keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus

LDL-kolesteroli on nimetty "pahaksi" kolesteroliksi, koska sillä on havaittu olevan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Kuitenkin moni sairastuu näihin tauteihin, vaikka LDL-kolesteroli on alhainen, ja moni myös pysyy terveenä, vaikka LDL-kolesteroli on korkea. Mistä tämä sitten johtuu?

Mainittakoon ensin, että kolesteroliarvot eivät ole ainoa sv-tautien riskitekijä. Muita riskitekijöitä ovat mm. tupakointi, verenpaine, diabetes ja vyötärölihavuus. Mutta mikä tärkeämpää, LDL-kolesteroli koostuu sekä pienistä että suurista hiukkasista, jotka käyttäytyvät elimistössä eri tavalla. Sen vuoksi pelkästään LDL-arvoa katsomalla ei voida päätellä paljoakaan riskistä sairastua sv-tauteihin.

Pienet LDL-hiukkaset riskitekijänä

Pienet LDL-hiukkaset ovat vahva riskitekijä, paljon vahvempi kuin LDL-kolesteroli yksin. Ne ennustavat sekä verisuonten huonoa kuntoa että sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Ne tarttuvat helpommin verisuonten seinämiin. Ne myöskin hapettuvat ja sokeristuvat helpommin.

Suuret LDL-hiukkaset puolestaan ovat harmittomia. Ne eivät ennusta sv-tauteihin sairastumista. Jos LDL-kolesteroli koostuu pääasiassa suurista hiukkasista, ei siis ole syytä huoleen.

Mistä tiedämme, koostuuko LDL-kolesterolimme pienistä vai suurista hiukkasista?

Tavanomaisessa verikokeessa ei selvitetä pienten ja suurten LDL-hiukkasten määrää. Sen voi kuitenkin päätellä varsin suurella tarkkuudella muista mitattavista kolesteroliarvoista. Silloin, kun triglyseridit ovat korkealla ja HDL matala, koostuu LDL pääasiassa pienistä haitallisista hiukkasista. Jos taas triglyseridit ovat matalalla ja HDL korkea, koostuu LDL pääasiassa suurista harmittomista hiukkasista.

Miten ruokavaliolla voi vaikuttaa pieniin LDL-hiukkasiin?

Kolesteroliarvot määräytyvät osin perintötekijöiden mukaan, mutta niihin voi toki vaikuttaa myös ruokavaliolla.

Pienten LDL-hiukkasten määrää voi vähentää samanlaisella ruokavaliolla, jolla triglyseridit laskevat ja HDL-kolesteroli nousee. Tällaisessa ruokavaliossa on vain vähän hiilihydraatteja ja paljon luonnollista rasvaa. Myös pahamaineinen tyydyttynyt, "kova" rasva vähentää pieniä LDL-hiukkasia ja siten vähentää sv-tautiriskiä.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio on tutkitusti tehokas keino kolesteroliarvojen parantamiseen. Sillä on saavutettu jopa noin 80 % vähennys pieniin LDL-hiukkasiin. VHH-ruokavaliolla LDL-kolesteroli pysyy jokseenkin samana tai nousee, koska harmittomien suurten LDL-hiukkasten määrä kasvaa.

Miksi pienistä ja suurista LDL-hiukkasista sitten vaietaan?

Tutkijoiden piireissä pienet ja suuret LDL-hiukkaset eivät ole mikään uusi tai kiistanalainen aihe. Niistä on tiedetty jo vuosikausia ja julkaistu satoja tieteellisiä artikkeleja. Kuitenkin silloin, kun tutkijat ja terveysvalistajat puhuvat ravinnosta ja kolesteroliarvoista tavalliselle kansalle, vaikenevat he LDL-kolesterolin tarkemmasta koostumuksesta. Tähän voisi olla parikin syytä:

Ensinnäkin tieto LDL-hiukkasista romuttaa rasva-kolesteroli-sydäntautiteorian, jonka mukaan tyydyttynyt rasva nostaa LDL-kolesterolia, mikä puolestaan aiheuttaisi sydäntauteja. Teoria on virheellinen, sillä tyydyttynyt rasva nostaa LDL-kolesterolia pelkästään lisäämällä suurten ja harmittomien LDL-hiukkasten määrää, eli sydänriski ei nousekaan. Sama on havaittu laajoissa väestöntutkimuksissa: Tyydyttyneen rasvan käytöllä ei ole yhteyttä sv-tauteihin.

Toiseksi nykyään suositeltu vähärasvainen ja runsashiilihydraattinen ruokavalio lisää pienten haitallisten LDL-hiukkasten määrää siihen verrattuna, että syötäisiin enemmän rasvaa. Käytännön syistä ravitsemussuosituksiin ei kuitenkaan ole tulossa suuria muutoksia, sillä kansa halutaan ruokkia viljalla, koska sitä tuotetaan runsaasti ja se on hyvin edullista. Pienistä LDL-hiukkasista tiedottaminen veisi uskottavuuden ravitsemussuosituksilta.

Lähteitä:

1 Cholesterol levels in small LDL particles predict the risk of coronary heart disease in the EPIC-Norfolk prospective population study
2 Lipoprotein profile in patients who survive a stroke
3 Cholesteryl ester transfer protein, low density lipoprotein particle size and intima media thickness in patients with coronary heart disease
4 Effect of short-term low- and high-fat diets on low-density lipoprotein particle size in normolipidemic subjects
5 Atherogenic normolipidemia - a new phenomenon in the lipoprotein profile of clinically healthy subjects
6 Evaluation of a new homogenous method for detection of small dense LDL cholesterol: Comparison with the LDL cholesterol profile obtained by density gradient ultracentrifugation
7 Changes in lipoprotein(a), oxidized phospholipids, and LDL subclasses with a low-fat high-carbohydrate diet
8 Small dense LDL cholesterol and coronary heart disease: results from the Framingham Offspring Study
9 LDL and HDL subclasses in acute ischemic stroke: prediction of risk and short-term mortality
10 Factors predicting cardiovascular events in statin-treated diabetic and non-diabetic patients with coronary atherosclerosis
11 Small dense LDL and VLDL predict common carotid artery IMT and elicit an inflammatory response in peripheral blood mononuclear and endothelial cells
12 Systematic review: association of low-density lipoprotein subfractions with cardiovascular outcomes
13 Carbohydrate restriction has a more favorable impact on the metabolic syndrome than a low fat diet
14 Small dense low-density lipoproteins and associated risk factors in patients with stroke
15 Small LDL-cholesterol is superior to LDL-cholesterol for determining severe coronary atherosclerosis
16 Association of low-density lipoprotein particle size and ratio of different lipoproteins and apolipoproteins with coronary heart disease
17 Circulating oxidized LDL: determinants and association with brachial flow-mediated dilation
18 Is it LDL particle size or number that correlates with risk for cardiovascular disease?
19 Comparison of the effects of four commercially available weight-loss programmes on lipid-based cardiovascular risk factors
20 Glycation of LDL in non-diabetic people: Small dense LDL is preferentially glycated both in vivo and in vitro
21 Small dense low-density lipoprotein cholesterol concentration and carotid atherosclerosis
22 Clinical use of a carbohydrate-restricted diet to treat the dyslipidemia of the metabolic syndrome
23 Impact of low-density lipoprotein particle size on carotid intima-media thickness in patients with type 2 diabetes mellitus
24 Plasma lipoproteins and triacylglycerol are predictors of small, dense LDL particles
25 Lipoprotein(a) and LDL particle size are related to the severity of coronary artery disease
26 Effects of moderate variations in macronutrient composition on weight loss and reduction in cardiovascular disease risk in obese, insulin-resistant adults
27 Significance of small dense low-density lipoprotein as a risk factor for coronary artery disease and acute coronary syndrome
28 LDL particle subclasses, LDL particle size, and carotid atherosclerosis in the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis (MESA)
29 Effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet program compared to a low-fat diet on fasting lipoprotein subclasses
30 Oxidized LDL and small LDL particle size are independently predictive of a selective defect in microcirculatory endothelial function in type 2 diabetes
31 Low-density lipoprotein size and subclasses are markers of clinically apparent and non-apparent atherosclerosis in type 2 diabetes
32 Low-density lipoprotein subfractions and the long-term risk of ischemic heart disease in men: 13-year follow-up data from the Québec Cardiovascular Study
33 Separate effects of reduced carbohydrate intake and weight loss on atherogenic dyslipidemia
34 Milk-derived fatty acids are associated with a more favorable LDL particle size distribution in healthy men
35 Limited Effect of Dietary Saturated Fat on Plasma Saturated Fat in the Context of a Low Carbohydrate Diet

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Uutuuskirja Parantavat rasvat

TV:stäkin tuttu yleis- ja verisuonikirurgi Taija Somppi sekä liikuntafysiologi Jani Somppi ovat kirjoittaneet kirjan Parantavat rasvat, jossa kerrotaan, mistä rasvasodassa on kysymys, elintarviketeollisuuden kytköksistä, ravintosuositusten haasteista, kevyttuotteiden haitoista, ravinneköyhästä ruokavaliosta ja rasvojen tarpeellisuudesta.

Kirjassa kritisoidaan suomalaisia ravitsemussuosituksia. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Raija Kara ja muut suositusten puolustajat ovatkin jo kritisoimassa kirjaa iltapäivälehdessä. Karan mukaan Somppien suosittelema ruokavalio on ekologisesti kestämätön, elitistinen ja harkitsematon. Lue lisää Iltalehden jutusta: Uutuuskirja sytytti rasvasodan

Erikoista Raija Karan kommentissa on se, että hänen itsensä allekirjoittamat suomalaiset ravitsemussuositukset neuvovat heittämään mm. kerman, broilerin nahan ja muun näkyvän eläinrasvan roskiin, mikä ei todellakaan ole mikään ekoteko. Kara ei myöskään ole useista pyynnöistä huolimatta suostunut kommentoimaan ravitsemussuositusten tieteellistä taustaa.

Alla kustantajan kirjoittama kirjan esittelyteksti kokonaisuudessaan:

Diabetes, verenpaine, kolesteroli, ylipaino, astma… Apua! Miksi kevytlevitteet, ruokaympyrät ja lääkkeet eivät auta?

Tämän kirjan luettuasi tiedät, mistä rasvasodassa on kysymys, elintarviketeollisuuden kytköksistä, ravintosuositusten haasteista, kevyttuotteiden haitoista, ravinneköyhästä ruokavaliosta ja rasvojen tarpeellisuudesta.

Jo lapsena ruokavalio alkaa vääristyä, kun kouluruoasta saa niukasti vitamiineja ja rasvoja mutta paljon tärkkelystä. Tämä ei tue kasvavan lapsen kehitystä eikä paranna keskittymis- ja oppimiskykyä. Elämän loppupäässä taas ylilääkityt vanhukset syövät kevytlevitteillä höystettyä ruokaa ja kärsivät rasvaliukoisten vitamiinien puutteesta.

Kirjassa kerrotaan vähähiilihydraattisen dieetin perusteista ja parantavista rasvoista sekä annetaan ohjeita ruokavalion muuttamiseen. Mukana on myös parantumistarinoita kirjoittajien klinikalta. Pelkästään voin ja kalaöljyn lisääminen ruokavalioon auttaa monia voimaan paremmin ja toipumaan mm. kivuista, suolistovaivoista ja allergioista. Lähde mukaan mielenkiintoiselle ja valaisevalle matkalle rasvojen maailmaan!

maanantai 12. syyskuuta 2011

Leipätiedotus levittää virheellistä tietoa

Kaisa Mensonen, Leipätiedotus
Leipomoteollisuuden markkinointiyksikkö Leipätiedotus ry on julistanut leipäviikon alkaneeksi. Tämän kunniaksi Leipätiedotus on julkaissut kasan markkinointimateriaalia. Yksi materiaalin keskeisistä terveysväitteistä on, että täysjyväleipä sisältäisi hitaasti imeytyvää hiilihydraattia.

Juuri tätä selvitettiin jo 5 vuotta sitten silloisen Kansanterveyslaitoksen sekä Helsingin ja Kuopion yliopistojen yhteisessä tutkimuksessa. Tutkijat mittasivat tyypillisen suomalaisen kaupallisen runsaskuituisen ruisleivän vaikutusta verensokeriin. Leivän GI-arvoksi mitattiin 77, eli se on nopeasti imeytyvää hiilihydraattia. Itse asiassa tuon leivän hiilihydraatit imeytyvät vereen vielä nopeammin kuin Coca Cola -virvoitusjuoman hiilihydraatit. Muissakin maissa tehdyissä tutkimuksissa on saatu vastaavia tuloksia.

Tutkimuksessa käytetty leipä (Oululaisen jälkiuunileipä) oli Fazer Leipomoiden tuote. Fazer Leipomot on yksi Leipätiedotuksen jäsenistä, ja leipomon täytyy varmastikin olla tutkimustuloksesta tietoinen, mutta jostakin syystä Leipätiedotuksen markkinointimateriaaliin ei ole päätynyt tämä tutkimustulos, vaan sen sijaan aivan päinvastainen väite. Lisäksi olen itse ottanut Leipätiedotukseen yhteyttä jo useita vuosia sitten ja pyytänyt korjaamaan tämän myös heidän nettisivuillaan olevan terveysväitteen, mutta sitä ei suostuttu korjaamaan.

Leipäviikon markkinointimateriaali sisältää myös virheellistä tietoa ja aiheettomia uhkakuvia vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Täysjyväleivässä on runsaasti nopeasti imeytyvää hiilihydraattia eikä se siten sovi hyvin VHH-ruokavalioon.

Mira Perander, Leipätiedotus
Onko Leipätiedotuksella puhtaat jauhot pussissaan? Jos leipä olisi niin terveellistä, niin miksi sen myyntiä täytyy edistää virheellisen tiedon avulla? Vahingosta tai huolimattomuudesta tuskin on kyse, sillä virheellinen tieto on ollut markkinointimateriaalissa useita vuosia korjauspyynnöistä huolimatta. Tiedosta ovat vastuussa Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen ja hallituksen puheenjohtaja Mira Perander.

Jos olet Leipätiedotuksen toimista huolissasi, niin voit lähettää palautetta Leipätiedotukselle itselleen ja mainonnan terveysväitteitä valvovalle Eviralle.