta. Samoin myös valkoinen sokeri on kuin polttoainetta syöpäsoluille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla ylempänä kirjoittamani pätee tähänkin.

      "Olen kyllä nähnyt kaikenlaisia kirjoituksia aspartaamin vaarallisuudesta, mutta lähteitä ei joko ole tai sitten ne osoittavat toisiin vastaaviin kirjoituksiin. Ei löydy viittauksia vertaisarvioituihin tiedelehtiin tai edes hyvämaineisiin sanoma- tai aikakauslehtiin. ...

      Jos joku löytää asiallista tieteellistä näyttöä aspartaamin mahdollisista vaaroista, niin sitä saa mielellään laittaa tänne kommentteihin!"

      Poista