Väärinkäsityksiä

Väärinkäsityksiä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta


Tiedotusvälineissä esitellään harmittavan usein virheellisiä tietoja tai sovelluksia vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Joskus ne ovat peräisin jopa ravitsemusasiantuntijoilta, jotka eivät ole perehtyneet ruokavalioon riittävästi, mutta yleensä kuitenkin turhan kiireellisiltä toimittajilta. Vaarana tässä on, että lukijat ryhtyvät noudattamaan VHH-ruokavaliota epäterveellisellä tavalla. Tällä sivulla korjataan yleisimpiä väärinkäsityksiä.

Väärinkäsitys: "Hiilihydraatiton ruokavalio"

Todellisuus: Hiilihydraattien täydellinen välttäminen (0 g päivässä) ei ole tarpeellista eikä järkevää. Se olisi myös käytännössä hyvin hankalaa. VHH-ruokavaliolla syödään sellaisia hiilihydraattipitoisia ruokia, joissa on suhteellisen vähän hiilihydraatteja ja paljon suojaravinteita, kuten esimerkiksi kasviksia, hedelmiä, marjoja, maitotuotteita ja pähkinöitä.

Väärinkäsitys: "Paljon lihaa"

Todellisuus: Liha on toki terveellistä (kokoliha, ei välttämättä lihajalosteet), mutta VHH-ruokavaliolla proteiinin tai lihan tarve ei ole yhtään suurempi kuin muillakaan ruokavalioilla. (Hyvin pienillä hiilihydraattimäärillä proteiinin tarve on hieman suurempi, mutta tämä ei ole yleistä.) Ruokavaliolla voi myös aivan mainiosti käyttää muitakin proteiinin lähteitä kuten esim. kalaa, kananmunia, maitotuotteita, tofua ja pähkinöitä.

Väärinkäsitys: "Ketoosi on vaarallinen tila"

Todellisuus: Ketoosi on elimistön luonnollinen paastotila, jossa rasva palaa tehokkaasti. Pitkäaikaisesti jatkettuna se ei kuitenkaan ole välttämättä terveydelle optimaalista. Ketoosin voi välttää syömällä päivittäin noin 50-100 g hiilihydraattia, mikä sopii hyvin VHH-ruokavalioon.

Väärinkäsitys: "VHH-ruokavalio on yksipuolinen"

Todellisuus: Vähähiilihydraattinen ruokavalio on helppo rakentaa monipuoliseksi. Monipuolisen ruokavalion perustana ovat liha, kala, kananmunat, kasvikset, hedelmät, sienet, pähkinät ja maitotuotteet. Lue lisää artikkelista Näin karppaat monipuolisesti.

Väärinkäsitys: "VHH-ruokavaliolla pitäisi syödä täysjyväleipää"

Todellisuus: Täysjyväleivässä on runsaasti nopeasti imeytyvää hiilihydraattia eikä se siten sovi hyvin VHH-ruokavalioon. Lisäksi viljan gluteeni aiheuttaa osalle väestöstä terveysongelmia. Täysjyväleivässä ei ole mitään sellaisia suojaravinteita, joita ei muusta ravinnosta saisi. Evoluution kannalta vilja on varsin tuore tulokas ihmisen ruokavaliossa. Täysjyväleipä on toki todennäköisesti terveellisempää kuin vaalea leipä, mutta yhtä lailla viljaton ruokavalio on todennäköisesti terveellisempi kuin täysjyväviljaan painottuva. Leipää voi halutessaan syödä, mutta määrä tulee suhteuttaa itselle sopivaan hiilihydraattimäärään joten määrä voi jäädä varsin pieneksi.

Väärinkäsitys: "VHH-ruokavaliota ei voida suositella, koska siitä ei ole pitkän aikavälin tutkimustietoa"

Todellisuus: Mistään yksittäisestä ruokavaliosta ei ole olemassa erityisen rohkaisevaa pitkän aikavälin tutkimustietoa. Tämä koskee siis myös suomalaisten ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota. Suositusten kaltaista vähärasvaista ruokavaliota on tutkittu 8 vuoden mittaisessa WHI-tutkimuksessa ja 7 vuoden mittaisessa MRFIT-tutkimuksessa. Kummassakaan tutkimuksessa ruokavaliosta ei ollut terveyshyötyä. Lisäksi WHI-tutkimuksessa suositusten mukainen ruokavalio oli diabeetikoille ja sydänpotilaille haitallisempi kuin vertailuruokavalio. Jos kriteeriksi siis otettaisiin pitkän aikavälin tutkimustieto, ei voitaisi suositella yhtään mitään.

Oma kirjani käsittelee pitkäaikaistutkimuksia VHH-ruokavaliosta. Lue lisää: Onko karppaus vaarallista? -kirja

Väärinkäsitys: "VHH-ruokavalio tai karppaus nostaa kolesterolia ja on siten haitallinen"

Todellisuus: Karppaus voi toki tietyissä tapauksissa nostaa kokonaiskolesterolia, mutta muutos ei ole haitallinen. Kokonaiskolesteroli on epätarkka mittari sydän- ja verisuonitautiriskille. Parempia mittareita ovat HDL-kolesterolin osuus kokonaiskolesterolista, triglyseridit ja pienten LDL-hiukkasten määrä. Karppaus parantaa laajan tutkimustiedon mukaan näitä kaikkia. Lue lisää artikkelista Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus

17 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus! Mutta haluaisin lisätä,että ketoosin pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa,eli joillekin se voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa..Tästä syystä ketoosia ei ehkä kannata jatkaa kovin pitkiä aikoja kerrallaan,muuta kuin laihdutuksen alkuvaiheessa.(Ja miksi pitäisikään?!)

    VastaaPoista
  2. Asialliset vastaukset. Monet väärinkäsityksistä saattavat juontaa juurensa muutamaan TV -ohjelmaan, lööppiin ja joiden raskaan sarjan asiantuntijoiden käsityksiin VHH:sta. Täysviljasta sen verran, että vaikka sen suojaravintoainepitoisuus ei ole kovin suuri, näyttää se kuitenkin useissa tutkimuksissa olevan enemmän tai vähemmän eduksi terveydelle. Siellä on paljon lesekuiden lisäksi huonosti imeytyvää hiilihydraattia, joka on ehkä erityisen edullista terveydelle. Tosin vatsan toimintahäiröistä kärsivillä se pahentaa oireita.

    Ehkä noihin väärinkäsityksiin voisi vielä liittää sen, että VHH automaattisesti sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa. Ja siitä ehkä suurimpaan väärinkäsitykseen: VHH on vain ja ainoastaan Atkins. Ei, se on monta eri variaatiota, joille on yhteistä hiilihydraattimäärän reilu vähentäminen.

    VastaaPoista
  3. Reijo: Ei eläinrasvan suosiminen ihan väärinkäsitys ole: asiaan vihkiytyneiden oman foorumin gurut painottavat kasvirasvan vahingollisuutta ja eläinrasvan ehdotonta paremmuutta samoin kuin eläinrasvan runsaan syömisen terveellisyyttä. Tietenkin on muitakin suuntauksia, mutta tämä kanta tulee ao. foorumilla korostetusti esille.

    VastaaPoista
  4. Tarkennan edellistä: eläinrasvan terveellisyyden korostaminen saattaa olla tarpeellinenkin korjausliike vuosikymmeniä kestäneen eläinrasvakammon jälkeen. Näkemykset varmaankin tasoittuvat ajan myötä sitten kun meitä ei virallisesti enää käsketä syömään keinotekoisia rasvoja.

    VastaaPoista
  5. Kyllä esim. pähkinät ja oliiviöljy taitavat nauttia vhh:n kannattajien suht. yksimielistä hyväksyntää ja useimmat niitä suosittavatkin, vaikka ovatkin tyydyttymätöntä. Eli vähän virheellistä sanoa, että painotettaisiin kasvirasvan vahingollisuutta. Rypsiöljykin jakaa mielipiteitä eikä sen teilaus todellakaan ole näin vhh-gurujen (siis jos puhutaan lääkäreistä ja tutkijoista, ei mistään foorumilaisista) piirissä ollenkaan yksimielistä.

    Mutta toki tärkeetä korostaa sitä, että tyydyttynyt ei ole ollenkaan niin vaarallista kuin on väitetty. Tästä vain on syntynyt monille virheellinen kuva siitä, että vähähiilihydraattisuus = voin lusikoimista paketista ja kermahörppyjä päälle.

    VastaaPoista
  6. Täysjyvää puoltavissa tutkimuksissa täysjyvä esiintyy yleensä viljapainotteisen ruokavalion yhteydessä, mistä siis voimme päätellä, että täysjyväleipä lienee vaaleaa leipää terveellisempää.

    Rasvan saannin noustessa nousee yleensä kaikenlaisten rasvahappojen saanti. Rasvahappojen keskinäinen suhde riippuu siitä, mitä rasvoja painottaa. Ei näistä rasva-asioista taida minkäänlaista laajaa yksimielisyyttä olla, eikä ole valmista vastausta mullakaan. Itse katson turvallisimmaksi syödä mahdollisimman vähän käsiteltyjä rasvoja monipuolisesti, sekä eläin- että kasvikunnasta. Eli rasvaista lihaa ja kalaa, kananmunia, maitorasvaa, pähkinöitä, suklaata/kaakaota, avokadoa ym. rasvaisia kasvikunnan tuotteita ja kasviöljyt kylmäpuristettuina.

    VastaaPoista
  7. Kovin omega-6-painotteisia kasviöljyjä pyrkisin myös välttämään, mutta ei tämäkään varmaa tietoa ole.

    VastaaPoista
  8. Hyvä jos yritetään saada oikeaa tietoa mediaan. Kun ei se atkinskaan mikään rasvallaläträyskuuri ole, ja atkinsillakin syödään vihanneksia liki alusta asti, jos siis laihduttaa.Jos ei tarvitse laihduttaa, niin alusta asti voi syödä myös hiukan jopa leipää. Mediassa kun puhutaan vähähiilihydraattisesta niin mielletään se heti rasvapommidieetiksi ja lääkärit kilvan varoittelemassa siitä. ja julistamassa kuinka vaarallista se on. Kuinkahan suuri osa maailmaa on tullut toimeen ilman viljaa ja ilman viljan tehotuotantoa vuosituhansia. Ja eskimotkin elävät edelleen, vaikka heidän ruokavalionsa on tyystin lihapitoinen.Ja entä ennenvanhaan Suomessakin, jossa vilja on ollut vähäinen lisä kalan ja riistan rinnalle ruokavaliossa.Sokeristahan sanotaan että se lisääntyi varsinaisesti vasta sotien jälkeen Suomessakin ja samantien selkäsairaudet tulivat kansantaudiksi. Tyhjät hiilihydraatit kuluttavat elimistön hivenaineita ja siten ovat osasyyllisiä kehon heikentymiseen.Runsas hiilihydraatti on kuin alkoholi, kun sitä rupeaa liikaa syömään, tulee pohjaton nälkä ja haluaa vaan lisää tyydyttääkseen näläntunteen, joka johtuu liiallisen hiilihydraatin aiheuttamasta sokeritasapainon heilahtelusta. Johtuukohan lisääntynyt vilja-aineitten käsittelyongelmat kehossa juuri siitä että syödään liian yksipuolisesti ja liikaa viljoja, jotka aiheuttavat sitten allergiaa,yliherkkyyttä ja jopa keliakiaa.Ja sitten kun ihmiset, jotka ovat törmänneet kaikkin ongelmiin huonon viljaruoan kanssa, löytävät omatoimisesti avun vähähiilihydraattisesta ruoasta, niin eikös nämä julkisen hallinnon mantranlukijat tuomitse moiset kerettiläiset kaikilla uhilla mitä vaan keksiä saattavat.Ottamatta lainkaan huomioon sitä, että mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle

    VastaaPoista
  9. Lueskelin muutama vuosi sitten viimeksen Atkinsin itsensä kirjoittaman kirjan, ja tuli sellainen mielikuva, että hänen ruokavalionsa on varsin kaukana monista ennakkoluuloista.

    VastaaPoista
  10. Kyllä suuri osa hiilihydraattitietoisista ihmisistä käyttää rasvoja monipuolisesti, sekä kasvirasvoja että eläinrasvoja. Olisikin mielenkiintoista kuulla kaupan raportteja, paljonki erilaisten öljyjen myynti on lisääntynyt.

    Itsekin olen opetellut käyttämään eläinrasvojen, maitorasvojen , pähkinöiden lisäksi myös oliiviöljyä ja kylmäp. kookosöljyä - rypsiöljyn käyttö on itsellä vähentynyt reippaasti.
    Vaikka gurut puhuvat eläinrasvojen terveellisyydestä, eivät he kehota ottamaan kaikkea rasvaa sitä kautta (yleensä kehottavat välttämään rypsiöljyä).

    VastaaPoista
  11. http://www.cancer.fi/ammattilaiset/ravitsemussuositukset/lista_suosituksista/suositus_5/

    VastaaPoista
  12. juuh, paljon on tietoa, ja tieto lisää tuskaa.. itselläni ylipainoa on ja nyt olen vajaat kaks vkoa syönyt hiilareita vähemmän ja lisännyt proteiineja, tulos tässä vaiheessa -4kg.. mutta miten muilla on vaikuttanut kolesteroli arvoihin tämä ruokavalio.. mulla on kokonaiskolesteroli 5,6 mutta hyvän rasvan osuus on vain 0,9... koetan nostaa sitä ottamalla kylmäpuristettua rypsiöljyä rkl päivässä, kuten lääkäri käski.. mutta kun käytän nyt voita paistamiseen jne.. mikähän mahtaa olla lopputulema... kuinkahan pian ruokavalion muutos näkyy kokeissa, odottelenko, vai pitäisikö jo nyt käydä kokeissa.. ehkä tammikuulla?

    VastaaPoista
  13. Hiilihydraattien tilalle kannattaa ottaa rasvaa, ja toki laihduttaessa rasvaa ei tarvitse välttämättä kovinkaan paljon lisätä. Tällainen ruokavalio parantaa yleensä HDL-kolesterolia.

    Kylmäpuristettu rypsiöljy lienee salaatinkastikkeessa ihan hyvä. Paistamiseen voi käyttää vaikkapa voin ja (myöskin kylmäpuristetun, "extra virgin") oliiviöljyn sekoitusta.

    VastaaPoista
  14. Voita ei pitäisi käyttää paistamiseen eikä muutenkaan kuumentaa ruuanlaitossa, koska kuumennus muuttaa sen koostumusta paljon epäterveellisemmäksi. Voita on parempi käyttää
    kylmänä esim. leivän päällä. Kookosöljy kestää kuumennusta paljon paremmin.

    Oliiviöljykin sopii melko hyvin paistamiseen. On hyvä tietää, että oliiviöljy on ravintona parempaa kuin mikään eläinkunnasta saatu rasva tai öljy.

    Mitään tavallisia raffinoituja kasviöljyjä ei tietenkään kannata käyttää. Kaikki rasvat olisi ihanteellisinta saada syömällä niitä sisältäviä luonnollisia kasvisruoka-aineita kuten oliiveja, avokadoja, manteleita, pähkinöitä, kookosta, kaakaota, siemeniä, täysjyväviljoja. Rasvan määrää ei pidä kuitenkaan liioitella. 10 kaloriprosenttia rasvaa riittää, saman verran hyvälaatuista kasvivalkuaista ja loput 80 kaloriprosenttia luonnollisia ja vain raffinoimattomia hiilihydraatteja (joista erilaisten sokerilajien osuus ei saa olla liian korkea), niin päästään melko lähelle ihanteellista ruokavalion peruskoostumusta, jolla varmasti voi laihduttaakin ja pysyä ihannepainossaan, kunhan kokonaiskalorimäärä on kohtuullisen sopiva.

    Viljojen käytöstä vielä sen verran, että kaupan leipää ei kannata kovin paljon suosia, koska vehnäleivät on yleensä pilattu kuorimalla jyvät ennen jauhamista ja ruisleivät on useinmiten pilattu hapattamalla taikina. (Terveellinen leipä ei saa olla vähääkään hapanta.) Lisäksi melkein kaikki leivät on tehty hiivan kanssa. Hiiva aiheuttaa monia ongelmia, esim. luonnollinen B12 vitamiinin valmistuminen jo suussa bakteerien vaikutuksesta estyy. Lisäksi hiivalla kohotettu leipä aiheuttaa monilla käymistä vatsassa, varsinkin tuoreena.

    Viljat kannattaa hankkia jyvinä ja tarvittaessa jauhaa itse, kun tekee hiivatonta ja happamatonta täysjyväleipää tai keittää puuroja tai muuta. Puuroa pitää keittää useita tunteja ennen kuin vilja näin valmistettuna on vatsalle sopivassa ja terveellisessä muodossa. Runsas puurojen syönti ei kuitenkaan pidä vatsaa kunnossa, koska puuro on liian nestemäistä. Vastajauhetusta viljasta ilman hiivaa tai hapatusta valmistettu, kuumassa uunissa (250-300) nopeasti paistettu ohut (0,5-1,5cm) leipä on erittäin terveellinen ja voimia antava viljaruoka, kunhan sen pureskelee hyvin eikä syö liikaa. Huom! Taikina pitää vaivata perusteellisesti (5-10 min koneella) ja vettä vain sen verran kuin on tarpeen kiinteän, kimmoisan rakenteen aikaansaamiseksi. Hyvää ruokahalua!

    VastaaPoista
  15. Hiukan väärään paikkaan tuli nyt tuo vähärasvaisen ruokavalion hehkutus, nämä sivut kun käsittelevät vähähiilihydraattista. Voihan tuokin tietty osalle väestä sopia, ja jos sopii, niin eikun hyvää vointia vaan!

    Rasvat kannattaa tosiaan nauttia luonnon omista paketeista aina kuin mahdollista.

    VastaaPoista
  16. Leivistä vielä sen verran, että gluteenin ja autoimmuunisairauksien välillä on selkeä yhteys, mutta niin on myös jauhoihin lisätyillä teollisesti valmistetuilla entsyymeilläkin (alkuperäisenä tuottajaorganismina eColi, sienet kuten Trichoderma, Aspegillus jne). Leipien hiivat (näitäkin on geneettisesti manipuloituja kantoja) ja hiilihydraatit eivät koskaan ole hyvä yhdistelmä elimistölle.

    VastaaPoista
  17. Tässä asiaa, mitä Atkins itse asiassa on kirjoittanut.

    Atkins suosittelee kokojyväviljaa sekä runsaasti kasviksia.

    http://blogit.iltalehti.fi/anja-nysten/2011/09/20/atkins-suosittelee-kokojyvaviljaa-seka-runsaasti-kasviksia/

    VastaaPoista