perjantai 30. marraskuuta 2012

THL pelotteli turhaan: Karppaus paransi kansan kolesteroliarvoja (FINRISKI)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotus pimittää myönteisiä tuloksia FINRISKI-tutkimuksesta ja samalla pelottelee turhaan kansalaisia sadoilla uusilla sydänkohtauksilla.

THL julkaisi ensimmäiset tulokset FINRISKI-tutkimuksesta elokuun lopulla. Silloin tiedotettiin, että kansan kokonaiskolesteroli on noussut. THL:n tiedotus laski muutoksen vähintäänkin epäsuorasti karppauksen aiheuttamaksi, ja maalaili uhkakuvia sadoista uusista sydänkohtauksista.

Lähetin THL:n tutkijoille kritiikkiä siitä, ettei tutkimuksessa mitattuja kolesteroliarvoja julkaistu kokonaisuudessaan, ja ettei karppaajien ja muiden henkilöiden tuloksia ilmoitettu erikseen. Tutkijat lupasivat julkaista syksyn aikana tarkempia tuloksia.

Viime viikolla THL aloittikin toisen tiedotuskierroksen. Tarkemmista kolesteroliarvoista ei tiedotettu edelleenkään, eikä myöskään karppaajien tuloksista. Sen sijaan kohonneesta kokonaiskolesterolista varoittelu jatkui, ja nyt myös kerrottiin, että suomalaisten ruokavalio on muuttunut aiempaa epäterveellisemmäksi, pelkästään koska syömme enemmän "kovaa" rasvaa. THL:lla oli siis jo kolme kuukautta aikaa järjestellä tuloksiaan, mutta jostakin syystä tarkempia tuloksia ei juurikaan julkaistu.

Jo syyskuussa netissä alkoi kuitenkin kiertää huhupuheita FINRISKI-tutkimuksen kolesteroliarvoista. Näiden huhujen mukaan HDL-kolesteroli oli noussut (vuonna 2007 se oli 1,437 ja vuonna 2012 1,487) ja triglyseridiarvo oli laskenut (v 2007 1,438 ja v. 2012 1,383). Nämä molemmat ovat sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta myönteisiä muutoksia. En voi paljastaa näiden huhujen lähdettä, mutta se vaikuttaa luotettavalta.

Tässä kuussa THL:n tutkijat julkaisivat FINRISKI-tutkimuksen HDL-arvot tiedelehdessä. Nyt julkaistut HDL-arvot vastasivat tarkasti huhupuheita ja ne olivat todellakin nousseet viiden vuoden takaisesta mittauksesta. Siispä on entistä enemmän syytä olettaa, että myös triglyseridiarvo on laskenut. THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen kieltäytyi vahvistamasta tai kiistämästä huhuja.



Vartiainen kuitenkin kiistää HDL-arvon todellisen nousun. Hänen tulkintansa mukaan nousu johtuu laboratoriomittauksen epävarmuudesta. (Toivottavasti THL ei käyttänyt Itä-Suomen yliopiston laboratoriota...) Itse pidän tätä kuitenkin kovin heppoisena selityksenä, sillä THL tiedotti painokkaasti myös "kovan" rasvan käytön yleistymisestä, ja kymmenien kokeellisten tutkimusten mukaan tuo "kova" rasva nostaa sekä kokonaiskolesterolia että HDL-kolesterolia. Myös karppaustutkimuksissa HDL-kolesteroli on yleensä noussut.

Tavanomaisesti mitatuista kolesteroliarvoista parhaiten riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ennustaa HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhde, vaikka sen mittauksessa olisikin epävarmuustekijöitä. Pelkkä kokonaiskolesteroli on vain karkea riskin osoitin. Äskettäin julkaistut tiedot varmistavat, että kolesterolisuhde on suomalaisilla parantunut viiden vuoden takaisesta. Kolesteroliarvot ovat kokonaisuudessaan paremmat, vaikka kokonaiskolesteroli on korkeampi.

Myös toinen tunnettu sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, vyötärönympärys, on parantunut eli kaventunut sekä miehillä että naisilla. Tätäkään tietoa ei löydy THL:n tiedotteista, vaan se pitää itse kaivaa tiedotteen lähdeviitteistä. Jostakin syystä THL ei myöskään laske muutosta karppauksen aiheuttamaksi, vaikka kohonnutta kokonaiskolesterolia onkin viitattu nimenomaan karppauksen syyksi. Verenpaine oli tutkimuksessa noussut, eli parannettavaa toki vielä olisi.



Miksei THL julkaissut vieläkään nimenomaan karppaajien tuloksia FINRISKI-tutkimuksesta? Tutkijat kertoivat minulle, että heillä on nämäkin tulokset tiedossaan. Osallistuneilta henkilöiltä kysyttiin, kuka karppaa ja kuka ei. Jos karppaus olisi todellakin niin vaarallista, kuin THL väittää, niin eikös se olisi sitten helppo osoittaa julkaisemalla tulokset? Vai olisiko sittenkin käynyt niin päin, että karppaajilla terveys olikin parempi kuin muulla kansalla, ja sellaisen tuloksen julkaiseminen ei sovi THL:n politiikkaan?

Miksi THL pimittää tiedotuksessaan olennaisia tietoja ja pelottelee turhaan kansaa vähemmän olennaisella tiedolla? Jääkö kansan todellinen terveys THL:n ylimmän johdon karppauksen ja "kovan" rasvan vastaisen kampanjan jalkoihin? Ovatko THL:n professorit jumittuneet näin pahasti vuosikymmenten takaisiin näkemyksiinsä?

P.S. Muotoilin otsikon tarkoituksella hieman harhaanjohtavaksi pienenä näpätyksenä THL:lle ja tiedotusvälineille. Kansan kolesteroliarvot ovat parantuneet, mutta emme voi tässä vaiheessa tietää varmuudella, johtuuko se karppauksesta. Jostakin syystä THL kuitenkin tiedotti melkoisella varmuudella, että kokonaiskolesterolin nousu johtui nimenomaan karppauksesta.

perjantai 31. elokuuta 2012

Virheellisiä johtopäätöksiä FINRISKI-tutkimuksesta

Tänään julkaistu FINRISKI 2012 -tutkimus on valjastettu THL:n ja suomalaisten tiedotusvälineiden karppauksen vastaiseen kampanjointiin, mutta kovin heiveröisin perustein.

Tutkimuksen tuloksista julkaistiin lyhyt raportti Suomen Lääkärilehdessä. Tutkimuksen aineistona oli noin 7900 henkilön otos (joista noin 4700 osallistui) 25-64-vuotiaasta väestöstä viideltä eri alueelta. Henkilöt täyttivät kyselylomakkeen ja kävivät terveyskeskuksessa verikokeessa. Tämän vuoden tutkimuksessa raportoitiin, että kokonaiskolesteroli oli noussut viiden vuoden takaisesta arvosta miehillä 1,7 % ja naisilla 3,1 %. Tulosten perusteella tutkijat ennustavat, että muutoksesta seuraisi vuosittain 200-300 uutta sydänkohtausta miehillä ja 100-170 naisilla.

Miten tämä sitten liittyy karppaukseen? Helsingin Sanomat ja Iltalehti otsikoivat, että karppaus on nostanut suomalaisten kolesteroliarvoja. Tämä on varsin pitkälle menevä johtopäätös, sillä FINRISKI-tutkimuksen raportissa ei eritelty tuloksia sen mukaan, kuka karppaa ja kuka ei karppaa. Siksi emme voi tietää, mikä on kokonaiskolesterolin muutos karppaajilla ja muilla henkilöillä. Ilta-Sanomat veti arvauspelin vieläkin pidemmälle otsikoimalla, että karppaus aiheuttaa satoja sydänkohtauksia. Tutkimuksessahan ei todellisuudessa raportoitu karppauksen lisäksi myöskään sydänkohtauksia.

THL:n vanhemman, eri tutkimuksen mukaan 17 % suomalaisista karppaa, mistä voimme luonnollisesti päätellä, että 83 % suomalaisista ei karppaa. Ylivoimainen valtaosa tämän FINRISKI 2012 -tutkimuksen henkilöistä ei ole myöskään karpannut. Vastaavasti siis valtaosa tutkimuksessa mitatuista kolesteroliarvoista on henkilöiltä, jotka eivät karppaa. Karppaajien kolesteroliarvoilla on vain pieni vaikutus koko kansan tulokseen.

Ylen uutisen kirjoittajalla on valitettavasti mennyt tutkimuksen tulokset ja henkilöiden mielipiteet pahasti sekaisin:
Uuden tutkimuksen mukaan viimeaikainen ravintokeskustelu karppauksesta on johtanut väestöä harhaan, ja saattaa kääntää sydäntautikuolleisuuden nousuun.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI 2012 -tutkimuksen mukaan karppauksesta eli hiilihydraattien vähentämisestä tulee sydämen kannalta hengenvaarallista, jos hiilihydraatit korvataan kovilla eläinrasvoilla.

Tutkimuksen mukaan väestön veren kolesterolipitoisuus on Suomessa kääntynyt nousuun viiden viime vuoden aikana, kun se laski yhtäjaksoisesti vuoden 1982 vuoteen 2007.
Ensimmäinen ja toinen kappale ovat THL:n tiedotteen kirjoittajien (ylijohtaja Erkki Vartiainen ja pääjohtaja Pekka Puska) henkilökohtaisia kannanottoja. Vasta kolmannessa kappaleessa kerrotaan tutkimuksen varsinaisista tuloksista.

Jos Vartiainen, Puska ja tiedotusvälineet olisivat aidosti kiinnostuneita karppauksen vaikutuksesta kolesteroliarvoihin, niin he varmaankin perehtyisivät tällaisen tilastollisen poikkileikkaustutkimuksen sijaan todellisiin kokeellisiin tutkimuksiin, joissa koehenkilöt ovat karpanneet ja heidän veriarvojaan on tutkittu tarkemmin. Juuri tässä kuussa Obesity Reviews -tiedelehti julkaisi kattavan tutkimuskoosteen 17 eri tutkimuksesta, joissa selvitettiin karppauksen vaikutusta veriarvoihin. Tulokseksi saatiin, että karppaus parantaa verenpainetta, triglyseridiarvoa, HDL-kolesterolia, paastosokeria, pitkäsokeria, insuliinia ja CRP-tulehdusarvoa.

Suomalainen uutisointi perustuu THL:n johtohahmojen henkilökohtaisiin uskomuksiin ravitsemusasioista. Tutkitun tiedon mukaan karppaus parantaa kolesteroliarvoja sekä "kovaa" että "pehmeää" rasvaa käytettäessä.

Lue lisää aiheesta:
Tutkittua tietoa
Karppausta kovalla rasvalla
Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus
Tiedotusvälineet ovat karppausvastaisia
THL - tuhannet tutkimukset kutistuivat 15 tutkimukseen

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Tutkimuskooste: Rasvaiset maitotuotteet hyödyksi painonhallinnassa

Tuoreen tutkimuskoosteen mukaan runsaasti rasvaa sisältävät maitotuotteet eivät ole yhteydessä sydän- ja aineenvaihduntasairauksiin. Sen sijaan ne ovat yhteydessä parempaan painonhallintaan.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat koonneet yhteen kaiken tähän asti julkaistun maitorasvaan tai runsasrasvaisiin maitotuotteisiin ja lihavuuteen sekä sydän- ja aineenvaihduntasairauksiin liittyvän tutkimustiedon. Tutkimuskoosteen tulokset eivät tue nykyisiä suosituksia käyttää maitotuotteita vähärasvaisina tai rasvattomina.

11:ssä tutkimuksessa 16:sta runsaampi maitorasvan syönti oli yhteydessä parempaan painonhallintaan pitkällä aikavälillä. Yhdessäkään tutkimuksessa eivät runsasrasvaiset maitotuotteet olleet yhteydessä lihomiseen, mutta joissakin tutkimuksissa nimenomaan vähärasvaiset maitotuotteet olivat yhteydessä lihomiseen.

Kuudessa tutkimuksessa 11:stä runsasrasvaiset maitotuotteet paransivat aineenvaihduntasairauksiin liittyviä veriarvoja. Vain yhdessä tutkimuksessa ne heikensivät veriarvoja, ja tämänkin tutkimuksen kerrottiin olevan heikosti suunniteltu.

Runsasrasvaisten maitotuotteiden yhteys diabetesriskiin oli epäselvä. Yhdessäkään kahdeksasta tutkimuksesta ne eivät olleet yhteydessä kasvaneeseen diabetesriskiin, ja kolmessa tutkimuksessa ne suojasivat diabetekseltä. Toisaalta kolmessa tutkimuksessa vähärasvaiset maitotuotteet olivat yhteydessä pienempään diabetesriskiin, ja samoissa tutkimuksissa runsasrasvaisilla maitotuotteilla ei ollut yhteyttä riskiin.

Yhteys sydän- ja verisuonitauteihin oli myöskin epäselvä. Lukuisissa tutkimuksissa maitorasva näytti suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta, mutta muutamassa tutkimuksessa se taasen näytti lisäävän riskiä. Useissa tutkimuksissa mitään yhteyttä ei löytynyt.

Erot yksittäisissä tutkimustuloksissa saattavat selittyä maitotuotteiden erilaisilla ominaisuuksilla. Toisaalla lehmät laiduntavat ja syövät ruohoa, kun taas toisaalla ne syövät rehua sisätiloissa. Lisäksi esimerkiksi perinteisillä juustoilla voi olla erilaisia terveysvaikutuksia kuin jäätelöllä tai pizzalla.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä. The relationship between high-fat dairy consumption and obesity, cardiovascular, and metabolic disease

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Tiedotusvälineet ovat karppausvastaisia

Kielteinen uutisointi karppaukseen liittyen ylittää huomattavasti helpommin uutiskynnyksen suurissa suomalaisissa tiedotusvälineissä kuin myönteinen uutisointi. Tämä ilmeni käymällä läpi uutisarkistoja.

(Päivitetty 6.7.)


Kävin hakukonetta käyttäen läpi Ylen, Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Iltalehden ja MTV3:n nettisivuilta löytyviä karppaukseen liittyviä uutisia. Etsin uutisia hakusanoilla karppaus, karppaaminen ja vähähiilihydraattinen. Jaoin löytyneet artikkelit karppaukselle myönteisiin (+), neutraaleihin (0) tai kielteisiin (-).

Ylen uutisista 9 % on myönteisiä, 61 % neutraaleja ja 30 % kielteisiä karppaukselle. Yle on näistä tiedotusvälineistä ainoa, joka ei ole kaupallinen, joten neutraalien uutisten osuus on odotetusti suuri, mutta siltikin kielteisiä uutisia on kolminkertaisesti myönteisiin verrattuna.

Helsingin Sanomien uutisista 6 % on myönteisiä, 38 % on neutraaleja ja 56 % kielteisiä karppaukselle. Tämän Suomen suurimman lehden linja lienee selvä: myönteisiä uutisia karppauksesta julkaistaan Hesarissa vain harvoin.

Ilta-Sanomien uutisista 14 % on myönteisiä, 57 % on neutraaleja ja 29 % kielteisiä karppaukselle. Tämä lehti oli neutraalein tiedotusväline ainakin nettisivujen perusteella. Uutisia löytyi kokonaisuudessaan melko vähän karppaukseen liittyen.

Iltalehden uutisista 8 % on myönteisiä, 23 % on neutraaleja ja 69 % on kielteisiä karppaukselle. Iltalehti on siis aika selkeästi maan karppausvastaisin tiedotusväline. Varsin pieni osa sen karppausuutisista on edes neutraaleja.

MTV3:n uutisista 11 % on myönteisiä, 47 % on neutraaleja ja 42 % on kielteisiä karppaukselle. Selkeästi karppausvastaisuuden puolelle menevät myös tämän maan katsotuimman TV-kanavan nettisivut.

Miten tilanne voi olla näin lohduton? Uutisoinnin sävy kokonaisuudessaan ei vastaa lainkaan karppaukseen tervellisyyteen liittyvää tutkimustietoa ja ihmisten omia kokemuksia. Myönteisten uutisten osuus on jopa pienempi kuin vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien osuus suomalaisista.

Kun tiedelehdissä julkaistaan tutkimustuloksia karppauksen positiivisista terveysvaikutuksista, niistä uutisoidaan hyvin harvoin suomalaisissa tiedotusvälineissä. Kymmeniä positiivisia tutkimuksia on jätetty uutisoimatta. Kun taas julkaistaan jokin väestötutkimus, jossa ei ole ollut kyse edes todellisesta karppauksesta vaan pelkästään hieman pienemmästä hiilihydraattien määrästä, julkaistaan tulos varmasti, jos se on haitallisella puolella edes muutaman prosentin verran. Lisäksi yksittäisten professorien mielipiteille julkaisukynnys on matala, jos mielipiteet ovat karppaukselle kielteisiä.

Suomen suurimmat tiedotusvälineet ovat vahvasti puolueellisia ja ennakkoasenteellisia karppausta vastaan. Voiko tälle olla muita syitä kuin journalismin hautajaiset ja tiedotusvälineiden omistajien ja mainostajien edun ajaminen?

Tein parhaani löytääkseni kaikki aiheeseen liittyvät uutiset. Suomenkielen rikkauden vuoksi on kuitenkin mahdollista, että joitakin aiheeseen liittyviä sanoja tai niiden erilaisia muotoja on jäänyt hausta pois. Lisäksi uutisen luokittelu yksiselitteisen myönteiseksi, neutraaliksi tai kielteiseksi on joskus hankalaa. Palautetta otetaan vastaan!

Lopuksi vielä luettelo kaikista uutisotsikoista. Niiden kaikkien sisältö löytyy syöttämällä otsikko hakukoneeseen.

Yle (23)

Karppaus on nyt pop (+)
Vähähiilihydraattinen dieetti tutkijoiden mukaan tehokkain (+)

Professori: Karppaus on humpuukia (0)
Karppaus aiheuttanut voipulan myös Norjassa (0)
Karppaus kurittaa leipomoita (0)
Karppaus vaikuttaa leipomoiden tarjontaan (0)
Karppaus kaatamassa leipomon Jyväskylästä (0)
Karppaus toi töitä Raaheen (0)
Karppaus ei kaada Etelä-Savon leipomoita (0)
Yllättävä tieto: Vain kuusi prosenttia suomalaisista karppaa (0)
Vaihtoehtoiset ruokavaliot yleistyvät - vähähiilihydraattisen dieetin suosio selvitetään (0)
Suomalaisten terveys puntarissa - karppauksen vaikutukset suurennuslasin alla (0)
Ajatuskupla: Karpatako vai eikö karpata? (0)
Karppaajan haistaa jo kaukaa (0)
Koulussa ei karpata (0)
Karppaamisen suosio kasvussa (0)

Karppaaminen vähentänyt leivänsyöntiä (-)
"Karppausleivät ohimenevä ilmiö" (-)
Ruotsin radio: Karppaamisen taustalla liha- ja meijeriteollisuus (-)
USA:ssa karppaus on jo pois muodista (-)
Karppauksesta sydäntauti (-)
Millaisia kokemuksia sinulla on karppaamisesta? (-)
Professori: Karppaus verottaa ympäristöä kovalla kädellä (-)

Helsingin Sanomat (16)

Karppausta ei kannata väheksyä (+)

Asiantuntijat: Karppaaminen ei riitä syyksi huostaanottoon (0)
Kysely: Karppausbuumi voimistuu yhä (0)
Karppaus-muoti ajaa leipomoita vaikeuksiin (0)
Suomalaiset hakevat Googlella nyt karppausreseptejä (0)
Yle: Kuusi prosenttia suomalaisista karppaa (0)
Karppaavat norjalaiset söivät maan voivaraston loppuun (0)

Tutkimus: Äidin vähähiilihydraattinen ruokavalio voi tietää pulskia lapsia (-)
Tutkimus: Pitkäaikainen karppaus riski sydämelle (-)
Tutkimus: Pitkäaikainen vähähiilihydraattinen dieetti voi lisätä sydänriskejä (-)
Väitös: Karppaajat alttiimpia diabetekselle (-)
Demin kysely: Karppaus ärsyttää teinityttöjä (-)
Tutkijat: Liiat hiilihydraatit ja karppaus kumpikin riskejä terveydelle (-)
Luontojärjestöt huolestuivat karppaamisesta (-)
Lääkärijärjestöt: Karppausguru Dukanin ohjeet vaarallisia (-)
Karppaajaperhettä uhattu lasten huostaanotolla (-)

Ilta-Sanomat (7)

Millainen dieetti auttaisi rasvamaksaan? (+)

Karppaus sen teki: Voin hinta 4-kertaistui Norjassa (0)
Leipomot ahtaalla - syynä karppaus? (0)
Karppaaminen syy huostaanottoon? Asiantuntijat vastaavat (0)
Tiesitkö tätä karppauksen haittapuolta? "Kumppani ei ehkä tykkää" (0)

Pitkäaikainen karppaus riski sydämelle (-)
Nelonen: Unohda karppaus - DNA-dieetti sen olla pitää (-)

Iltalehti (26)

Noora Hautakangas vannoo karppauksen nimeen (+)
Ravitsemusterapeutti neuvoo: Näin aloitat karppauksen (+)

Näkyykö karppaus jo väestön terveydessä? (0)
Jope Ruonansuu laihdutuksestaan: Karppaus vie yöuneni (0)
Elina Kiikko IS:lle: Karppaus syynä liikaan laihtumiseen (0)
Karppaus imaisi Norjankin voivarastot (0)
Karppaus vaatii leipomoalalta uudistumista (0)
Asiantuntijat: Karppaaminen ei riitä syyksi huostaanottoon (0)

Unohda karppaus, nyt tulee fleksaus! (-)
Unohda karppaus, tämä ruokavalio on tutkitusti terveellinen (-)
Kyllästyttääkö karppaus? Nyt tulee protaus! (-)
Karppaus aiheuttaakin diabetesta (-)
Karppaus suurentaa sydänriskejä? (-)
Pitkäaikainen karppaus riski sydämelle (-)
Karppaus ärsyttää teinityttöjä (-)
Karppaus vei ruotsalaisnaisen terveyden: Sairastui aivohalvaukseen (-)
Ravintoterapeutti: Karppaus karannut käsistä (-)
Kun karppaus meni pieleen... "Henki haisi kuin viemäri" (-)
Syöpäjärjestöt: Karppaus lisää syöpäriskiä (-)
Karppaus vei Outin sairaalaan (-)
Asiantuntija: Karppaus voi altistaa puutoksille (-)
Karppaus ei sovi lapsille (-)
Karppaus voi lisätä ahmintahäiriöitä (-)
IL-tutkimus: Karppauksen suosio romahti (-)
Aamuposti: Jutta Gustafsberg tyrmää karppauksen (-)
Iisalmen Sanomat: Huostaanottoja harkittu lasten karppauksen takia (-)

MTV3 (19)

Missi-Viivi: Karppaus on elämäntapa (+)
Karppaus toimii – näin hurjasti lukijat ovat laihtuneet (+)

Karppaus pudotti Jukka Puotilan painon liian alas (0)
Karppaus vai rasvattomuus - taas uusi tutkimus (0)
Taloussanomat: Karppaus tulossa myös valmisruokiin (0)
HS: Vapise karppaus – tämä ruokavalio sekoittaa Suomen seuraavaksi? (0)
Karppaus leipomoiden pahin vihollinen (0)
Karppaus nostaa lounaiden hintoja (0)
Lukijat: Karppaus ei sovi kaikille – ”lasten ei kuulu olla muotioikkujen testinukkeja” (0)
Karppaus – terveysriski vai avain keveämpään elämään? (0)
Asiantuntijat: Karppaaminen ei voi olla ainoa syy huostaanottoon (0)

Unohda karppaus – näin leipä auttaa laihtumaan (-)
IS: Suomalaisnaisen karppaus päättyi sydänkohtaukseen (-)
Karppaus voi olla riski sydämelle (-)
Luontojärjestöt: Karppaus kasvattaa ympäristöjalanjälkeä (-)
Suomalaisen terveysriskit juuri nyt: Liha, viina ja karppaus (-)
Sydänliiton puheenjohtaja IS:lle: Karppaus huuhaata – ”voi jopa tappaa” (-)
IS: Terveysasiantuntijat huolissaan – "karppaus voi olla vaarallista" (-)
Tutkimus: Tämän takia vähähiilihydraattinen dieetti voi olla vaarallinen (-)

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Karppaus ei ole proteiinidieetti

Toisinaan tiedotusvälineissä kerrotaan runsaasti proteiinia sisältävää ruokavaliota käsittelevistä tutkimuksista ja yhdistetään ne harhaanjohtavasti karppaukseen. Karppaus ei kuitenkaan ole proteiinidieetti tai lihadieetti.

Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla proteiinin tai lihan tarve ei ole yhtään suurempi kuin muillakaan ruokavalioilla. (Hyvin pienillä hiilihydraattimäärillä proteiinin tarve on hieman suurempi, mutta tämä ei ole yleistä.) Ruokavaliolla voi myös aivan mainiosti käyttää muitakin proteiinin lähteitä kuten esim. kalaa, kananmunia, maitotuotteita, tofua ja pähkinöitä.

Jos lehdissä tai muissa tiedotusvälineissä yhdistetään runsasproteiinisesta dieetistä varoittelevat tutkimustulokset karppaukseen tai vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, on kyseessä lähinnä yritys kalastella lisää lukijoita tai luoda mainostajille tai muille intressiryhmille mieluisia mielikuvia. Tällainen ei ole vakavasti otettavaa journalismia tai ravitsemustietoa.

Tämä ja muita väärinkäsityksiä: Väärinkäsityksiä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Ravitsemussuositukset johtivat sydänkohtaukseen

Menestyvä lääkäri oli noudattanut vuosikymmenten ajan vähärasvaista ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota. Nyt hän on sairastunut sepelvaltimotautiin.

67-vuotias Pertti Vantaalta heräsi eräänä yönä yhtäkkiä kovaan kipuun hartioissa ja käsivarressa. Särkylääke ei auttanut, ja oireet kasvoivat nopeasti hengenahdistukseksi ja oksenteluksi. Pertti, joka on lääkäri itsekin, ymmärsi, että jotakin oli pahasti vialla, ja hän tilasi ambulanssin.

Sairaalassa selvisi karu totuus. Pertti oli saanut sydänkohtauksen. Sentin pätkällä sepelvaltimoa oli kaventuma, joka tukki 90 prosenttia suonesta. Kaventuma voi syntyä, kun suonen kolesterolikertymän pinta repeää ja siihen kasvaa verihyytymä. Suoneen tehtiin pallolaajennus, suonen sisään laitettiin ohut rakennetta tukeva verkko, ja Pertti pääsi kahden päivän kuluttua kotiin.

Pertti oli ravitsemussuositusten vähärasvaisen ruokavalion puolestapuhuja. Hän suosi ruokavaliossaan kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kuitupitoista täysjyväleipää. Hän laittoi hyvällä omatunnolla sokeria kahviin ja marjakiisseliin, koska hän samalla käytti vähärasvaisia tuotteita ja vältti rasvaista ruokaa kuten viinereitä ja jäätelöä. Pertti vältteli erityisesti kovan rasvan käyttöä.

"Sairastuminen olli sattumaa ja huonoa arpaonnea, josta ei voi valittaa. Kuitenkin minulla oli onnea, koska on täysin mahdollista kuolla ensimmäiseen sydänkohtaukseen", sanoi huojentunut Pertti leikkauksen jälkeen.

Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksen WHI-tutkimuksen mukaan vähärasvainen ruokavalio on haitallinen sydän- ja verisuonitauteja tai aikuistyypin diabetesta sairastaville.

Kuten kuvasta voi ehkä jo arvata, tämä kirjoitus on iltapäivälehtien tasoa. Ehkäpä sen vuoksi, että Ilta-Sanomat on käyttänyt toistuvasti samaa ideaa. Emmehän me oikeasti tiedä, johtuiko Pertin sydänkohtaus hänen ruokavaliostaan vai jostakin muusta seikasta. Emme edes tarkalleen tiedä, mitä kaikkea Pertti on vuosien varrella syönyt.

Ilta-Sanomat hehkutti lööpissään aikaisemmin tämä vuonna, että suomalaisnaisen karppaus päättyi sydänkohtaukseen. Sama kaava toistui tällä viikolla, kun Ilta-Sanomat uutisoi, että karppaus päättyi aivohalvaukseen. Lööpeistä ja otsikoista ei tietenkään löydy sairaustapausten todellisia syitä, eikä voikaan löytyä. Pääasia, että herätetään tietynlaista huomiota. Sairauksia ei koskaan yhdistetä ravitsemussuositusten ruokavalioon.

En tiedä, onko Ilta-Sanomien tarkoituksena ollut kalastella lukijoita vai mielistellä mainostajia vai sekä että, mutta joka tapauksessa lehden olisi parempi keskittyä vaikkapa julkkisten vilautuksiin ja lopettaa ravitsemushuuhaan levittäminen. Miksi amatööritoimittajien pitäisi leikkiä ihmisten terveydellä?

Pertin sukunimi on jätetty tästä kirjoituksesta tarkoituksella pois, koska tarkoitus ei ole ilkkua hänen huonolle onnelleen vaan kiinnittää huomiota Ilta-Sanomien toimituksen ammatilliseen tasoon ja arvomaailmaan.

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Tutkimus varoittaa Hesaria aikakoneen vaaroista

Päivitetty 2.7.
Helsingin Sanomien toimittaja on käyttänyt aikakonetta uutisoidessaan viiden vuoden takaisen tutkimuksen tuoreena. Lisäksi toimittaja on keksinyt uuden vähähiilihydraattisen muotidieetin.

HS uutisoi tänään ruotsalais-amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio lisäisi sydäntautien riskiä. Toimittajan mukaan tutkimus on tuore, mutta tosiasiassa se on julkaistu jo viisi vuotta sitten lähes identtisenä, samojen tutkijoiden kirjoittamana ja saman aineiston perusteella.

Vuonna 2007 julkaistu tutkimusraportti:



Vuonna 2012 julkaistu tutkimusraportti:



Aikakoneen keksimisen lisäksi HS:n toimittaja ja ruotsalaistutkija Hans-Olov Adami ovat keksineet uuden muotidieetin, jossa muka vaihdetaan hiilihydraatteja proteiiniin. Yleensähän vähähiilihydraattien ruokavalioiden idea on vaihtaa hiilihydraattien energia rasvan energiaan, sillä proteiinin tarve pysyy samana.

Tutkimuksessa siis jostakin kumman syystä tutkittiin hieman pienempää hiilihydraattien syöntiä ja vastaavasti hieman suurempaa proteiinin syöntiä ruotsalaisnaisilla vuosina 1991-92. Ilmeisesti hiilihydraattien ja rasvan vaihtokaupan suhteen ei tarkoitukseen sopivaa tilastollista yhteyttä sydäntauteihin löytynyt, joten sillä ei olisi voitu tehtailla otsikkoja vähähiilihydraattista ruokavaliota vastaan. Aikaisemmin julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa tutkittiin hiilihydraattien vaihtokauppaa sekä rasvaan että proteiiniin, ja siinä sydäntautien riski ei kasvanutkaan.

Tämän nyt uudelleen lämmitellyn ruotsalais-amerikkalaistutkimuksen kirjoittajista ainakin päätutkija Lagioulla ja kahdella muulla tutkijalla Trichopoulosilla ja Adamilla on yhteyksiä elintarviketeollisuuteen. Ilmeisesti tietyt tahot Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ovat jälleen huolissaan hiilihydraattipitoisten ruokien laskevasta menekistä. Todennäköisesti palaamme asiaan jälleen viiden vuoden kuluttua vuonna 2017!

Päivitys: Edellinen veikkaus meni pieleen, sillä HS uutisoi samasta tutkimuksesta uudelleen jo viiden päivän kuluttua: Tutkimus: Pitkäaikainen vähähiilihydraattinen dieetti voi lisätä sydänriskejä

maanantai 25. kesäkuuta 2012

THL: 17 % suomalaisista noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi juuri ennen juhannusta tutkimusraportin, jonka mukaan noin 17 % työikäisistä suomalaisista noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota.

Kyseessä on THL:n vuosittainen väestötutkimus, joka toteutetaan postikyselyn avulla. Tutkimukseen vastasi keväällä 2011 lähes 3000 suomalaista, jotka olivat 15-64-vuotiaita.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota ilmoitti noudattavansa 16,9 % vastanneista. Naisten keskuudessa (19,5 %) karppaus oli reilusti suositumpaa kuin miesten (13,4 %). Eri ikäryhmistä 25-44-vuotiaat miehet ja 45-64-vuotiaat naiset olivat innokkaimpia karppaajia.



Myös vähärasvainen ruokavalio oli edelleen suosittu, sitä ilmoitti noudattavansa 22,4 % vastanneista, myöskin naiset yleisemmin kuin miehet. Kasvisruokavaliota noudatti vain 3,5 % vastanneista. Puolet ei noudattanut mitään erikoisruokavaliota.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota ei oltu kysymyslomakkeella määritelty sen tarkemmin, eli määritelmä jäi vastaajien itsensä harkittavaksi.



Voin käyttö leipärasvana oli noussut edellisen vuoden 4 prosentista 6 prosenttiin ja ruoanvalmistusrasvana 12 prosentista 14 prosenttiin. Kasvisten käytön lisäämisestä, liikunnan lisäämisestä ja laihduttamisen yrittämisestä kustakin ilmoitti noin kolmannes vastaajista. Syytä onkin, sillä 60 % miehistä ja 44 % naisista oli ylipainoisia.

Lisätietoja ja linkki tutkimusraporttiin THL:n sivuilla: Vuosittainen väestötutkimus: Työikäisten elintavoissa myönteisiä ja kielteisiä muutoksia

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Karppausta kovalla rasvalla

Karppaajia varoitellaan usein "kovan" rasvan eli tyydyttyneiden rasvahappojen käytöstä. Ovatko tällaiset varoittelut kuitenkaan aiheellisia? Mitä tutkittu tieto kertoo?

Useat laajat väestötutkimukset ovat jo kertoneet, ettei kovalla rasvalla ole mitään yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta siitäkin huolimatta tämä sitkeä teoria pysyy elossa vuodesta toiseen, ilman tieteellistä näyttöäkin. Mitä sitten tapahtuu karppauksen eli vähähiilihydraattisen ruokavalion yhteydessä? Sitäkin on tutkittu. Käyn tässä läpi kaksi tutkimusta, joissa on yhdistetty suositeltua reilusti suurempi kovan rasvan määrä nimenomaan karppaukseen.

Aloitetaan tuplaamalla. Volekin ja kumppaneiden tutkimuksessa vuodelta 2003 oli mukana terveitä normaalipainoisia nuoria naisia, joilla oli normaalit veren rasva-arvot. He noudattivat vuorotellen neljän viikon ajan vähärasvaista ruokavaliota ja hyvin vähähiilihydraattista ruokavaliota (43 g/pv tai 10 E%), jossa kovaa rasvaa oli noin tuplasti (21 E%) suosituksiin (10 E%) verrattuna.

Reilusti kovaa rasvaa sisältänyt karppaus paransi veren kolesteroliarvoja (HDL:n suhde kokonaiskolesteroliin ja triglyseridit) ja aterian jälkeistä rasvapitoisuutta sekä lähtötilanteeseen että vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna. Tulehdusarvoissa ei ollut muutoksia.

Forsythe ja kumppanit kolminkertaistivat kovan rasvan määrän suosituksiin verrattuna vuoden 2010 tutkimuksessaan. Tuollainen määrä (31 E%) alkaa jo olla ylärajoilla sen suhteen, minkä verran karppaaja voi tyypillisesti saada kovaa rasvaa. Se edellyttää runsaasti rasvaa maitorasva- tai kookospainotteisesti. Tässä tutkimuksessa oli mukana keski-ikäisiä ylipainoisia terveitä miehiä. He noudattivat varsin vähähiilihydraattista (81 g/pv tai 13 E%) ruokavaliota painottaen vuorotellen kuuden viikon ajan kovaa rasvaa ja kertatyydyttymätöntä, "pehmeää" rasvaa.

Molemmat ruokavaliot paransivat veren triglyseridejä, insuliinia ja LDL-hiukkaskokoa. Tulehdusarvoissa ei tullut eroa näillä ruokavalioilla. Verestä mitattu kovan rasvan määrä laski pehmeään rasvaan painottuvalla ruokavaliolla, mutta kovaan rasvaan painottuvalla ruokavaliollakaan se ei noussut lähtötilanteesta, kuten ehkä voisi olettaa.

Kumpikaan näistä tutkimuksista ei ollut laihdutustutkimus, joten muutokset johtuivat nimenomaan ruokavalion koostumuksesta eikä laihtumisesta.

Kaikista varoitteluista huolimatta runsaastikin kovaa rasvaa sisältävä vähähiilihydraattinen ruokavalio siis parantaa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Mitään hälyttäviä muutoksia koehenkilöiden terveydentilassa ei näissä tutkimuksissa havaittu. Pidemmän aikavälin vaikutukset todellisen terveyden tai sairauden suhteen jäävät toki vielä avoimeksi, mutta miksipä hyvät muutokset kääntyisivät myöhemmin huonoiksi?

Karppaaja voi huoletta käyttää erilaisia rasvoja maun ja tilanteen mukaan. Järkevämpää on panostaa monipuolisuuteen kuin tuijottaa vain tietynlaisia rasvahappoja. Rasvoista kannattaa suosia mahdollisimman vähän käsiteltyjä vaihtoehtoja.

Lähteet:
An Isoenergetic Very Low Carbohydrate Diet Improves Serum HDL Cholesterol and Triacylglycerol Concentrations, the Total Cholesterol to HDL Cholesterol Ratio and Postprandial Lipemic Responses Compared with a Low Fat Diet in Normal Weight, Normolipidemic Women (Volek, 2003)
Limited Effect of Dietary Saturated Fat on Plasma Saturated Fat in the Context of a Low Carbohydrate Diet (Forsythe, 2010)

Lue myös: Hyvät ja pahat rasvat

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Uusissa ravitsemussuosituksissa tuntuvasti vähemmän hiilihydraatteja

Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos on julkaistu. Suosituksissa hiilihydraattien alaraja on tullut tuntuvasti alaspäin. Päivitetyt suomalaiset suositukset julkaistaan ensi vuonna.

Yhteispohjoismainen asiantuntijaryöryhmä laatii pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka toimivat myöhemmin kansallisten ravitsemussuositusten pohjana. Ryhmän jäseninä toimivat suomesta Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab.

Luonnoksessa on tehty tuntuva muutos hiilihydraattipolitiikkaan: Tiettyä hiilihydraattien osuutta ei suositella enää lainkaan:
A reasonable range of total carbohydrate intake is, however, dependent on several factors, like quality of dietary sources of carbohydrate and the amount and quality of fatty acids in the diet. Therefore, a specific recommendation for carbohydrate intake (as E%) is not given in NNR 2012.
Sama suomeksi: Järkevä hiilihydraattien saanti riippuu useista seikoista, kuten hiilihydraattien lähteistä sekä rasvan määrästä ja laadusta, joten suositusta hiilihydraattien määrälle ei anneta. Tämän luettuani piti hieraista silmiä pari kertaa, sillä sen verran merkittävä kelkan käännös on kyseessä.

Tämä on järkevä ja rehellinen muutos. Ilmeisesti suosituksen laatijat ovat viimein ymmärtäneet ja tunnustaneet, että tieteellistä näyttöä minkään tietyn hiilihydraattien määrän ylivertaisuudesta ei ole olemassa. Eri ihmisille sopii erilainen määrä hiilihydraatteja. Kerrankin on jotakin kaunista sanottavaa ravitsemussuosituksista.

Hiilihydraattien tarkempaa määrää hakevalle luonnoksesta kuitenkin löytyy niiden määrä mutkan kautta. Proteiinin suositeltava määrä on edelleen 10-20 E% (eli prosenttia energiasta), ja rasvan suositeltava määrä on 25-40 E%, eli rasvasuosituksen ylärajaa on nostettu. Alkoholin saanniksi suositellaan korkeintaan 5 E%. Näistä voidaan vähennyslaskulla päätellä, että hiilihydraateille jäisi noin 35-65 E%, kun suositus on aikaisemmin ollut kapeampi 50-60 E%.

Suositus on tuskin edelleenkään täydellinen, mutta se on reilu hyppy oikeaan suuntaan. Kirjoittelin aikaisemmin, ettei suosituksiin voida tehdä kerralla kovin suuria muutoksia, jotta niiden uskottavuus säilyisi. Nyt ollaan kuitenkin hiilihydraattien alarajaa käytännössä laskemassa 50:stä 35:een energiaprosenttiin. Muutos on jopa 30 % tai toisella tapaa ilmaistuna 15 %-yksikköä.

Muita muutoksia suosituksen luonnoksessa ovat keskittyminen konkreettisiin elintarvikkeisiin ravintoaineiden sijaan, D-vitamiinin sekä seleenin suurempi suositeltu määrä ja pähkinöiden esiin tuominen.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos netissä (englanniksi): NNR 2012 Draft proposal 5 June 1012

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Terveyskirjastossa yksipuolista tietoa karppauksesta

Luotettavalta vaikuttavassa Terveyskirjaston artikkelissa annetaan kovin yksipuolinen kuva vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ja siihen liittyvästä tutkimustiedosta.

Terveyskirjaston artikkeli vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta eli karppauksesta löytyy tällä hetkellä ensimmäiseltä sivulta, kun Googlella haetaan vähähiilihydraattista ruokavaliota ja kolmannelta sivulta, kun haetaan karppausta. Lisäksi se on ainoa linkki suomenkielisen Wikipedian vähähiilihydraattinen ruokavalio -artikkelissa.

Lähdekriittisenkin lukijan silmissä artikkeli vaikuttaa helposti luotettavalta. Sen on julkaissut lääkärien yhdistys Duodecim ja kirjoittanut ravitsemustutkija ja sisätautilääkäri Antti Aro. Artikkeli on tarkastettu noin puoli vuotta sitten, ja sen lopussa ilmoitetaan myös tieteelliset lähdeviitteet.

Onko artikkelin sisältö sitten laadukasta ja luotettavaa? Antti Aro kirjoittaa, että hiilihydraattien saannin vähentyessä vähentyvät myös ruokahalu ja nälän tunne. Tämä on aivan totta, ja laihdutuksen kannalta yksi olennaisimmista seikoista. Aro jatkaa, että pitkäkestoisemmissa tutkimuksissa laihdutustulos vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ei ole poikennut merkittävästi laihdutustuloksista muilla menetelmillä. Tämäkin on totta.

Aro jättää kokonaan mainitsematta, että niissä samoissa tutkimuksissa karppaus on usein parantanut veriarvoja vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna, vaikka laihdutustulos on ollut sama. Sen sijaan hän esittää uhkakuvia heikentyvästä glukoosin siedosta ja nousevasta veren LDL-kolesterolista. Näyttöä heikentyneestä glukoosin siedosta ei kuitenkaan ole, ja kolesteroliarvoistakin pitäisi tarkastella kokonaistilannetta eikä pelkästään yksittäistä arvoa.

Aron mukaan valtaosa karppaajista kärsii kuidun puutteen aiheuttamasta ummetuksesta. Tämä on varsin erikoinen väite. Aron oman lähteen mukaan eri ruokavalioiden välillä ei ollut eroa haittavaikutuksissa. Laitoin jonkin aikaa sitten tämän blogin Facebook-sivulle kyselyn aiheesta. Vain 5 % vastanneista 83 karppaajasta ilmoitti kärsivänsä ummetuksesta. Facebookissa ei tietenkään välttämättä kukaan mielellään ilmoittele ongelmistaan nimensä ja naamakuvansa kera. Blogin sivupalkissa julkaistu toinen, nimetön kysely antoi kuitenkin myös samansuuntaisen tuloksen. Vain 6 % vastanneista ilmoitti kärsivänsä ummetuksesta. Virhemarginaali voi olla suuri, mutta kaukana ollaan valtaosasta.

Lisäksi Aro kertoo ruotsalaisesta ja kreikkalaisesta väestötutkimuksesta, joissa hiilihydraattirajoitukseen liittyi lisääntynyt kuolleisuus sydäntauteihin. Aro jätti mainitsematta, että kyseisissä tutkimuksissa tarkasteltiin tilastollisesti hieman pienempää hiilihydraattien ja hieman suurempaa proteiinin saantia. Hiilihydraattien vaihtaminen proteiiniin ei ole olennaista järkevästi toteutetulle karppaukselle, joissa hiilihydraattien energia vaihdetaan rasvan energiaan, koska proteiinin tarve ei tietenkään nouse.

Kolmannessa Aron viittaamassa yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa asetelma oli hieman järkevämpi, sillä siinä hieman vähentynyttä hiilihydraattien saantia verrattiin lisääntyneeseen rasvan ja proteiinin saantiin yhdessä. Kyseisen tutkimuksen mukaan hiilihydraattien vaihtaminen eläinrasvaan ja lihaan suurensi kuoleman riskiä kun taas vaihtaminen kasvisruoan rasvoihin ja proteiiniin pienensi riskiä. Todellisuudessa Aron kuvaileman kasvisruoan proteiinista vain kolmannes tuli kasvikunnasta, ja rasvasta sentään hieman yli puolet tuli kasvikunnasta. Itse kuvailisin tuota monipuoliseksi sekaruoaksi.

On myös syytä mainita, että väestötutkimusten eli tilastollisten tutkimusten tuloksien tulkitseminen on aina ongelmallista ns. sekoittavien tekijöiden vuoksi, ja että mainituissa väestötutkimuksissa hiilihydraattien määrä oli vain hieman, noin 20 % tavanomaista matalampi, eli tulos ei välttämättä kerro paljonkaan todellisesta vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, jossa hiilihydraatteja vähennetään noin 50-80 % tyypillisestä länsimaisesta ruokavaliosta.

Aro esittää täysin uskomattoman väitteen, että hiilihydraattien korvaaminen eläinrasvalla ja lihalla kasvattaisi tyypin 2 diabeteksen riskiä. Aro toki viittaa yksittäiseen väestötutkimukseen väitteensä tueksi, mutta lukuisissa kokeellisissa tutkimuksissa, joissa henkilöt ovat todella noudattaneet vhh-ruokavaliota eikä jotakin vähän sinne päin, veren sokeri- ja insuliiniarvot ovat parantuneet. Artikkelin lopuksi Aro vielä kertaa perinteisiä tyypillisiä ravitsemusoppeja täysjyvästä ja juoksevista rasvoista.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on julkaissut blogissaan laajan, tutkittuun tietoon perustuvan kirjoitussarjan vhh-ruokavaliosta. Kysyin Laatikaiselta, esittääkö Terveyskirjaston artikkeli hänen mielestään totuudenmukaisen kokonaiskuvan ruokavaliosta. Hän vastasi seuraavasti:
Artikkelissa olisi minusta saanut tuoda selvemmin esiin sen, että hilihydraattien rajoittaminen näyttää vaikuttavan aikuistyypin diabetikoiden ja yleensä lihavien metabolisiin tekijöihin vähintään yhtä suotuisasti kuin vähärasvainen ruokavalio. Lyhytkestoisissa laihdutustutkimuksissa on saatu etua vähähiilihydraattisen ruokavalion eduksi, eikä pisimmissä karppaustutkimuksissa ole ilmennyt signaaleja ikävistä haitoista, kuten selvää LDL-kolesterolin tai verensokerin nousua. Toki on hyvä muistaa, ettei karppaustutkimuksia ole kuin yksi yli kahden vuoden mittainen, ja että väestötutkimuksissa on saatu viitteitä liian eläinproteiinin ja tyydyttyneen rasvan haitoista, kuten Aro esittää.

Haluan painottaa, että pitkäkestoisissa karppaustutkimuksissa tyydyttyneen rasvan saanti on ollut haarukassa 10-16 E %, joten niissä ei ole "rellestetty" voilla, kermalla, lihavalmisteilla jne. Mielestäni erittäin hyviä tuloksia onkin saavutettu vähähiilihydraattisella ruokavaliota muuntamalla sitä Välimeren ruokavalion suuntaan, jolloin korostuu hapanmaitovalmisteet, vihreät salaatit, pähkinät, siemenet, kala ja äyriäiset sekä kasviöljyn käyttö.

Artikkelissa on eräs itseäni vaivaava asiavirhe. Tekstissä lukee: "Jatkettaessa seurantaa puoleen vuoteen tai pitempään ruokavalioiden väliset erot ovat aina hävinneet". Tämä ei pidä paikaansa, meta-analyysin (Hession et al. 2008) ja useiden laihdutustutkimuksien mukaan puolen vuoden kohdalla vähähiilihydraattinen ruokavalio on selvästi tehokkaampi, ja on olemassa useita tutkimuksia, joissa vuoden kohdalla vähähiilihydraattinen ruokavalio on ollut tehokkaampi kuin vähärasvainen. Erot eivät ole aina hävinneet.

Olen Aron kanssa samaa mieltä, että lihavalmisteet näyttävät olevan väestötutkimuksien mukaan terveydelle runsaasti käytettynä erityisen epäterveellisiä, myös mahdollisen diabeteksen ilmaantumisen näkökulmasta. Ummetus voi olla karppaajalle ongelma, mutta sitä on helppo korjata vaikka pellavansiemenrouheella. Väestössä ummetuksen kanssa yhtä yleistä on ns. ärtyvän suolen oireyhtymä, ja moni saa toisaalta siihen lievitystä nimenomaan karppaamalla.
Aron mielestä hiilihydraatit ovat tuskin ongelma normaalipainoisille ja paljon liikkuville henkilöille, mikä voikin olla hyvin pitkälti totta. Kasvavalle osalle pulskemmista suomalaisista hiilihydraattien vähentäminen tuntuu kuitenkin olevan hyödyllistä, joten lihavuus- ja diabetesepidemian partaalla pitäisi ottaa kaikki keinot avoimeen tarkasteluun eikä julkaista puolivirallisen lääkäriseuran nimissä yksipuolisia ja aiheettomia uhkakuvia sisältäviä kirjoituksia toimivaksi todetusta vaihtoehtoisesta ruokavaliosta.

Tuoko Terveyskirjasto todella luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon suomalaisille, kuten se itse mainostaa?

maanantai 28. toukokuuta 2012

Haastattelussa YesDeli-kauppias Sami Gauffin

Aikaisemmin Sokeriton-nimellä tunnettu YesDeli myy netissä ja myös joidenkin kauppojen hyllyillä vähähiilihydaattiseen ruokavalioon sopivia makeisia ja elintarvikkeita. Kyselin kauppias Sami Gauffinilta hieman YesDelin taustoista.

Mistä sait idean verkkokaupan perustamiseen?

Olen pitkään suunnitellut perustavani yrityksen - mutta halusin tehdä niin vasta kun tunnistaisin minulle oikean liikeidean. Sitten päätin nelikymppisenä muuttaa itseäni ja aloitin 2.0-elämän tiputtamalla painoa kymmeniä kiloja vhh-ruokavaliolla. Olemme perheessä aina valmistaneet ja rakastaneet ruokaa. Idea erikoiselintarvikkeiden verkkotavaratalosta loksautti ikään kuin kaikki palaset kohdalleen. Aloitin itse asiassa maahantuomalla erilaisia sokerittomia laatumakeisia koska niitä(kään) ei Suomessa ollut saatavilla. Nyt olemme maahantuomiemme vhh-tuotteiden myötä oppineet, että jos jostain tarvitsee karppauksen takia luopua - niin kaiken saa takaisin - mutta entistä maukkaampina versioina.

Mikä on myydyin tuote ja mikä on oma suosikkisi?

Karppisokeri on ykkönen - ja kyllä se monipuolisuudessaan on omakin suosikkini. Testaamme vuodessa noin sataa uutta tuotetta ja teemme tuotteista kymmeniä reseptejä omassa koekeittiössämme. Näistä lanseeraamme myyntiin muutamia parhaita tuotteita kerralla. Seuraavaksi aloitamme YesDeli -reseptien ja -artikkelien julkaisemisen. Työ on melko hidasta, sillä olemme äärimäisen laatutietoisia ja haluamme kaiken mitä teemme olevan parasta mahdollista tasoa.

Monen karppaajan vatsa ei siedä gluteenia. Löytyykö valikoimasta gluteenittomia leipiä tai leivontatuotteita?

Valmistusaineita ja ohjeita on kyllä runsaasti - mutta valmiit ja puolivalmiit tuotteet ovat vasta työn alla - uusia tuotteita on kyllä pian tulossa valikoimiimme. Uusimmassa Annika Rognebyn, Leivo ilman sokeria ja vehnäjauhoja - vähähiilihydraattinen ja gluteniton ruokavalio -kirjassa on lähes sata reseptiä ja niistä kymmenkunta on leipäohjetta, leivontatarvikkeet saa tietysti meiltä. Olemme erittäin tietoisia siitä, että viljayliherkkyys on yhä suuremman väestönosan ongelma. Joissain arvioissa väläytetään jopa viidentoista prosentin olevan gluteenille eriasteisesti herkistyneitä. Täytyy kuitenkin muistaa, että gluteenille herkistyminen on eri asia kuin esim. keliakia jossa gluteenia ei saa saada lainkaan. Kun noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota gluteenin kokonaismäärä automaattisesti tippuu murto-osaan totutusta. Näin vaikka käyttäisikin joskus tuotteita joissa on viljojen proteiineja mukana - oireita ei useimmat saa jos määrät ovat kohtuullisia. Vakioruokavalion 6-8 leipäviipaletta päivässä ja pullat ja murot päälle ei ole kohtuullinen määrä.

Millä kaikilla paikkakunnilla löytyy tällä hetkellä YesDelin tuotteita kaupoista ja millä muilla paikkakunnilla lähitulevaisuudessa?

YesDelin valmiita karppipäätyjä on nyt toistakymmentä yli 10 paikkakunnalla. Pääkaupunkiseudulla on useita jonka lisäksi toimituksia on ainakin Hämeenlinnaan, Savonlinnaan, Joensuuhun, Tampereelle, Forssaan, Alavuudelle, Järvenpäähän jne. Avaamme karppipäätyjä, sokerittomien makeisten hyllyjä ja muita erikoiselintarvikeosastoja muutaman kappaleen viikkovauhtia joka puolelle Suomea. Jos haluaa karppipäädyn omalle paikkakunnalleen, pitää ottaa yhteyttä oman K-Supemarketin tai Citymarketin kauppiaaseen, netistä löytyy yhteystiedot. Kauppias päättää asiasta ja saa karppipäädyn meiltä erittäin joustavasti jos hän niin haluaa.

Noudat siis itsekin vhh-ruokavaliota?

Tietenkin. Mutta syön minä perunoitakin. Noh, kaksi kertaa vuodessa, jouluna ja juhannuksena =) Kuten kerroin, tiputin muutama vuosi sitten painoa lähes sadasta kilosta noin 75 kilon huitteille. Sanon tiputin, koska en mielestäni varsinaisesti laihduttanut. Laihdutus viittaa liikaa jonkinasteiseen vähäenergiseen riuduttamiseen. Söin hyvin mutta vähähiilarisesti päivästä toiseen noin puolen vuoden ajan. Aloitin kesälomalla heinäkuussa ja jouluaatona oli rinkassa 24 kiloa vähemmän painoa - se oli henkilökohtainen ihme. Tänä päivänä en huomaa noudattavani varsinaisesti mitään "ruokavaliota", vhh-valinnat tulevat ruokakaupassa ja ravintolassa niin itsestään.

Vielä muutama vuosi sitten sellainen ajatus tuntui aika vieraalta, että ihan tavallisista kaupoista voisi ostaa erikoistuotteita vhh-ruokavaliolle, mutta nykyään se on todellisuutta. Olen itsekin maistanut muutamia YesDelin suklaita ja muita makeisia, ja niiden makeutus ilman sokeria oli hyvin onnistunut. Paljon kiitoksia Samille haastattelusta ja onnea liiketoiminnalle!

perjantai 11. toukokuuta 2012

Ruotsalaistutkimus: Vähähiilihydraattinen ruokavalio vähärasvaista terveellisempi diabeetikoille

Juuri julkaistussa ruotsalaisessa tutkimuksessa vähähiilihydraattinen ruokavalio oli kakkostyypin diabeetikoille terveellisempi kuin vähärasvainen ruokavalio - ainakin niin pitkään kuin sitä noudatettiin.

Diabeetikot (61 henkilöä) jaettiin satunnaisesti noudattamaan joko vähähiilihydraattista tai vähärasvaista ruokavaliota kahden vuoden ajaksi. Molemmilla ruokavalioilla oli tarkoitus saavuttaa lievä energiavaje. Liikunnan suhteen ei annettu mitään ohjeita.

Vähärasvainen ruokavalio oli samankaltainen kuin kakkostyypin diabeetikoille on ruotsissa perinteisesti suositeltu ja myöskin suomalaisten ravitsemussuosituksien kaltainen: Hiilihydraatteja 55-60 %, rasvaa 30 % ja proteiinia 10-15 % energiasta. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla taasen oli tarkoitus syödä hiilihydraatteja 20 % , rasvaa 50 % ja proteiinia 30 % energiasta. Tyydyttynyttä rasvaa ei kehoitettu rajoittamaan.

Kuuden kuukauden jälkeen koehenkilöt noudattivat vielä ruokavalioita melko tunnollisesti. Painonpudotus oli tässä vaiheessa molemmilla ryhmillä suurimmillaan. Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneella ryhmällä muutokset terveydentilassa olivat parempia: Veren pitkä sokeri (HbA1c) sekä HDL-kolesteroli olivat parantuneet ja insuliinia tarvittiin pienempi annos.

Myöhemmin molemmilla ryhmillä alkoi ruokavalio lipsua ja paino kääntyi jälleen noususuuntaan. Kahden vuoden jälkeen ryhmien välillä ei ollut enää mitään eroja painossa tai veriarvoissa. Tutkijat olivat tästä hieman harmissaan. Ruokavalion tarkemmalla noudattamisella olisi voitu saavuttaa parempia tuloksia. Koehenkilöillä olikin vain neljä ryhmäkokoontumista koko kahden vuoden aikana.

Tutkijat toteavat, että vähähiilihydraattinen ruokavalio on sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta turvallinen, ja se on kakkostyypin diabeteksen hoitoon hyvä vaihtoehto vähärasvaiselle ruokavaliolle.

Tutkimus julkaistiin Diabetologia-lehdessä. In type 2 diabetes, randomisation to advice to follow a low-carbohydrate diet transiently improves glycaemic control compared with advice to follow a low-fat diet producing a similar weight loss

Lue myös:
Karppaus parasta diabeetikkojen verensokerille
Ruotsin terveysviranomaiset suosittelevat diabeetikoille karppausta vaihtoehtona

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Kasviskarppausta vai sekaruokaa ympäristölle?

Myös kasviskarppauksella on saatu tutkimuksessa hyviä terveystuloksia, mutta jatketaan vielä hetki ympäristöteemalla. Onko kasvissyönti ympäristöystävällisempää ja eettisempää kuin sekaruokavalio?

Paljon myös hiilihydraattitietoista ruokavaliota käsitellyt tietokirjailija Varpu Tavi on perehtynyt tähän kysymykseen tarkemmin kirjassaan Maanantaisoturin dieetti. Varpu tarjosi ystävällisesti lukijoillemme seuraavan kysymystä käsittelevän otteen kirjastaan:
Varpu Tavi: Maanantaisoturin dieetti

OTE julkaistaan kirjailijan luvalla:

Onko kasvissyönti ympäristöystävällisempää ja eettisempää?

Kasvissyöntiä pidetään yleisesti ekologisesti kestävämpänä vaihtoehtona kuin sekaruoan syöntiä. Ekologisen jalanjäljen mukaan mittaamalla näin onkin. Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn.

Suomalaisten ekologisessa jalanjäljessä on vielä parantamisen varaa. Vuonna 2010 julkaistussa WWF:n Living Planet -raportissa se oli 6,2 hehtaaria. Tällä lukemalla Suomi on maailmassa sijalla 12. Sekaruoan syöjillä on suurempi ekologinen jalanjälki, koska lihantuotantoon tarvitaan isompi pinta-ala kuin pelkän viljan: laidunmaan ja rehuviljan lisäksi lihantuotanto kuluttaa paljon vettä ja energiaa.

Elävässä elämässä asia ei kuitenkaan ole ihan noin yksiselitteinen. Todellinen ekologinen ongelma ei välttämättä ole lihansyönti sinänsä, vaan lihan tuotantotapa ja tehomaatalous ylipäätään. Tehokkuuden ja tuottavuuden nimissä lihakarjalle on ryhdytty syöttämään viljaa, vaikka se tekee nautaeläimet sairaiksi. Naudan ruoansulatus on luotu selluloosaa varten, se pystyy käsittelemään ruohoa ja heiniä, joista ihmisen ruoansulatus ei selviä. Koska tehotuotannon lihakarjalle tarvitaan paljon viljaa, on yhä laajempia alueita maapallon pinta-alasta raivattu viljelysalaksi. Kun jo alunperin maapallon pinta-alasta noin 2/3 ei ole viljelysalaksi kelpaavaa, joudutaan sitä jäljelle jäävää kolmannesta riistämään koko ajan tehokkaammin ja tehokkaammin.

Suunnattoman suuret maissi-, soija- ja vehnäpellot, joissa nykyisin viljellään yhä enemmän geenimuunneltuja lajikkeita, tuhoavat ympäriltään muun luonnon, ja hyvin lyhyessä ajassa koko maaperän. Alkuperäinen luonto saa väistyä megaluokan teollisen maanviljelyn tieltä. Megaluokan tehokkuus vaatii tietysti megaluokan keinolannoitteet, joiden tuottamiseen käytetään fossiilisia polttoaineita, eli öljyä, kivihiiltä, maakaasua ja turvetta, jotka ovat uusiutumattomia luonnonvaroja. Voidaan esittää myös sellainen näkökulma, että mikäli kaikki maailman ihmiset muuttuisivat kasvissyöjiksi, tarvitsisimme edelleenkin hirviömäisiä maatilatehtaita, keinolannoitteita ja sähköenergiaa. Tuulimyllyt eivät siihen energiantuotantoon riittäisi. Yhä laajemmat alueet metsiä kaadettaisiin tehoviljelyn tieltä, ja yhä laajemmat alueet maapalloa altistuisivat eroosiolle. Eikä maailman nälkäongelma silti ratkeaisi.

Mitä tapahtuisi eläimille? Tarkoitus lienee, että tuotantoeläinten määrä laskisi pikkuhiljaa lihansyönnin vähentyessä. Mutta mistä luomutilat saisivat lannoitteensa, jos ei karjaa olisi? Villieläinkannat lisääntyisivät holtittomasti, koska me ihmiset jo olemme saaneet luonnon pois tasapainosta. Vanhoina hyvinä aikoina eläinpopulaatiot hoitivat kantojen tasapainossa pidon itse, mutta nykyisin ihminen on jo monin paikoin pahoin sotkenut eläinten luonnollisten vihollisten ketjun. Mitä tekisi espoolainen, muovikengät jaloissaan kulkeva vegaanipoika, kun karhut alkasivat tulla kerrostalojen pihoille ruokaa etsimään?

---

Perinteinen pienimuotoisempi viljely perustuu maaperän hoitamiseen. Osan maasta annettaan kesannoida, maata lannoitetaan kompostimullalla ja lietelannalla, viljelykasveja vaihdellaan jne. Laiduneläimet syövät ihmisravinnoksi kelpaamatonta ruohoa ja muuttavat sen lannoitteeksi viljelyksille. Kotieläimiä tarvitaan maaperän hedelmällisenä pitämiseen.

Kasvissyöjät rajaavat usein syömisensä periaatteella: "en syö mitään, jolla on kasvot" tai "en syö mitään, joka kykenee tuntemaan tuskaa" tai "en syö mitään, jolla on äiti". Hyvin kauniita periaatteita, mutta missä kulkee raja? Suomalaiset vegaanit vetävät rajan hyönteisiin. Siis itikoita saa tappaa? Mutta onhan hyönteisilläkin kasvot ja äiti?

---

Tehokkaimmin suojelemme luontoa ja kunnioitamme eläimiä, kun boikotoimme niin tehotuotettua lihaa kuin muitakin tehotuotettuja maataloustuotteita, ja painotamme syömisemme kasviksille; ja ennen kaikkea ostamme mahdollisimman paljon lähialueilla luonnonmukaisin periaattein tuotettua ruokaa, ja reilun kaupan tai kestävän kehityksen sertifikaatilla varustettua tuontiruokaa.

Maanantaisoturin keinoja eettiseen ja ympäristökuormitusta vähentävään syömiseen
  • Syö vuodenaikojen mukaan. Talvella kasvihuoneissa kasvatetut vihannekset eivät ole ilmastoystävällinen vaihtoehto, mutta esimerkiksi juurekset ovat.
  • Suosi luotettavasti sertifioituja tuotteita sekä lähi- ja luomuruokaa.
  • Älä tuhlaa ruokaa, hyödynnä tähteet.
  • Vältä häkkikanaloiden munia. Älä syö broileria. Suosi luomu- ja maatiaiskanojen lihaa ja munia.
  • Suosi luomumaitoa.
  • Vältä tehokasvatetun lihan syömistä. Suosi lammasta, poroa, laidunlihaa ja riistaa. Osta mieluummin vähemmän ja laadukkaampaa lihaa.
  • Syö vain lähikalastajien pyytämiä kaloja tai MSC-sertifioituja kalajalosteita.
Miten Varpu sitten itse syö?

"Ekologisimman ruoan tuotantotavan - eli pienimuotoisen lähituotannon - ja toisaalta maailman nälän poistaminen ovat vaikeasti yhdistettävä asia. Mutta en pidä sitä mahdottomana toteuttaa. Teoriassa. Käytännössä ihmisen loputon ahneus vie voiton. Omalta kohdaltani olen ratkaissut asian siten, että suosin luomu- ja laidunlihaa sekä riistaa, ostan vastuullisesti pyydettyä kalaa aina kun mahdollista, ja syön paljon kasviksia. Maailma ei siitä pelastu, mutta ainakin elän kuten saarnaan."

Lämpimät kiitokset Varpulle kirjaotteesta ja kommenteista.

Lisätietoja kirjasta: Uutuuskirja Maanantaisoturin dieetti
Lue myös: Karppaus ja ympäristö

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Karppaus ja ympäristö

Suomen luonnonsuojeluliitto ja ja Luonto-Liitto ovat yhdessä tiedottaneet, että karppaamalla laihduttaminen paisuttaa ympäristöjalanjälkeä. Olisi kuitenkin toivottavaa, että nämä ympäristöyhdistykset ymmärtäisivät, mitä karppaus on ennen sen kritisointia.

Ensinnäkin vähähiilihydraattinen ruokavalio eli karppaus on toki tehokas laihdutusruokavalio, mutta se on myös terveellinen ruokavalio painonhallintaan laihdutuksen jälkeenkin. Kaikki karppaajat eivät laihduta. 

Toiseksi yhdistykset esittelevät tiedotteessaan karppauksen eläintuotteisiin perustuvana proteiinidieettinä. Tämä viimeistään osoittaa sen, etteivät tiedotteen laatijat ole ymmärtäneet karppauksen ideaa.

Elimistön proteiinin tarve ei kasva vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Olettaen, että proteiinia kuitenkin saadaan riittävästi, niin hiilihydraattien vähennyksessä menetetty energia voidaan korvata laihdutettaessa osittain ja laihdutuksen jälkeen kokonaan syömällä enemmän rasvaa.

Lisäksi karppaus ei myöskään välttämättä edellytä lainkaan eläinkunnan tuotteiden käyttöä. Kasvissyöjät voivat perustaa proteiinin saantinsa tiukemmalla hiilihydraatirajoituksella tofuun ja pähkinöihin, löysemmällä rajoituksella edellä mainittujen lisäksi myös mm. papuihin ja linsseihin.

Mitä karppaaja sitten käytännössä syö, ja onko se ympäristölle haitallista? Otetaan lähtökohdaksi ravitsemussuositusten lautasmalli, jota ympäristöyhdistykset eivät ole kritisoineet.


Karppaajan lautasmalli eroaa tästä jonkin verran. Kasvikset ja marjat sopivat hyvin. Leipä jätetään kokonaan pois. Myös perunat (tai riisi tai pasta) jätetään pois, ja tilalle otetaan tarvittaessa hieman lisää kasviksia. Liha vaihdetaan vähärasvaisista osista rasvaisempiin osiin, määrä voi pysyä ennallaan. Maito vaihdetaan rasvattomasta maidosta täysmaitoon. Mahdollisesti tarvitaan vielä hieman lisättyä rasvaa. 

Ravitsemussuositukset ja lautasmallin laatinut Valtion ravitsemusneuvottelukunta esittää, että broilerin nahka, lihan näkyvä rasva ja maidon rasva - arvokasta energiaa - heitetään hukkaan. Olisi toivottavaa, että ympäristöyhdistykset puuttuisivat aivan ensimmäiseksi näihin hölmöyksiin.

Tässä vielä tiivistettynä karppauksen plussat ja miinukset lautasmalliin verrattuna ympäristön kannalta:

+ Leipä ja margariini jäävät pois
+ Peruna (tai riisi tai pasta) jää pois
+ Lihasta käytetään myös rasvaiset osat, vähemmän hukkaa
+ Maito juodaan täysrasvaisena, vähemmän hukkaa
- Mahdollisesti enemmän kasviksia
- Mahdollisesti lisättyä rasvaa

Plussia on enemmän kuin miinuksia. Ottaen tämä kaikki huomioon, karppaus ei todellakaan vaikuta järin suurelta ympäristörikokselta. Saattaapa olla niinkin päin, että karppaus on suositusten lautasmalliin verrattuna ympäristölle hyväksi.

Lue myös: Kasviskarppausta vai sekaruokaa ympäristölle?

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Tutkimus: Karppaus laihdutti tehokkaammin ja paransi verisuonten kuntoa

Maaliskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio oli laihdutuksessa tehokkaampi kuin vähärasvainen ruokavalio, ja kummallakin ruokavaliolla verisuonten kunto parantui laihtumisen myötä.


Johns Hopkinsin yliopiston tutkimus julkaistiin Amerikan Sydänliiton (AHA) tieteellisessä kokouksessa viime maaliskuussa. Tutkimuksessa oli mukana 60 ylipainoista miestä ja naista, jotka noudattivat kuuden kuukauden ajan joko vähähiilihydraattista tai vähärasvaista ruokavaliota. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla rasva tuli lihasta, maitotuotteista ja pähkinöistä. Molemmat ryhmät harrastivat liikuntaa ja tarkoitus oli saada ruoasta päivittäin yhtä suuri määrä energiaa.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet laihtuivat keskimäärin 13,1 kg, reilusti enemmän kuin vähärasvaista ruokavaliota noudattaneet, jotka laihtuivat keskimäärin 8,5 kg. Koehenkilöiden verensuonten kunto parantui sitä mukaa kun he laihtuivat vatsan seudulta, ruokavaliosta riippumatta.

Johtavan tutkijan Kerry Stewartin mukaan hiilihydraattien korkeampi määrä hidastaa rasvanpolttoa laihdutettaessa. Hän totesi myös, että vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien laihduttajien ei tarvitse olla huolissaan verisuontensa kunnosta.

Lisätietoja yliopiston tiedotteesta (englanniksi): Losing belly fat, whether from a low-carb or a low-fat diet, helps improve blood vessel function

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Hesari tarinoi karppaajista

Helsingin Sanomat otsikoi tänään nettisivuillaan, että väitöstutkimuksen mukaan karppaajat ovat alttiimpia diabetekselle. Otsikointi on kovin kummallinen, sillä kyseisessä tutkimuksessa ei ollut mukana karppaajia.


(Päivitys 16.4.) Tutkija Minna Similä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ei itse puhu lainkaan karppaajista julkaisussaan. Hesarin artikkelin kirjoittanut toimittaja kertoi, että otsikon on laatinut joku muu henkilö, ja että hänen itsensä mielestä se ei ole linjassa kirjoituksen kanssa. Yritän vielä selvittää, kuka tarkalleen otsikon on laatinut ja minkälaisella logiikalla.

Tämän uuden väitöstutkimuksen aineisto on saatu vanhemmasta suomalaisesta syövänehkäisututkimuksesta (SETTI). Siinä ei tutkittu karppauksen vaikutusta diabetesriskiin vaan vitamiinilisän vaikutusta syöpäriskiin. Tutkimuksessa mukana olleet henkilöt olivat tutkimuksen alkaessa 50-69-vuotiaita tupakoivia miehiä. Tutkimus alkoi vuosina 1985-88, jolloin miehet ainoan kerran täyttivät kyselylomakkeen syömisistään. Heidän syömistään myöhemmin ei seurattu. Seuranta diabeteksen suhteen päättyi vuonna 1997.

Olivatko päälle viisikymppiset tupakoivat miehet tuohon aikaan sitten karppaajia? Eivät olleet. He kertoivat syöneensä hiilihydraatteja noin 215-300 grammaa päivässä. Todellinen määrä on saattanut olla vieläkin suurempi, sillä tutkimuksissa henkilöt tyypillisesti aliraportoivat syömisiään eli kertovat syövänsä vähemmän kuin todellisuudessa syövät.

Varsinaisissa vähähiilihydraattista ruokavaliota eli karppausta käsittelevissä tutkimuksissa nimenomaan parantunut verensokerin hallinta eli pienempi diabetesriski on yksi tyypillisistä tutkimustuloksista. Karppausta ja diabetekseen sairastumista ei ole varsinaisesti vielä tutkittu, mutta espanjalaisessa PREDIMED-tutkimuksessa lievä hiilihydraattien vähentäminen ja rasvan (oliiviöljy tai pähkinät) lisääminen puolitti diabetesriskin, ilman liikuntaa tai laihdutusta.

Hesarin uutisointi herättää mielenkiintoisia kysymyksiä: Onko toimittaja lukenut tutkimusta ja ymmärtänyt lukemaansa? Onko otsikkoa vääristelty tarkoituksella lukijoiden kalastelemiseksi, iltapäivälehtien tyyliin? Onko Hesarin linja karppauksen vastainen, niin että myös valheellisia artikkeleja voidaan julkaista?

Tutkimuksen koko tekstin voi lukea THL:n sivuilta: Glycemic Index in Epidemiologic Study of Type 2 Diabetes (pdf). Sivuilla 6-7 on suomenkielinen tiivistelmä.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Kevytkola on luultuakin terveellisempää superruokaa

Kevytkola on suomalaista superruokaa

Kevytkolan terveellisyydestä on saatu lisää näyttöä, kertoo sunnuntain Savon Sanomat. Lisätietoja kevytkolan terveysvaikutuksista sai Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen huiputusyksikkö. Kuopiolaiset löysivät kevytkolasta muun muassa yhdisteitä, joita kasvien kasvattajat käyttävät puolustautuessaan tuholaisilta.


Pohjoismaisessa yhteishankkeessa tutkittavina oli verrokkiryhmiä, joista osa suosi kevytkolan sijaan sokerilla makeutettua kolaa. Tutkimuksessa havaittiin, että sydäntautiriskissä olevien miesten kolesterolitaso laski selvästi jaksolla, jolla nämä joivat kevytkolaa.

"Tavallinen kolajuoma on sokerisuudessaan virhevalinta etenkin sille, joka kärsii kakkostyypin diabetekselle altistavasta keskivartalolihavuudesta tai kolesteroliongelmista. Molemmat altistavat myös sepelvaltimotaudille", sanoo professori Hannu Kuurola.

"Ruokakaupassa kannattaisi ostaa kevytkolaa, joka auttaa myös painonhallintaa. Tavallinen kolajuoma sisältää lähinnä pelkkää hiilihydraattia. Kevytkola on suomalaista superruokaa", Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen huiputusyksikössä työskentelevä tutkijatohtori Kati Sorsakorpi sanoo.

Kevytkola muun muassa tasoittaa verensokerin heittelyä. Lisäksi suolistobakteerit muokkaavat sen ohutsuolessa imeytymättömästä makeutusaineesta terveellisiä yhdisteitä, jotka saattavat suojata syövältä.

lauantai 31. maaliskuuta 2012

Vähähiilihydraattisia drinkkejä

Terästettyä kahvia irlantilaisittain

Moniin alkoholipitoisiin drinkkeihin vaaditaan runsaasti sokeria sisältäviä liköörejä, jotka eivät sovi hyvin karppaajan ruokavalioon. Toisaalta moni drinkki valmistuu pienemmälläkin sokerimäärällä. Tälle sivulle on koottu drinkkiohjeita, jotka sisältävät vain vähän sokeria ja joiden valmistukseen ei vaadita kovinkaan eksoottisia juomia.


Pieni varoituksen sana lienee aluksi tarpeen. Hyvin vähähiilihydraattisen ruokavalion ja runsaan alkoholin käytön yhdistäminen voi olla vaarallista. Kun maksa polttaa alkoholia, sen kyky tuottaa glukoosia verenkiertoon heikentyy. Siksi alkoholia käytettäessä on syytä pitää huoli, että joko ruoassa tai juomissa on jonkin verran hiilihydraattia. Jos et syö mitään hiilihydraattipitoista, niin lisää drinkkeihin kohtuullinen määrä sokeria tai mehua.

Juokaa vastuullisesti! Kohtuullinen alkoholin käyttö on todennäköisesti terveellistä.

Daiquiri

45 ml vaaleaa rommia
20 ml limettimehua
1 tl sokeria tai makeutusainetta

Jäähdytä ja sekoita ainekset hyvin, tarjoile ilman jäitä.

Buck's Fizz, Mimosa

50 ml kuivaa kuohuviiniä

50 ml appelsiinimehua
50 ml vichy-vettä

Näihin drinkkeihin ei normaalisti tule vichy-vettä, mutta voimme laskea sokeripitoisuutta korvaamalla osan mehusta vichy-vedellä.

Buck's Fizz: Kaada appelsiinimehu, vichy-vesi ja kuohuviini lasiin ja sekoita kevyesti. Mehun ja vichy-veden suhdetta voi muuttaa (yhteensä 100 ml) niin, että makeus on sopiva.

Mimosa tehdään samoista aineista mutta vahvempana. Siinä on saman verran kuohuviiniä kuin appelsiinimehua tai mehun ja vichy-veden yhdistelmää.

Gin Fizz, Tom Collins

45 ml giniä
30 ml sitruunamehua
80 ml vichy-vettä
2 tl sokeria tai makeutusainetta

Sekoita aineet ja tarjoile jäillä.

Irish coffee

40 ml (irlantilaista) viskiä
80 ml kuumaa kahvia
30 ml kermaa
1 tl ruskeaa täysruokosokeria tai makeutusainetta

Sekoita lasissa kuuma kahvi, viski ja sokeri. Myös viskin voi tarvittaessa lämmittää, mutta älä keitä sitä. Kaada kerma lusikan kautta lasiin, jolloin se jää kahvin päälle kerrokseksi.

Pina colada

30 ml vaaleaa rommia
30 ml kookoskermaa tai kookosmaitoa
45 ml ananasmehua
45 ml vichy-vettä

Tähänkään drinkkiin ei normaalisti kuulu vichy-vesi, mutta voimme sillä vähentää sokeripitoisuutta. Mehun ja vichy-veden suhdetta voi muuttaa makeuden mukaan, niin että molempia on yhteensä 90 ml.

Sekoita aineet jäämurskaan tai tarjoile jäillä.

Screwdriver, ruuvimeisseli

50 ml vodkaa
50 ml appelsiinimehua
50 ml vichy-vettä

Mehun ja vichy-veden suhdetta voi jälleen muuttaa. Sekoita ja tarjoile jäillä.

Cuba Libre, rommikola

50 ml vaaleaa rommia
100 ml sokeritonta kolaa

Sekoita ja tarjoile jäillä. Kola tai osa siitä voi olla myös sokerilla makeutettua.

Mojito

40 ml vaaleaa rommia
30 ml limettimehua
3 mintunlehteä
2 tl sokeria tai makeutusainetta
vichy-vettä

Muhenna mintunlehdet limettimehun ja sokerin sekaan. Lisää rommi ja jäitä, ja täytä lasi vichy-vedellä.

Salty dog

40 ml vodkaa
50 ml greippimehua
50 ml vichy-vettä

Mehun ja vichy-veden suhdetta voi jälleen muuttaa. Sekoita hyvin vodka, mehu ja vichy-vesi ja tarjoile lasissa ilman jäitä. Voit halutessasi suolata lasin yläreunuksen.

Sea Breeze

40 ml vodkaa
30 ml greippimehua
60 ml karpalomehua
60 ml vichy-vettä

Karpalomehun ja vichy-veden suhdetta voi muuttaa. Tarjoile jäillä.

White Russian, valkovenäläinen

50 ml vodkaa
30 ml kermaa
20 ml vahvaa kahvia
2 tl sokeria tai makeutusainetta

Kahvin ja sokerin sijaan voi käyttää myös 20 ml kahvilikööriä. Sekoita vodka, kahvi ja sokeri matalassa lasissa ja lisää jäitä. Kaada kerma lusikan kautta juoman päälle kerrokseksi.

Lisää vähähiilihydraattisia drinkkiohjeita voi lähettää kommenttina. Parhaita voidaan myöhemmin lisätä artikkeliin.

torstai 29. maaliskuuta 2012

Myyttejä karppauksesta

Lahden, Oulun ja Ylivieskan seuduilla ilmestyvässä Magneettimedia-lehdessä on julkaistu tänään kirjoitukseni Myyttejä karppauksesta. Jo aikaisemmin näitä nettisivuja seuranneille kirjoituksessa ei ole välttämättä uutta tietoa, mutta te, jotka olette täällä mahdollisesti ensimmäistä kertaa, voitte löytää kirjoituksen aiheista lisätietoa ja tieteellisiä lähdeviitteitä näistä vanhemmista nettikirjoituksistani:


Mikä on vähähiilihydraattinen ruokavalio?
Näin karppaat monipuolisesti
Täysjyvää vai ei viljaa?
Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus
“Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin
Matti Uusitupa ja Mikael Fogelholm, missä on ravitsemussuositusten pitkäaikaisnäyttö?
Tutkittua tietoa

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Kirja-arvonta: Karpin ateriakirja


Osallistu kirja-arvontaan Facebookissa ja täyttämällä tämän sivun lomake, niin voit voittaa Karpin ateriakirjan.

Toimi näin:

- Täytä lomake tällä sivulla
- Avaa Facebook-sivu Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja napsauta Tykkää/Like
- Jaa Facebook-sivulta löytyvä kuva omalle seinällesi (ei vaadita osallistumiseen)

Arvonta suoritettiin 4. huhtikuuta 2012. Elisa Kuopiosta oli onnettaren suosiossa.

Karpin ateriakirja on jatkoa suositulle Karpin keittokirjalle. Nyt esitellään herkullisten ruokaohjeiden lisäksi kokonaisia aterioita; pääruokia lisukkeineen ja jälkiruokineen. Kirja vastaa usein esitettyyn kysymykseen: ”Mitä ihmettä voin syödä, ellen voi syödä perunaa, pastaa, riisiä ja leipää?”

Arvonnan ehdot:

- Jokaisen osallistujan on vapautettava Facebook kaikesta vastuusta.
- Facebook ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä se liity mitenkään Facebookiin.
- Osallistuja antaa tietoa Vähähiilihydraattinen ruokavalio -sivulle eikä Facebookille.
- Arvontaan osallistuminen edellyttää lomakkeen täyttämistä ja Vähähiilihydraattinen ruokavalio -sivun tykkäämistä.
- Arvontaan osallistuminen ei edellytä kuvan jakamista - se on vapaaehtoista.
- Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse.
- Kerättyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita ei käytetä markkinointiin.

Miksi ravitsemussuositukset eivät voi onnistua?

Ravitsemussuosituksilla vaikutetaan mm. laitosruokailuun ja terveydenhuollossa annettaviin ravitsemusneuvoihin. Tämän vuoden kesäkuussa julkaistaan uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, joiden pohjalta laaditaan myös seuraavat suomalaiset ravitsemussuositukset. Suositusten voisi olettaa tarjoavan parhaat mahdolliset ravitsemusneuvot, mutta muutaman käytännön rajoituksen vuoksi näin ei kuitenkaan voi koskaan tapahtua.


1. Ravitsemussuositukset eivät voi poiketa kovinkaan paljon siitä, miten kansa todellisuudessa syö. Jos siis kansa syö epäterveellisesti, niin myös suositusten täytyy olla varsin epäterveelliset. Suosituksissa voi olla korkeintaan pieniä muutoksia terveellisempään suuntaan.

2. Ravitsemussuosituksiin ei voida tehdä suuria muutoksia. Jos näin tehtäisiin, niin myönnettäisiin, että edellisissä suosituksissa oli merkittäviä virheitä. Suosituksilta ja niiden laatijoilta menisi uskottavuus. Tutkittuun tietoon perustuvan optimaalisen ruokavalion toteutuminen suosituksissa voisi siis vaatia useamman vuosikymmenen.

3. Ravitsemussuositusten täytyy tarjota sama ruokavaliomalli kaikille. Muutenhan ne eivät vaikuttaisi todellisilta suosituksilta ollenkaan tai ne voisivat olla liian monimutkaiset. Onko kansa niin tyhmä, että sille voi antaa vain äärimmäisen yksinkertaisia neuvoja? Todellisuudessahan meillä on jo aika paljon tutkittua tietoa ja käytännön kokemusta siitä, että eri ihmisille sopii erilainen ruokavalio.

4. Ravitsemussuositusten täytyy perustua viljaan huolimatta siitä, onko vilja terveellistä. Maanviljely ja viljatuotteet ovat niin keskeinen osa länsimaiden kulttuuria ja taloutta, että käytännössä niitä on pakko suositella. Viljaan perustuvan ja viljattoman ruokavalion eroista on aika vähän tutkittua tietoa, mutta tämänhetkinen tieto viittaa siihen, että viljaton ruokavalio on terveellisempi.

5. Viime vuosina ravitsemuskeskusteluun ja -politiikkaan on tullut mukaan voimakas pyrkimys tuottaa ruokaa ekologisemmin. Ekologisempi vaihtoehto voikin monesti olla myös terveellisempi, mutta tuskin kuitenkaan aina.

Näistä edellämainituista syistä johtuen on varsin epätodennäköistä, että ravitsemussuositukset koskaan tarjoaisivat kaikkein terveellisimmän mahdollisen ruokavalion tai perustuisivat järkevään kokonaiskuvaan parhaasta tutkimustiedosta.

Valitettavasti suomalaiset ravitsemussuositukset tällä hetkellä ovat monilta osin puutteellisia. Useita vuosikymmeniä sitten Yhdysvalloissa lobattiin poliittisella päätöksellä ravitsemussuosituksiin runsaasti viljatuotteita ja vähän rasvaa sisältävä ruokavaliomalli. Sama vähärasvainen malli on käytännössä kopioitu Suomen ja monien muiden maiden ravitsemussuosituksiin. Suomalaisista ravitsemussuosituksista löytyy mm. sellaisia hölmöyksiä, että maidon kerma, broilerin nahka ja lihan näkyvä rasva pitäisi heittää roskiin, ja että välttämättömiä rasvahappoja kannattaisi ottaa pitkälle prosessoidusta kasvirasvasta eli margariinista.

Suomessa myös Pohjois-Karjala-projekti on ollut yksi ravitsemussuositusten keskeisistä vaikuttajista. Vasta aivan viime vuosina kuitenkin myös projektin vetäjä Pekka Puska itse on myöntänyt, ettei projekti itse asiassa todistanutkaan yhtään mitään.

Vähärasvaista ruokavaliomallia on vasta sen käyttöönoton jälkeen testattu parilla pitkäaikaisella ravitsemustutkimuksella (MRFIT, WHI), mutta mitään terveyshyötyä siitä ei ole havaittu. Mallin tieteellinen anti perustuukin lähinnä näennäistieteeseen: oletuksiin, että rasvan suurempi osuus lihottaisi (siis vaikka kalorit pysyvät ennallaan) ja aiheuttaisi sydän- ja verisuonitauteja. Nämä oletukset tiede on jo kauan sitten kumonnut.

Yhden erittäin hyvän neuvon suositusten laatijat ovat kuitenkin antaneet: suosituksia ei ole kenenkään pakko noudattaa.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

FIT Karppaaja -lehti saa toisen numeron 3.4.

Ensimmäistä kertaa tammikuussa ilmestynyt vähähiilihydraattista ruokavaliota käsittelevä FIT Karppaaja -lehti on mennyt sen verran hyvin kaupaksi, että siitä tehtiin toinenkin painos. Lehti saakin jatkoa huhtikuun alussa julkaistavan toisen numeron myötä.


Toiseen numeroon luvataan kymmeniä uusia reseptejä, onnistumistarinoita, selvitys aktiivisen liikuntaharrastuksen ja karppauksen sovittamisesta yhteen sekä paljon muuta tietoa ruokavaliosta sekä aloittelijoille että pidempään karpanneille.

Itse en ole nähnyt lehteä, mutta palaute ensimmäisestä numerosta on ollut niin hyvää, että toista numeroa uskaltanee suositella kaikille karppauksesta kiinostuneille. Lehtipisteissä siis tiistaina 3. päivä huhtikuuta.

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Luonnolliset ja keinotekoiset makeutusaineet

Ihminen himoaa makeaa jo syntyessään, mutta nyky-yhteiskunnassa kaikenlaista makeaa tulee helposti syötyä ja juotua aivan liian paljon. Ovatko erilaiset keinotekoiset makeutusaineet turvallisia? Ovatko ne terveellisempiä kuin sokeri? Mihin niitä voi käyttää?


Tähän kirjoitukseen on kerätty varsin tiivis yhteenveto erilaisista luonnollisista ja keinotekoisista makeutusaineista. Kaikilla niistä on omat hyvät ja huonot puolensa, käyttötarkoituksesta ja mausta riippuen. Yleisesti ottaen keinotekoiset makeutusaineet ovat turvallisia kohtuullissa määrissä käytettyinä, vaikka niistä liikkuukin netissä melkoisia huhuja. Sokerialkoholeista voi kuitenkin saada helposti vatsavaivoja.

Tavallinen sokeri, hunaja, stevia, aspartaami, sukraloosi ja erytritoli näyttäisivät kaikki olevan kelvollisia vaihtoehtoja makeutukseen.

Sokeri

Sokeri (sakkaroosi) on luonnollinen ja vanhin makeutusaine. Se on turvallista syötävää ainakin pieninä määrinä. Teelusikallisessa sokeria on 4 grammaa hiilihydraattia, eli muutama teelusikallinen päivässä esim. lämpimien juomien makeutukseen tai ruokien maustamiseen sopii varsin hyvin vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Sokeria myydään sekä puhdistettuna valkoisena sokerina että ruskeana täysruokosokerina (raakaruokosokeri, "intiaanisokeri"), joilla ei ole käytännössä suuria eroja.

Hyvät ja huonot puolet:

+ Aito sokerin maku
+ Edullinen
+ Pitkä käyttökokemus
+ Ei aiheuta vatsavaivoja
+ Sopii kaikkeen makeutukseen

- Sisältää runsaasti hiilihydraatteja
- Haitallinen hampaille
- Suurina määrinä haitallinen terveydelle

Hunaja

Hunaja on mehiläisten tuottamaa luonnollista sokeria. Se sisältää pieniä määriä vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, mutta niiden käytännön merkitys lienee vähäinen.

+ Miellyttävän makuinen
+ Pitkä käyttökokemus
+ Ei aiheuta vatsavaivoja

- Sisältää runsaasti hiilihydraatteja
- Haitallinen hampaille
- Suurina määrinä haitallinen terveydelle

Stevia

Stevia on Etelä-Amerikkalaisesta kasvista (stevia rebaudiana) peräisin oleva luonnollinen makeutusaine. Se on jopa 100-300 kertaa makeampaa kuin sokeri. Stevian käyttö makeutusaineena hyväksyttiin EU:ssa vasta aivan äskettäin. Sitä on kuitenkin käytetty jo pitkään esim. Etelä-Amerikassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.

+ Luonnontuote
+ Käytössä edullinen, jo pieni määrä on hyvin makea
+ Ilmeisesti turvallinen suurissakin määrissä
+ Ei nosta verensokeria
+ Vaikuttaa terveyteen hyödyllisesti
+ Turvallinen hampaille

- Erikoinen, hieman kitkerä ja lakritsin kaltainen maku voi vaatia totuttelua
- Annostelu vaatii tarkkuutta

Aspartaami

Aspartaami on pitkään käytössä ollut keinotekoinen makeutusaine. Se on 100-200 kertaa makeampaa kuin sokeri. Sitä käytetään usein sokerittomissa virvoitusjuomissa.

+ Maku varsin lähellä sokeria
+ Ilmeisesti varsin turvallinen kohtuullisina määrinä
+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Ei vaikuta verensokeriin
+ Turvallinen hampaille

- Ei kestä kuumennusta

Sukraloosi

Sukraloosi on keinotekoinen makeutusaine. Sitä valmistetaan klooraamalla tavallista sokeria. Se on 600 kertaa makeampaa kuin sokeri. Sukraloosia myydään mm. Splenda-tuotenimellä.

+ Maku varsin lähellä sokeria
+ Ilmeisesti varsin turvallinen kohtuullisina määrinä
+ Sopii myös kuumentamiseen
+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Ei vaikuta verensokeriin
+ Turvallinen hampaille

- Kuumennettuna rakenne on erilainen kuin sokerilla

Ksylitoli

Ksylitoli on sokerialkoholi, joka vastaa makeudeltaan sokeria mutta sisältää vain kaksi kolmannesta sen energiasta. Sitä käytetään paljon purukumeissa, pastilleissa ja hammastahnoissa.

+ Hyväksi hampaille
+ Hyvin hitaasti imeytyvä hiilihydraatti

- Voi aiheuttaa vatsavaivoja
- Sisältää varsin paljon energiaa

Erytritoli

Erytritoli on sokerialkoholi, jota esiintyy pieninä määrinä luonnossa. Teollisesti sitä valmistetaan fermentoimalla glukoosia tietyn hiivan avulla. Sen makeus on 60-80 % sokerin makeudesta. Myydään mm. tuotenimillä Karppisokeri ja Sötin.

+ Vähemmän vatsavaivoja kuin muista sokerialkoholeista
+ Sisältää hyvin vähän imeytyvää hiilihydraattia (5 % sokeriin verrattuna)
+ Sopii leivontaan
+ Ei nosta verensokeria
+ Turvallinen hampaille

- Kallis hinta
- Suurina määrinä nautittuna (50 g) voi aiheuttaa pahoinvointia ja vatsan kurinaa

Muut sokerialkoholit (maltitoli, sorbitoli, mannitoli jne)

+ Turvallisia hampaille

- Voivat aiheuttaa vatsavaivoja
- Sisältävät melko paljon imeytyvää hiilihydraattia
- Kuumennettuna rakenne on erilainen kuin sokerilla

Sakariini

Sakariini on keinotekoinen makeutusaine, joka on 300-500 kertaa makeampaa kuin sokeri.

+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Ilmeisesti varsin turvallinen kohtuullisina määrinä
+ Turvallinen hampaille
+ Ei nosta verensokeria

- Jälkimaku voi olla kitkerä ja metallinen
- Ei kestä kuumennusta

Syklamaatti

Syklamaatti on keinotekoinen makeutusaine, joka on 30-50 kertaa makeampaa kuin sokeri.

+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Kestää kuumennusta
+ Turvallinen hampaille
+ Ei nosta verensokeria

- Jälkimaku voi olla epämiellyttävä
- Saattaa olla terveydelle haitallinen suurina määrinä

Muita?

Pitäisikö luetteloon lisätä jokin muu makeutusaine tai plussia, miinuksia tai tuotenimiä? Kommentteja otetaan mielellään vastaan!