tag:blogger.com,1999:blog-75195802232832622292024-02-07T08:21:40.097+02:00Vähähiilihydraattinen ruokavalio, karppausTietoa ja uutisia ruokavaliosta, kaikki samassa osoitteessaUnknownnoreply@blogger.comBlogger105125tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-79793981889949088432019-03-21T12:17:00.000+02:002019-04-07T13:02:58.991+03:00Sotilaat ketogeeniselle ruokavaliolle (tutkimus)Sotilaiden paino putosi tuntuvasti ja fyysinen suorituskyky säilyi ennallaan tässä Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOt0Pmt4d84lueGcJUITh51uDYWllv6levoL3_aqAF_WNmB-v4F7YK6RVslaroC4RymrpyDEEcdHzf6KGMvi3i8UaiRLG15xs8Rm1sSP6kJi9MqX0SaCvE2Xze0RI1NaNifLDG026yoJQ/s1600/Low+crawl+West+Point.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="512" data-original-width="1024" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOt0Pmt4d84lueGcJUITh51uDYWllv6levoL3_aqAF_WNmB-v4F7YK6RVslaroC4RymrpyDEEcdHzf6KGMvi3i8UaiRLG15xs8Rm1sSP6kJi9MqX0SaCvE2Xze0RI1NaNifLDG026yoJQ/s400/Low+crawl+West+Point.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: West Point</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tutkimukseen osallistui 29 tervettä aikuista Yhdysvaltain asevoimista. Joukossa oli neljä naista, ja loput olivat miehiä. Koehenkilöt olivat keskimäärin noin 26 vuoden ikäisiä ja lievästi ylipainoisia.<br />
<br />
Koehenkilöt osallistuivat 12 viikon mittaiseen ruokavalio- ja liikuntaohjelmaan. Ohjelman ruokavalio-osan sai valita itse kahdesta vaihtoehdosta, eli tutkimus ei ollut satunnaistettu. Toinen vaihtoehto oli ketogeeninen ruokavalio eli tiukka vähähiilihydraattinen ruokavalio. Hiilihydraattien määrä rajoitettiin aluksi alle 25 grammaan ja sen jälkeen alle 50 grammaan päivässä. Toinen vaihtoehto oli jatkaminen tavanomaisella ruokavaliolla, jossa vähintään 40 prosenttia energiasta tuli hiilihydraateista. Kumpaakin ryhmää neuvottiin syömään itsensä kylläiseksi ilman energiarajoitusta.<br />
<br />
Ohjelman liikuntaosaan sisältyi 60 minuuttia voimaharjoittelua kaksi kertaa viikossa ja niiden lisäksi vähintään 30 minuuttia kestävyysharjoittelua kerran viikossa. Liikuntaohjelman tarkoituksena oli varmistaa, että kumpikin ryhmä harrastaa liikuntaa saman verran tutkimuksen ajan.<br />
<br />
Kaikki ketogeenistä ruokavaliota noudattaneet pysyivät ketoosissa tutkimuksen ajan. Vaikka ruokavaliolle ei ohjeistettu energiarajoitusta, he laihtuivat keskimäärin 7,7 kiloa. Heidän rasvaprosenttinsa laski 5,1 prosenttia ja sisäelinrasva 43,7 prosenttia. Ryhmän insuliiniherkkyys parantui 48 prosenttia. Tavanomaisella ruokavaliolla jatkanut ryhmä ei saavuttanut muutoksia.<br />
<br />
Fyysinen suorituskyky on tietenkin tärkeää sotilaille, ja tutkimuksen lopussa sitä testattiin aerobisella liikunnalla, voimanostoilla, hypyillä, pyrähdyksillä ja esteradalla. Suosituskyvyssä ei tullut eroja ryhmien välillä.<br />
<br />
Tutkimus julkaistiin <i>Military Medicine</i> -lehdessä. <a href="https://academic.oup.com/milmed/advance-article-abstract/doi/10.1093/milmed/usz046/5382216">Extended Ketogenic Diet and Physical Training Intervention in Military Personnel</a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-86252506070219181232019-01-29T05:42:00.000+02:002019-01-29T05:42:15.810+02:00Faktantarkistus: Ylen uutinen ketogeenisestä ruokavaliostaYlen artikkeli ketogeenisestä ruokavaliosta sisältää tutkitun tiedon vastaisia väitteitä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-BSr0Rcl6nN-boh335DN8D0uIliS4z1xscNyrkb8kHAXz8CN8vvhm3hZRZIy_Ezklw9TQbDuQpdRb_rzof8XKy3zXF4ixVlNXr0Cn1rgbF7szvtX95FH_RNbzFPST-x6YqDIHvQiuUrQ/s1600/Yle+asiantuntijat+muistuttavat+faktantarkistus+IFLA.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="630" data-original-width="718" height="350" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-BSr0Rcl6nN-boh335DN8D0uIliS4z1xscNyrkb8kHAXz8CN8vvhm3hZRZIy_Ezklw9TQbDuQpdRb_rzof8XKy3zXF4ixVlNXr0Cn1rgbF7szvtX95FH_RNbzFPST-x6YqDIHvQiuUrQ/s400/Yle+asiantuntijat+muistuttavat+faktantarkistus+IFLA.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Ruudunkaappaus Ylen artikkelista ja IFLA</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Artikkeli (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10608074">Anni Sirviön, 40, unenlaatu parani ja vatsavaivat katosivat – asiantuntijat muistuttavat suositun ketogeenisen ruokavalion haitoista</a>) julkaistiin 28.1.2019, ja siinä haastateltiin hyvinvointivalmentajaa ja kahta asiantuntijaa ruokavalioon liittyen. <span style="background-color: #fff2cc;">Lainaan</span> tähän osia artikkelista ja kommentoin niitä lainauksien jälkeen.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<span style="background-color: #fff2cc;">Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksikön professorin <b>Kirsi Pietiläisen</b> mukaan ketogeeninen dieetti voi toimia lyhytaikaisesti esimerkiksi silloin kun ihminen haluaa laihtua. Hänen mukaansa moni sitä kokeileva luulee kuitenkin voivansa mässäillä kovaa rasvaa, vaikkapa voita ja pekonia, kuinka paljon tahansa.</span><br />
<span style="background-color: #fff2cc;">– Sehän on tutkimusten perusteella ihan varmuudella sydänterveydelle haitallista, hän muistuttaa.</span></blockquote>
<b>Kirsi Pietiläinen</b> tarkoittanee kovalla rasvalla tyydyttyneitä rasvahappoja.<br />
<br />
Voissa niitä on noin 69 % kaikista rasvahapoista ja pekonin rasvassa noin 41 % eli reilusti alle puolet. Erityisesti pekonin leimaaminen "kovaksi rasvaksi" on Pietiläiseltä omituista. (<a href="https://fineli.fi/">Fineli</a>)<br />
<br />
Toisin kuin Pietiläinen väittää, tutkimusten perusteella kova rasva on tuskin sydänterveydelle haitallista.<br />
<br />
<i>Ensinnäkin</i> laajoissa väestönseurantatutkimuksissa kovalla rasvalla ei ole havaittu yhteyttä sydänongelmiin. Ei hyötyä eikä haittaa.<br />
<br />
Lue lisää:<br />
<a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2010/02/04/kova-rasva-ei-ole-yhteydessa-sydan-ja-verisuonitauteihin/">”Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin</a><br />
<a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2016/02/01/tiedekatsaus-osoitti-valtion-rasvavalistuksen-perusteettomaksi/">Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi</a><br />
<a href="https://youtu.be/rLiWj9hDUe8">Mikael Fogelholm myöntää menneet virheet kovan rasvan suhteen</a> (YouTube-video)<br />
<br />
<i>Toiseksi</i> kokeellisissa tutkimuksissa, joissa on vähennetty kovan rasvan saantia, ei ole yleensä saatu etua sydänterveydessä.<br />
<br />
Lue lisää:<br />
<a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2016/04/13/tutkimuskooste-kasvioljy-laskee-kolesterolia-muttei-sydankuolleisuutta/">Tutkimuskooste: kasviöljy laskee kolesterolia muttei sydänkuolleisuutta</a><br />
<br />
<i>Kolmanneksi</i> kun hiilihydraatteja vähennetään ja otetaan tilalle kovaa rasvaa, tällä korvauksella on hyvin vähäinen vaikutus "pahana kolesterolina" pidettyyn LDL-kolesteroliin, kun tarkastellaan LDL-hiukkasia, joka on tarkin tapa mitata LDL-kolesterolin sydänriskiä. Kaikki pekonin sisältämät rasvahapot <i>yhdessä</i> vähentävät LDL-hiukkasia, kun hiilihydraatteja vaihdetaan pekonin rasvaan.<br />
<br />
(Huomautettakoon tässä kuitenkin, että pekoni on lihajaloste, ja lihajalosteet ovat olleet usein yhteydessä heikompaan terveyteen. Käsittelemättömät kylkisiivut voivat olla terveellisempi valinta.)<br />
<br />
Lue lisää:<br />
<a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2013/06/14/pekoni-ja-kananmunat-laskevat-kolesterolia/">Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia</a><br />
<br />
Kirsi Pietiläisen rasvateoria perustuu LDL-kolesterolin vanhaan epätarkkaan mittaustapaan ja yksipuoliseen tutkimusten tarkasteluun.<br />
<blockquote class="tr_bq">
<span style="background-color: #fff2cc;">Vähähiilihydraattiset ruokavaliot vaikuttavat tekevän uutta tulemista hiljaiselon jälkeen, arvioi laillistettu ravitsemusterapeutti, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä <b>Reija Männikkö</b>.<br />...<br />Ruokavalion ongelmana nähdään myös se, että se ei ole riittävän monipuolinen. Kuituja, vitamiineja ja kivennäisiä tulee liian vähän, sanoo <b>Männikkö</b>.</span></blockquote>
On tietenkin <i>mahdollista</i>, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ja erityisesti hyvin vähähiilihydraattisella ketogeenisellä ruokavaliolla joitakin ravintoaineita saa liian vähän, jos ei kiinnitä huomiota ruokavalintojen monipuolisuuteen. Kaikkia ravintoaineita voi kuitenkin saada tarpeeksi elintarvikkeista, joissa on vain vähän hiilihydraatteja.<br />
<br />
Lue lisää:<br />
<a href="http://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.com/2011/11/nain-karppaat-monipuolisesti.html">Näin karppaat monipuolisesti</a><br />
<br />
Huomautan lopuksi, etten ole tarkistanut kaikkia Ylen artikkelin väitteitä, joten virheitä saattaa olla enemmänkin.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-59917792806937201182018-12-19T15:49:00.000+02:002018-12-19T15:49:08.680+02:00Karppaus parantaa kolesteroliarvoja (tutkimuskatsaus)Tutkimuskatsauksessa verrattiin vähähiilihydraattisen ja vähärasvaisen ruokavalion vaikutusta veren kolesteroliarvoihin ylipainoisilla henkilöillä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiALncD8jR6XtfAX-atTfd5lEMoOfrB3LLgqlWSgTwqhGMPLPKFqnGB-UM1S4drRbM7brno2QbihBdn3zXeHRhyphenhyphen5PKvkq78p4GfUBsvA8aY9ATicSRWSHgB9zDbMkIH5KtebLxGFeunSA/s1600/Strawberry+heart+Caro+Wallis+flickr.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="685" data-original-width="1024" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiALncD8jR6XtfAX-atTfd5lEMoOfrB3LLgqlWSgTwqhGMPLPKFqnGB-UM1S4drRbM7brno2QbihBdn3zXeHRhyphenhyphen5PKvkq78p4GfUBsvA8aY9ATicSRWSHgB9zDbMkIH5KtebLxGFeunSA/s400/Strawberry+heart+Caro+Wallis+flickr.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Caro Wallis / flickr</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Katsaukseen otettiin mukaan vähintään kuuden kuukauden mittaisia kokeellisia tutkimuksia, joissa oli yli sata koehenkilöä. Mukaan löytyi kahdeksan tutkimusta, joissa oli yhteensä 1633 koehenkilöä.<br />
<br />
Tutkimuksissa havaittiin hyvin pieni ero LDL-kolesterolissa vähärasvaisen ruokavalion eduksi. Ero oli kuitenkin niin pieni (0,07 mmol/l), ettei se ole kliinisesti merkittävä eikä sillä siten ole käytännön merkitystä. HDL-kolesterolissa ja triglyseredeissä kuitenkin saavutettiin parempia tuloksia vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, ja vielä parempia niissä tutkimuksissa, joissa hiilihydraattien saanti oli alle 50 grammaa päivässä.<br />
<br />
Tutkijat toteavat yhteenvedossaan, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla saavutettiin paremmat kolesteroliarvot kuin vähärasvaisella, ja ravitsemussuosituksiin tulisi ottaa vaihtoehdoksi hiilihydraattien saannin vähentäminen epäsuotuisien veren rasva-arvojen ehkäisyssä sydän- ja verisuonitautien ja metabolisen oireyhtymän riskiryhmillä.<br />
<br />
Tutkimuskatsaus julkaistiin <i>Nutrition Reviews</i> -lehdessä. <a href="https://academic.oup.com/nutritionreviews/advance-article/doi/10.1093/nutrit/nuy049/5241079">Effects of carbohydrate-restricted diets on low-density lipoprotein cholesterol levels in overweight and obese adults: a systematic review and meta-analysis</a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-58306025833487354292018-11-19T05:23:00.000+02:002018-11-19T05:23:15.271+02:00Karppaus helpotti painonhallintaa laihdutuksen jälkeen (tutkimus)Tutkimuksessa selvitettiin ruoan hiilihydraattien vaikutusta energiankulutukseen laihdutuksen jälkeen painon ylläpitovaiheessa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIDPSIeIwfHsrgNf0p6Vkh4qGi-El3jAj6q6GBQTcHi0k4tDSN9BGSxkoAI137lIWT8-JqWxX-_F3MiHIpe511-dF1X1hE4cEoFVnUXwfu8AVJ0w-AD5eAFHekdMp60OrFwyr3yaKonHo/s1600/BMJ+low_carb_diet.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="350" data-original-width="540" height="258" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIDPSIeIwfHsrgNf0p6Vkh4qGi-El3jAj6q6GBQTcHi0k4tDSN9BGSxkoAI137lIWT8-JqWxX-_F3MiHIpe511-dF1X1hE4cEoFVnUXwfu8AVJ0w-AD5eAFHekdMp60OrFwyr3yaKonHo/s400/BMJ+low_carb_diet.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: BMJ</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa oli mukana 164 ylipainoista (18-65 vuoden ikäistä) miestä ja naista. Aluksi he laihduttivat noin 12 % painostaan, noin 10 kg, kaikki samankaltaisella ruokavaliolla, jossa oli melko paljon proteiinia ja melko vähän rasvaa.<br />
<br />
Seuraavaksi oli edessä varsinainen kokeellinen osuus, jossa henkilöt jaettiin satunnaisesti kolmeen eri ryhmään. Ryhmillä hiilihydraattien osuus energiasta oli 60, 40 tai 20 prosenttia. Vastaavasti rasvan osuus oli 20, 40 tai 60 prosenttia. Proteiinin osuus oli jokaisella ryhmällä sama. Kutsun ryhmiä tästä edespäin runsashiilihydraattiseksi (60, RHH), kohtuuhiilihydraattiseksi (40, KHH) ja vähähiilihydraattiseksi (20, VHH).<br />
<br />
Tämä kokeellinen ylläpitovaihe kesti 20 viikkoa. Henkilöiden energiansaantia nostettiin tai laskettiin tarpeen mukaan niin, että paino pysyi samoissa lukemissa. Henkilöiltä mitattiin insuliinivaste (ennen laihdutusta), energiankulutus, lepoaineenvaihdunta, liikunnan määrä ja "nälkähormonien" leptiinin ja greliinin tasot.<br />
<br />
<b>Teoreettiset tulokset</b><br />
<br />
Tutkijat havaitsivat, että ylläpitovaiheessa KHH-ryhmällä oli 131 kcal suurempi ja VHH-ryhmällä 287 kcal suurempi päivittäinen energiankulutus kuin RHH-ryhmällä. Niillä henkilöillä, joilla insuliinivaste oli ennen laihdutusta korkeimmassa kolmanneksessa, energiankulutus oli VHH-ruokavaliolla jopa 478 kcal korkeampi kuin RHH-ruokavaliolla. (Nämä luvut pitävät sisällään ylläpitovaiheessa onnistuneet 120 henkilöä.)<br />
<br />
Nälkähormonit leptiini ja greliini olivat vähähiilihydraattisemmilla ruokavalioilla matalampia kuin runsashiilihydraattisemmilla.<br />
<br />
Kun katsotaan aikaisempien samankaltaisten tutkimusten kokonaisuutta, hiilihydraattien osuudella ruokavaliossa ei ole ollut vaikutusta energiankulutukseen. Tämä uusi tutkimus on kuitenkin pitkäkestoisempi ja isompi kuin suurin osa aikaisemmista, eikä elimistö sopeudu vähähiilihydraattiseen ruokavalioon aivan lyhyessä ajassa.<br />
<br />
Lisäksi tätä uutta tutkimusta on kritisoitu siitä, että energiankulutus mitattiin ns. kaksoisleimattu/kaksoismerkitty vesi -menetelmällä (doubly labeled water). Menetelmä on sinänsä luotettavaksi todettu, mutta se ei välttämättä sovellu kovin hyvin energankulutuksen mittaukseen juuri laihdutuksen jälkeen tai hyvin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.<br />
<br />
Teoria hiilihydraattien vaikutuksesta lihomiseen insuliinin kautta on tutkijoiden keskuudessa kiistanalainen aihe, ja keskustelu eri tutkimusten tuloksista, ansioista ja laadullisista eroista jatkuu varmasti vielä pitkään.<br />
<br />
<b>Käytännön tulokset</b><br />
<br />
Kuten aikaisemmin mainitsin, ylläpitovaiheessa koehenkilöiden energiansaantia lisättiin tai vähennettiin niin, että paino pysyi ennallaan. Tiedossa on siis myös eri ryhmien energiansaanti eli syödyn ruoan energian määrä painon pysyessä vakaana laihdutuksen jälkeen. Tulokset energiansaannissa olivat samansuuntaisia kuin energiankulutuksessakin.<br />
<br />
Päivittäinen energiansaanti oli ylläpitovaiheessa RHH-ryhmällä keskimäärin 139 kcal, KHH-ryhmällä 175 kcal ja VHH-ryhmällä 269 kcal korkeampi kuin laihdutusvaiheessa. Yksilöllinen vaihtelu oli kuitenkin suurta, ja eri ryhmien tulosten hajonta meni suureksi osaksi päällekkäin. Ryhmien ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä, eli se on voinut olla kohtalaisella todennäköisyydellä sattumaa.<br />
<br />
Ehkä <b><i>huomionarvoisin</i></b> käytännön tutkimustulos saatiin niillä henkilöillä, joilla insuliinivaste tutkimuksen alussa oli korkeimmassa kolmanneksessa eli kohtuullisen paljon keskimääräistä korkeampi. Heillä päivittäinen energiansaanti nousi RHH-ruokavaliolla 37 kcal, KHH-ruokavaliolla 24 kcal ja VHH-ruokavaliolla jopa 340 kcal. Tämä ero oli tilastollisesti merkitsevä (P=0,05), ja yksilölliset erot voivatkin selittää koko tutkimuksen tulokset suureksi osaksi.<br />
<br />
<b>Yhteenveto ja oma näkemykseni</b><br />
<br />
Karkeasti noin kolmanneksella väestöstä, jotka ovat erityisen "hiilariherkkiä" (eli joilla on reilusti keskimääräistä korkeampi insuliinivaste sokerirasituskokeessa), <b>painonhallinta</b> voi olla laihdutuksen jälkeen helpompaa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla (karppaus), koska sellaisella ruokavaliolla he voivat syödä suuremman määrän energiaa lihomatta. Muilla henkilöillä ei välttämättä ole merkittävää eroa energiankulutuksessa eri määriä hiilihydraattia sisältävillä ruokavalioilla, joten he voivat valita ruokavalionsa hiilihydraattimäärän mieltymyksiensä mukaan. Toinen VHH-ruokavaliota puoltava tekijä on vähäisempi nälän tunne.<br />
<br />
Tutkimus julkaistiin <i>BMJ</i>-lehdessä. <a href="https://www.bmj.com/content/363/bmj.k4583">Effects of a low carbohydrate diet on energy expenditure during weight loss maintenance: randomized trial</a> (koko teksti on vapaasti luettavissa)<br />
<br />
Tutkimuksesta muualla:<br />
MTV - <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tuore-tutkimus-tama-ruokavalio-on-paras-kun-haluaa-sailyttaa-tulokset-painon-pudottua/7165560">Tuore tutkimus: Tämä ruokavalio on paras, kun haluaa säilyttää tulokset painon pudottua</a><br />
The New York Times - <a href="https://www.nytimes.com/2018/11/14/well/eat/how-a-low-carb-diet-might-help-you-maintain-a-healthy-weight.html">How a Low-Carb Diet Might Help You Maintain a Healthy Weight</a> (englanniksi)Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-71860269380992707222018-10-17T11:58:00.001+03:002019-04-20T12:07:43.121+03:00Yhdysvaltain diabetesliitto hyväksyi karppauksenYhdysvaltain diabetesliitto (ADA) ja Euroopan diabetes-tutkijoiden yhdistys (EASD) julkaisivat konsensusraportin aikuistyypin diabeetikkojen verensokerin hallinnasta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHyQRd0BT7nfhKlkwHoLh5BIC2w6jUi84gWR4lZ3Glq0GvSaQ0_d09vlJD4HhHHzg9Ug36n6JvLnbnLTGOMUTPLL-wgXn2HUltwy6FneSyika70YahEpxJvjhmGR7XPyAdANDXoZo5xu8/s1600/EASD-konsensuslausuma.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHyQRd0BT7nfhKlkwHoLh5BIC2w6jUi84gWR4lZ3Glq0GvSaQ0_d09vlJD4HhHHzg9Ug36n6JvLnbnLTGOMUTPLL-wgXn2HUltwy6FneSyika70YahEpxJvjhmGR7XPyAdANDXoZo5xu8/s400/EASD-konsensuslausuma.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: EASD</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tämä uusi konsensusraportti tai -lausuma perustuu katsaukseen vuonna 2014 ja sen jälkeen julkaistuista tutkimuksista. Se käsittelee elämäntapamuutoksia, lääkitystä ja leikkauksia.<br />
<br />
Raportissa todetaan, ettei mikään yksittäinen hiilihydraattien, proteiinin ja rasvan saannin suhde ole sopivin kaikille aikuistyypin diabeetikoille. Ruokavaliossa kannattaa suosia tutkitusti terveellisiä elintarvikkeita ja välttää tutkitusti epäterveellisiä ja soveltaa potilaan omia mieltymyksiä, jotta ruokavalion noudattaminen onnistuisi pitkällä aikavälillä.<br />
<br />
Tutkimuskatsauksessa löydettiin hyötyjä Välimeren ruokavaliosta, vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta eli karppauksesta, DASH-ruokavaliosta ja kasvisruokavalioista. Karppauksesta oli hyötyä tutkimuksissa, kun hiilihydraattien osuus energiasta oli alle 26 prosenttia eli henkilöstä riippuen alle noin 130 grammaa päivässä.<br />
<br />
Lähde: <i>Diabetes Care</i> -lehdessä julkaistu raportti <a href="https://doi.org/10.2337/dci18-0033">Management of Hyperglycemia in Type 2 Diabetes, 2018. A Consensus Report by the American Diabetes Association (ADA) and the European Association for the Study of Diabetes (EASD)</a><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6mYiC67QbsSe7WQroq1ArCEbybTPC_QRYK4isMGsFtx9k9EH8w2wfoNyUd_DofpiviidJTg09_xObdMoLyJM3QKHAIZgJnlBLL0v6cpnuMcrWNtJFPf1DmnXJtsleJLGBBcW2FQAppPo/s1600/ADA+consensus+2019+eating+patterns.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="813" data-original-width="325" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6mYiC67QbsSe7WQroq1ArCEbybTPC_QRYK4isMGsFtx9k9EH8w2wfoNyUd_DofpiviidJTg09_xObdMoLyJM3QKHAIZgJnlBLL0v6cpnuMcrWNtJFPf1DmnXJtsleJLGBBcW2FQAppPo/s400/ADA+consensus+2019+eating+patterns.png" width="158" /></a></div>
<i>Lisäys 20.4.2019</i><br />
<br />
Yhdysvaltain diabetesliitto julkaisi huhtikuussa 2019 konsensusraportin diabeetikoiden ja esidiabeetikoiden ruokavaliohoidosta. Raportin mukaan hiilihydraatteja vähentämällä on saatu parasta tieteellistä näyttöä korkean verensokerin laskemisesta diabeetikoilla, ja sitä voidaan soveltaa erilaisiin ruokavaliomalleihin.<br />
<br />
Tämäkin raportti julkaistiin <i>Diabetes Care</i> -lehdessä. <a href="http://care.diabetesjournals.org/content/early/2019/04/10/dci19-0014">Nutrition Therapy for Adults With Diabetes or Prediabetes: A Consensus Report</a><br />
<br />
Lue myös:<br />
<br />
<a href="http://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.com/p/nain-syot-vahahiilihydraattisesti.html">Näin syöt vähähiilihydraattisesti</a> (Huomioi, että diabeetikon voi olla syytä keskustella lääkärinsä kanssa lääkityksen ja ruokavalion sovittamisesta yhteen.)<br />
<br />
<a href="http://www.lchf-rd.com/2018/10/07/american-diabetes-association-european-association-approve-low-carb-diets/">American Diabetes Association & European Association Approve Low Carb Diets</a> (englanniksi, Joy Kiddie, kanadalaisen ravitsemusterapeutin blogikirjoitus)Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-87426821946483801692018-08-18T20:49:00.001+03:002018-08-18T20:51:07.036+03:00Maltillinen karppaus sekaruoalla voi pidentää elinikää (tutkimus)Lievästi vähähiilihydraattinen sekaruokavalio oli yhteydessä pienempään ennenaikaisen kuoleman riskiin uudessa väestötutkimuksessa Yhdysvalloissa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1EhNDlskMACvbxQXiAwnbwubjfvywDGn2D35LwmyrPUDWRSXfZgh2Hlzzh6ZEBOaUZQ3aJ4QlZkbY_Jo4SvkDe8YJZ05qgwWcBR2NaHHZDxK_n1sGVGV7Hqim71IaB94Qucs_lTC-qMY/s1600/Greek+salad+Katherine+Martinelli+flickr.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="482" data-original-width="720" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1EhNDlskMACvbxQXiAwnbwubjfvywDGn2D35LwmyrPUDWRSXfZgh2Hlzzh6ZEBOaUZQ3aJ4QlZkbY_Jo4SvkDe8YJZ05qgwWcBR2NaHHZDxK_n1sGVGV7Hqim71IaB94Qucs_lTC-qMY/s400/Greek+salad+Katherine+Martinelli+flickr.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Katherine Martinelli / flickr</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tutkimuksessa oli mukana yli 15 000 henkilöä neljästä eri tutkimuskeskuksesta. He olivat 45-64-vuotiaita aloittaessaan tutkimuksen vuosina 1987-1989. Henkilöitä seurattiin keskimäärin 25 vuotta.<br />
<br />
Tutkijat jakoivat ruokakyselylomakkeiden perusteella henkilöt eri ryhmiin sen perusteella, kuinka suuren osan energiastaan he saavat hiilihydraateista yleensäkin ja lisäksi laativat erilliset ryhmät eläinkunnan ja kasvikunnan tuotteisiin painottuville hiilihydraattimäärille.<br />
<br />
Kun tarkasteltiin pelkkää hiilihydraattien osuutta energiansaannista, vähiten hiilihydraatteja eli hieman alle 30 prosenttia energiasta saaneilla henkilöillä oli suurempi ennenaikaisen kuoleman riski kuin 50-55 prosenttia saaneilla. Vastaavasti yli 65 prosenttia hiilihydraatteja saaneilla oli myöskin suurempi ennenaikaisen kuoleman riski.<br />
<br />
Kasvikunnan tuotteisiin painottuvalla pisteytyksellä vähäisempi hiilihydraattien saanti oli kuitenkin yhteydessä <i>pienempään ennenaikaisen kuoleman riskiin</i>. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että 29 % proteiinista ja 49 % rasvasta tuli kasvikunnasta ja loput - suurin osa - eläinkunnasta. Vegaanilinjalla ei siis eletty, vaan lukemat ovat melko lähellä nykypäivän tyypillistä suomalaista sekaruokavaliota, etenkin proteiinin osalta. Hiilihydraattien saanti oli alimmillaan noin 37 % energiasta.<br />
<br />
Eläinkunnan tuotteisiin painottuvalla pisteytyksellä vähäisempi hiilihydraattien saanti oli yhteydessä suurempaan ennenaikaisen kuoleman riskiin. Käytännössä 83 % proteiinista ja 72 % rasvasta tuli eläinkunnasta ja loput kasvikunnasta. Hiilihydraattien saanti oli alimmillaan noin 33 % energiasta.<br />
<br />
<b>Millaisia johtopäätöksiä tästä tutkimuksesta voidaan sitten tehdä?</b><br />
<br />
Ei kovin pitkälle meneviä. Tutkimus oli laadultaan seurantatutkimus eikä satunnaistettu kokeellinen tutkimus, joten erilaisten tekijöiden tilastollinen yhteys ei välttämättä merkitse sitä, että toinen tekijä olisi syy ja toinen sen seuraus. Ei ole takeita siitä, että tietyn henkilöjoukon ruokavaliota matkimalla eläisi itsekin pidempään.<br />
<br />
Ruokavalion arviointi perustui henkilöiden oman muistinsa perusteella täyttämiin lomakkeisiin, ja kukin henkilö täytti lomakkeen vain kaksi kertaa, vuosina 1987-89 ja 1993-95. Jos henkilöiden ruokailutottumukset olivat muuttuneet sen jälkeen, tutkijat ja tilastomallit eivät olleet siitä tietoisia.<br />
<br />
Jos kontekstiksi otetaan nykyaikainen pohjoismainen vähähiilihydraattinen ruokavalio tai karppaus, niin tässä tutkimuksessa hiilihydraattien saanti oli vähimmilläänkin melko runsasta. Vain kaksi prosenttia tutkimuksen henkilöistä sai hiilihydraatteina alle 30 prosenttia energiasta, ja sekin pieni joukko keskimäärin 26 prosenttia. Grammoissa mitattuna tuo määrä on 105, jos oletetaan, etteivät henkilöt aliarvioineet syömisiään lomakkeella. Todennäköisesti siis jonkin verran enemmän.<br />
<br />
Lisäksi pohjoismaisessa karppauksessa on tyypillistä hiilihydraattien vaihtaminen rasvaan. Tutkimuksen henkilöillä vähenevien hiilihydraattien myötä nousi rasvan lisäksi proteiinin käyttö. Proteiinin osuus saattoi nousta yli 20 prosenttiin energiasta, ja samalla rasvan osuus jäi alle 40 prosenttiin.<br />
<br />
Tutkimuksen ruokailutavoista löytyi vielä pari erikoista yksityiskohtaa. Eläinkuntaan painottuvassa VHH-pisteytyksessä vähempiin hiilihydraatteihin yhdistyi vähempi kasvisten käyttö, vaikkei kasviksia olisi juuri tarpeen rajoittaa VHH-ruokavaliossa. Kasvikuntaan painottuvassa VHH-pisteytyksessä vähempiin hiilihydraatteihin yhdistyi tumman leivän lisäksi runsaampi vaalean leivän käyttö, mikä ei todellakaan viittaa tietoiseen karppaukseen, ja ilman vaaleaa leipää tulokset olisivat voineet olla parempiakin.<br />
<br />
Tämän tutkimuksen tulokset olivat varsin yhteneväisiä muutaman vuoden takaisten vastaavien yhdysvaltalaisten NHS- ja HPFS-tutkimusten kanssa. Niissäkin käytettiin eläinkuntaan ja kasvikuntaan painottuvia VHH-pisteytyksiä. Voit lukea niistä lisää alempana olevasta linkistä.<br />
<br />
Oma näkemykseni on, että nämä tutkimukset eivät kerro kovinkaan paljon pohjoismaisesta karppauksesta, mutta karppaajankin kannattaa tietenkin koostaa ruokavalio monipuolisesti ja mahdollisimman vähän prosessoiduista aineksista eläin- ja kasvikunnasta. Kasvikunnan rasva on ollut suotuisaa sydän- ja verisuonitautien verestä mitatuille riskitekijöille myös kokeellisissa tutkimuksissa. Sitä kannattanee käyttää vähintään puolet rasvasta, välttäen yksipuolista kookosrasvan käyttöä ja runsaasti omega-6-rasvahappoja sisältäviä siemenöljyjä. Erityisesti oliiviöljyn terveellisyydestä on hyvää näyttöä.<br />
<br />
Tutkimus julkaistiin <i>The Lancet Public Health</i> -lehdessä. <a href="https://www.thelancet.com/journals/lanpub/article/PIIS2468-2667(18)30135-X/fulltext">Dietary carbohydrate intake and mortality: a prospective cohort study and meta-analysis</a><br />
<br />
Lue myös:<br />
<br />
<a href="https://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.com/2015/06/kasvipohjainen-karppaus-voi-laskea-kuolleisuutta.html">"Kasvipohjainen" karppaus voi laskea kuolleisuutta</a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-50851926144850965482017-11-28T18:06:00.000+02:002017-11-28T18:06:57.072+02:00Tutkittua: karppaus diabeteksen hoidossaOnko vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta etua aikuistyypin diabeteksen hoidossa? Tässä yhteenveto tuoreesta kahden vuoden mittaisesta tutkimuksesta ja kahdesta tutkimuskoosteesta.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgx6HNqjPlSg7Hzr6nG1Y5pN_MnKwOdulKNSPw2umFjdFGURhLG-xzvkaPwtXDB1CQfGhx2oM3dQ9JSB71RWDj_n7SA5zGePkWst2brJl6cAypZOqNCZslxdYcRdxHJivWrBLGn6_y2szw/s1600/Diabetes+Marcelo+Camargo+Ag%25C3%25AAncia+Brasil+2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="630" data-original-width="1200" height="210" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgx6HNqjPlSg7Hzr6nG1Y5pN_MnKwOdulKNSPw2umFjdFGURhLG-xzvkaPwtXDB1CQfGhx2oM3dQ9JSB71RWDj_n7SA5zGePkWst2brJl6cAypZOqNCZslxdYcRdxHJivWrBLGn6_y2szw/s400/Diabetes+Marcelo+Camargo+Ag%25C3%25AAncia+Brasil+2.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Marcelo Camargo / Agência Brasil</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tutkijaryhmä Australiasta, Singaporesta ja Yhdysvalloista julkaisi juuri kahden vuoden mittaisen tutkimuksen VHH-ruokavaliosta aikuistyypin (eli tyypin 2) diabeteksen hoidossa [1]. Tämän mittaiset tutkimukset ovat satunnaistettujen ruokavaliotutkimusten pisimmästä päästä.<br />
<br />
Tutkimuksessa oli mukana 115 henkilöä, jotka olivat yli 50-vuotiaita diabeetikkoja ja joiden painoindeksi oli yli 30. Heidät jaettiin satunnaisesti vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle (14 E% hiilihydraattia, 28 E% proteiinia, 58 E% rasvaa) tai vähärasvaiselle ruokavaliolle, jossa käytettiin runsaasti hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja (53 E% hiilihydraattia, 17 E% proteiinia, 30 E% rasvaa). Kummallakin ruokavaliolla oli käytössä energiavaje ja alle 10 E% tyydyttynyttä rasvaa. Lisäksi kumpikin ryhmä harrasti liikuntaa tunnin kolme kertaa viikossa.<br />
<br />
Noin puolet joukosta jatkoi tutkimuksessa loppuun asti. Kummankin ruokavalion vaikutus painonpudotukseen, verenpaineeeen, paastosokeriin ja HbA1c-arvoon (eli "pitkäsokeriin") oli samaa luokkaa. <i>Vähähiilihydraattisen ruokavalion etuina olivat vähentynyt lääkityksen tarve, pienempi verensokerin vaihtelu ja paremmat kolesteroliarvot.</i><br />
<i><br /></i>
Tänä vuonna (2017) on julkaistu ainakin <b>kaksi tutkimuskoostetta</b> vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta aikuistyypin diabeteksen hoidossa. Ensimmäisessä niistä [3] oli mukana 10 satunnaistettua tutkimusta ja yhteensä 1376 koehenkilöä. <i>Ensimmäisen vuoden aikana vähähiilihydraattista ruokavaliota (alle 45 E% hiilihydraatteja) noudattaneilla oli matalampi "pitkäsokeri" kuin runsaammin hiilihydraatteja syöneillä. Lasku verensokerissa oli suoraan verrannollinen hiilihydraattirajoituksen tiukkuuteen.</i> Yli vuoden kestäneissä tutkimuksissa ei havaittu eroa sokeriarvoissa. Painonpudotuksessa, kolesteroliarvoissa, elämänlaadussa ja tutkimuksen keskeyttäneiden määrässä ei havaittu eroja ruokavalioiden välillä.<br />
<br />
Toisessa tutkimuskoosteessa [2] oli mukana 9 tutkimusta ja yhteensä 734 koehenkilöä. <i>Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla mitattiin matalampi "pitkäsokeri" ja paremmat kolesteroliarvot kuin runsaammin hiilihydraatteja syöneillä. Lisäksi lyhyemmissä tutkimuksissa VHH-ruokavalio pudotti enemmän painoa.</i><br />
<br />
Oma näkemykseni näistä osin ristiriitaisistakin tutkimustuloksista on, että karppauksesta tai vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on hyötyä aikuistyypin diabeetikolle, jos hiilihydraattirajoitus on mieluummin tiukempi kuin vähäisempi ja henkilö kokee ruokavalion noudattamisen mielekkääksi pidemmälläkin aikavälillä.<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
1. <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29178536">Effects of an energy-restricted low-carbohydrate, high unsaturated fat/low saturated fat diet versus a high carbohydrate, low fat diet in type 2 diabetes: a 2 year randomized clinical trial</a><br />
2. <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28750216">Efficacy of low carbohydrate diet for type 2 diabetes mellitus management: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials</a><br />
3. <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28316796">Systematic review and meta-analysis of dietary carbohydrate restriction in patients with type 2 diabetes</a>Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-45373313769065733052017-11-21T16:33:00.003+02:002017-11-21T16:33:45.579+02:00Harvard-professori: tärkkelys on "piilosokeria"Maineikas ravitsemustutkija Dariush Mozaffarian twiittasi, että tärkkelys aiheuttaa sokerin lailla aineenvaihdunnallisia ongelmia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8YM6gWU1LNfCKVR2S5nDtCr7PlHEpIKzVIZ9XY0urp3-FiLwrZ3DbdW7f_e0wLWvTo5AQfKUu_h0I6as2Eo54l_B7Z1hpxM2ytHvGYmho3OR32VbYZV9ATFSzqd_Nqi4ohJnGGYipW8A/s1600/mozaffarian.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="561" data-original-width="960" height="233" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8YM6gWU1LNfCKVR2S5nDtCr7PlHEpIKzVIZ9XY0urp3-FiLwrZ3DbdW7f_e0wLWvTo5AQfKUu_h0I6as2Eo54l_B7Z1hpxM2ytHvGYmho3OR32VbYZV9ATFSzqd_Nqi4ohJnGGYipW8A/s400/mozaffarian.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<b><a href="http://www.hsph.harvard.edu/dariush-mozaffarian/brief-bio/">Dariush Mozaffarian</a></b> ei onneksi tyydy toistamaan vanhentuneita teorioita vaan kertoo asiat niinkuin ne ovat tuoreimman tutkimusnäytön perusteella. Hänen aikaisempia kannanottojaan voi lukea tämän kirjoituksen alalaidassa olevien linkkien kautta.<br />
<br />
Tällä kertaa Mozaffarian vastasi englantilaisen sydänlääkärin <b>Aseem Malhotran</b> <a href="https://twitter.com/DrAseemMalhotra/status/931858016550432768">twiittiin</a>. Malhotra kirjoitti Coca Cola -yhtiön myöntäneen viimein, että liiallinen sokeri on haitallista terveydelle.<br />
<br />
Mozaffarian kirjoitti <a href="https://twitter.com/Dmozaffarian/status/932765652632391681">twiitissään</a> seuraavasti suomeksi käännettynä:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Olen samaa mieltä virvoitusjuomien ja muun liiallisen lisätyn sokerin haitallisuudesta, muttemme voi unohtaa, että ihmiset syövät viisi kertaa enemmän tärkkelystä kuin lisättyä sokeria, ja tärkkelys aiheuttaa samankaltaisia aineenvaihdunnallisia ongelmia. Tärkkelys on "piilosokeria".</i></blockquote>
Tärkkelys on pitkäketjuista hiilihydraattia, jota on runsaasti mm. viljavalmisteissa (leivät ja leivonnaiset, puurot, pastat), riisissä ja perunassa. Kaikki tärkkelyksen lähteet eivät tietenkään ole terveysvaikutuksiltaan yhtäläisiä. Epäterveellisimpiä ovat ns. höttöhiilarit eli lisätyn sokerin ohella pitkälle prosessoitut ja vähäkuituiset valkoiset viljatuotteet, valkoinen riisi ja perunavalmisteet. Näitä höttöhiilareita on suomalaisten syömistä hiilihydraateista noin puolet.<br />
<br />
Itse olen jälleen samaa mieltä Mozaffarianin kanssa. Runsas lisätty sokeri on haitallista, mutta huomiota ei kannata kiinnittää pelkästään siihen. Kaikenlaisista höttöhiilareista tulee usein monin kerroin suurempi haitallinen sokerikuorma tai glykeeminen kuorma kuin pelkästä lisätystä sokerista.<br />
<br />
Lue myös:<br />
<br />
<a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2016/04/06/harvard-professori-lopettaisi-vaharasvaisten-maitotuotteiden-suosittelun/">Harvard-professori lopettaisi vähärasvaisten maitotuotteiden suosittelun</a><br />
<a href="https://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.com/2015/06/harvard-professorit-rasvaraja-poistettava-ravitsemussuosituksista.html">Harvard-professorit: rasvaraja poistettava ravitsemussuosituksista</a><br />
<a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2014/12/05/hottohiilarit-kansanterveyden-ykkosvihollinen/">Höttöhiilarit, kansanterveyden ykkösvihollinen</a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-35852546885236438872017-10-28T13:39:00.001+03:002017-10-28T13:39:37.963+03:00Maukas drinkki - alle puoli grammaa sokeriaPastis on karppaajalle sopiva ranskalainen anisviina, jossa on täyteläisestä mausta huolimatta hyvin vähän sokeria.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2VLe4uTIG3pg7Y8hIq-6OeHLSDJ6LWnFxxI9SRdgspNq-4ANTsTn3oE_FtNoIs6gpT_XXs4UxYdXlb3NmWgZPckGZIdpiV5mLMnIIpXDr3Ez70eHO9vPrBQJyDJIbMV6Uj_Zj73L5sdY/s1600/Pastis+Nick+Zefish.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="385" data-original-width="300" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2VLe4uTIG3pg7Y8hIq-6OeHLSDJ6LWnFxxI9SRdgspNq-4ANTsTn3oE_FtNoIs6gpT_XXs4UxYdXlb3NmWgZPckGZIdpiV5mLMnIIpXDr3Ez70eHO9vPrBQJyDJIbMV6Uj_Zj73L5sdY/s320/Pastis+Nick+Zefish.jpg" width="249" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Nick Zefish</td></tr>
</tbody></table>
Pastis on sukua mm. ouzo-, raki- ja sambuca-nimisille anisviinoille, jotka ovat kotoisin Välimeren seudulta. Aniksen maku on vahva, joten jos et pidä näistä juomista, et varmaankaan pidä myös pastisista. Aniksen lisäksi pastisissa on jonkin verran lakritsin makua.<br />
<br />
Pastisia maisteltuani luin englanninkielisestä Wikipedia-artikkelista, että sen sokeripitoisuus on alle sata grammaa litraa kohden. Koska maku tuntui kohtuullisen makealta, kuvittelin sokerimäärän olevan melko lähelle sata grammaa. Yllätyksekseni Alkon sivuilla kerrottiin, että sokeria onkin vain 10-12 grammaa. Kysyin vielä erikseen Alkon asiakaspalvelusta, olisiko sivuille sattunut pilkkuvirhe, mutta he vakuuttivat, että määrä on oikea ja Alko on analysoinut sen useita kertoja laboratoriossaan.<br />
<br />
Pastisia juodaan yleensä kylmään veteen laimennettuna sekoitussuhteella yksi osa pastisia ja viisi osaa vettä (tällöin alkoholipitoisuus olisi 7,5 %) tai oman maun mukaan. Itse pidän siitä kuitenkin eniten sellaisenaan jääkaappikylmänä shottina, jolloin maku on vahvin. Viittasin siis kintaalla ohjeille, jotka suosittelevat pullon säilytystä huoneenlämmössä.<br />
<br />
Alkosta löytyy <a href="https://www.alko.fi/products/130716/Ricard-Pastis-de-Marseille">Ricard</a>- ja <a href="https://www.alko.fi/tuotteet/941386/Prado-Pastis">Prado</a>-merkkistä pastista. Niiden sokeripitoisuudet ovat 10 ja 12 grammaa litraa kohden ja alkoholipitoisuus 45 %. Neljän senttilitran shotissa tai 24 senttilitran vedellä laimennetussa drinkissä sokerin kokonaismääräksi jää siis alle puoli grammaa.<br />
<br />
Muistathan juoda kohtuudella!<br />
<br />
Lue myös: <a href="https://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.com/2012/03/vahahiilihydraattisia-drinkkeja.html">Vähähiilihydraattisia drinkkejä</a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-63224758523882478642017-10-20T11:47:00.001+03:002017-10-28T14:25:38.994+03:00Missä suolassa on eniten kivennäisaineita?Suolan ostajalle on tarjolla reilusti erilaisia vaihtoehtoja. Tässä on tiivis tietopaketti viiden yleisimmän suolan kivennäisaineista.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOTGcactz9tn0lw9jaDjCsd8vhL6Rj9eKuBzgKKtHxpHfmk2fzmAIOq3zQ9OiMnBSF4rvZUjs26T57J_V17Tp4MojWUdwjgjWrECfBhZLNviQ0eXTn-ekmNK0zfiiOGYiQvWejXR7N88Q/s1600/Salts+Larry+Hoffman+flickr.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="685" data-original-width="1024" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOTGcactz9tn0lw9jaDjCsd8vhL6Rj9eKuBzgKKtHxpHfmk2fzmAIOq3zQ9OiMnBSF4rvZUjs26T57J_V17Tp4MojWUdwjgjWrECfBhZLNviQ0eXTn-ekmNK0zfiiOGYiQvWejXR7N88Q/s400/Salts+Larry+Hoffman+flickr.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Larry Hoffman / flickr</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Alla olevissa kuvaajissa on muutaman eri kivennäisaineen pitoisuudet tavallisessa jodioidussa ruokasuolassa, mineraalisuolassa, aromisuolassa (yrttisuola), merisuolassa ja vuorisuolassa (ruususuola, kristallisuola, Himalajan suola). Muiden kivennäisaineiden pitoisuudet on jätetty pois vertailusta, koska niitä saa reilusti enemmän muista elintarvikkeista ja suolan vaikutus on siten vähäinen tai olematon.<br />
<br />
Pitoisuudet on ilmoitettu viiden gramman päivittäistä suola-annosta kohden. <i>(Kuvaajat on päivitetty 28.10.2017)</i><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnodpb4a-qtsuZtr_-BIldUG28Xl7op7-6W2WkrOmjnLOMpzF2gE_Hj6hS2APywiw1NOqk5Z2dxS_Ifo0TRlPWNbO_hnooQJCdbz-jYcDrqe6fGqMjN1gvCohNTQHA3GLqrx-3y0gmvNE/s1600/Suolat+magnesium+2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="289" data-original-width="481" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnodpb4a-qtsuZtr_-BIldUG28Xl7op7-6W2WkrOmjnLOMpzF2gE_Hj6hS2APywiw1NOqk5Z2dxS_Ifo0TRlPWNbO_hnooQJCdbz-jYcDrqe6fGqMjN1gvCohNTQHA3GLqrx-3y0gmvNE/s1600/Suolat+magnesium+2.png" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Mineraalisuola on ylivoimaisesti paras magnesiumin lähde.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHpCffyRPWDNcpuUhVWD2EaHkTfRBqfP2tMA-f_pbybBAzrk8rd2xxhaP7rbHKyYJUti8fuAYwLj5-bfxT3LzF5Xv1biZHvyUIjvpC4JhI7KxdOqNxx4tInC6VSM1gH9SkOgw9qeXyTgE/s1600/Suolat+kalium+2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="289" data-original-width="538" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHpCffyRPWDNcpuUhVWD2EaHkTfRBqfP2tMA-f_pbybBAzrk8rd2xxhaP7rbHKyYJUti8fuAYwLj5-bfxT3LzF5Xv1biZHvyUIjvpC4JhI7KxdOqNxx4tInC6VSM1gH9SkOgw9qeXyTgE/s1600/Suolat+kalium+2.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Samoin kaliumin suhteen mineraalisuola on ylivoimaisesti paras lähde. Muissa suolissa sitä ei ole juuri lainkaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhd-HrUWcyrY0tx8WFAFWJ6MqayA3ixFIaarXi_bHzl-4bDt8iYxsHzCUpRTO2vMZBCXz-THUwQit2XmizCRdGDPcbri2KlTTfIWVcF4JPxP1JvuvbHF1Z1u5XR6z1KDLMiaazgd8XKi4I/s1600/Suolat+jodi+2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="289" data-original-width="481" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhd-HrUWcyrY0tx8WFAFWJ6MqayA3ixFIaarXi_bHzl-4bDt8iYxsHzCUpRTO2vMZBCXz-THUwQit2XmizCRdGDPcbri2KlTTfIWVcF4JPxP1JvuvbHF1Z1u5XR6z1KDLMiaazgd8XKi4I/s1600/Suolat+jodi+2.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Jodia (jodidi) lisätään tavalliseen ruokasuolaan ja mineraalisuolaan. Merisuolassa sitä on hyvin pieni määrä ja muissa suoloissa häviävän pieni määrä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrvDIX2FEBlbzw_Nme_AB-KcWssO2dFVvsoliU953Nh6k2VvbKtHBHE8_Nebuto_QijI1d6IXoiRKP_sRY9Ex4hS9KATjGiU0EPjZVvfsBmyxF9LfopFtFFQA7t4PezmX0S4kjJBx28oE/s1600/Suolat+natrium+2.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="289" data-original-width="538" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrvDIX2FEBlbzw_Nme_AB-KcWssO2dFVvsoliU953Nh6k2VvbKtHBHE8_Nebuto_QijI1d6IXoiRKP_sRY9Ex4hS9KATjGiU0EPjZVvfsBmyxF9LfopFtFFQA7t4PezmX0S4kjJBx28oE/s1600/Suolat+natrium+2.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Natrium on pääasiallinen komponentti jokaisessa suolassa. Se on välttämätön ravintoaine, mutta sen käyttö kannattaa pitää kohtuudessa. Liian vähän tai liian paljon on haitaksi. Mineraalisuolassa ja aromisuolassa on hieman vähemmän natriumia kuin muissa suoloissa.<br />
<br />
Mineraalisuola on vertailun ylivoimainen voittaja ja ravinteikkain vaihtoehto näistä viidestä. Jos et pidä sen mausta, kannattaa kokeilla lisätä muitakin mausteita tai sekoittaa siihen pieni määrä omaa lempisuolaasi.<br />
<br />
Lähde: <a href="https://fineli.fi/">Fineli</a> (kukin mittauslähde on ilmoitettu Finelissä erikseen)<br />
Lue myös: <a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/luonnon-omat-monivitamiinit/">Luonnon omat monivitamiinit</a>Unknownnoreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-34997311737850826672017-09-19T20:16:00.001+03:002017-09-22T15:32:12.536+03:00Tutkimus islantilaisista karppaajistaVähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajia on nyt tutkittu myös Islannissa, eivätkä tulokset ole ollenkaan hassummat.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoxbfYdFlQo68Cck6LbUqhgkQSEyb2OjZHtKUnQwqYn9gHrS2C3Yzeq5YiAlAdXEZ2GH6R9f7eACFC1rjEUMVOAv-eUGWF6vXDzhcunuY8oAYYmxhvxZfoSThpSMhaA9TfWo876-shT34/s1600/Iceland+Whale+sashimi+Audrey+moohaha+flickr.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="681" data-original-width="1024" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoxbfYdFlQo68Cck6LbUqhgkQSEyb2OjZHtKUnQwqYn9gHrS2C3Yzeq5YiAlAdXEZ2GH6R9f7eACFC1rjEUMVOAv-eUGWF6vXDzhcunuY8oAYYmxhvxZfoSThpSMhaA9TfWo876-shT34/s400/Iceland+Whale+sashimi+Audrey+moohaha+flickr.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Valas-sashimia. Kuva: Audrey (moohaha) / flickr</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tutkijat hakivat tähän ns. poikkileikkaustutkimukseen osanottajia vähähiilihydraattista ruokavaliota käsittelevistä sosiaalisen median ryhmistä. Henkilöt noudattivat ruokavaliota omasta aloitteestaan. Mukaan otettiin 54 miestä ja naista, jotka olivat iältään 20-66-vuotiaita. Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää, ja tiettyjä tuloksia verrattiin kaikkien islantilaisten keskimääräisiin ruokailutapoihin.<br />
<br />
Henkilöt pitivät ruokapäiväkirjaa kahden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän ajan, ja näistä ruokapäiväkirjoista arvioitiin erilaisten ravintoaineiden saanti. Lisäksi heille tehtiin verikokeet, ja pituus, paino ja kehon koostumus mitattiin.<br />
<br />
Yli kaksi kolmannesta henkilöistä oli naisia. 87 prosenttia heistä oli ylipainoisia, ja 47 prosentilla painoindeksi oli yli 30. Suurin osa oli noudattanut vähähiilihydraattista ruokavaliota yli kuusi kuukautta. Pisimpään vhh-ruokavaliota noudattanut oli ollut ruokavaliolla 5,5 vuotta. Puolet henkilöistä tupakoi, ja vain puolet harrasti liikuntaa vähintään puoli tuntia päivässä.<br />
<br />
Ruokapäiväkirjoista ilmeni, että karppaajat söivät hyvin vähän hedelmiä, leipää, täysjyvätuotteita, perunoita, riisiä, pastaa, sokeria, makeisia ja sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia. He söivät runsaasti kasviksia, lihaa, lihajalosteita, voita, öljyä ja kananmunia. Prosenteissa mitattuna energiaa tuli hiilihydraateista 10, proteiinista 23 ja rasvasta 66 prosenttia. Hiilihydraattien määrä on siis reilusti matalampi kuin pitkäaikaisissa karppaustutkimuksissa on totuttu näkemään. Kuidun saanti oli vähäistä, keskimäärin 12 grammaa päivässä. Vitamiinien ja hivenaineiden saanti ylitti pääasiassa tarpeen, mutta naiset saivat rautaa vähemmän kuin suositellaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZaIFyoJUr_bc-hmmYjVwnoOVhBga02YwhbAuS8U6M-vyqZttWZp6FcMHTkLKGVcOtXdmOkekqPfBfHNOdrQgkbkRgrR2GhSZ25Ai6yUsAn5waorfC6vWxiBaZxsFkBrTIhKWJ5YdrD8k/s1600/Iceland+table+5+cardiovascular+risk+factors.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="393" data-original-width="616" height="255" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZaIFyoJUr_bc-hmmYjVwnoOVhBga02YwhbAuS8U6M-vyqZttWZp6FcMHTkLKGVcOtXdmOkekqPfBfHNOdrQgkbkRgrR2GhSZ25Ai6yUsAn5waorfC6vWxiBaZxsFkBrTIhKWJ5YdrD8k/s400/Iceland+table+5+cardiovascular+risk+factors.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Veriarvoista kokonaiskolesteroli oli koholla puolella henkilöistä ja LDL 61 prosentilla (Islannissa viitearvo on matalampi kuin Suomessa, 2,6). Triglyseridit, HDL ja kolesterolisuhde puolestaan olivat hyvällä mallilla. (Kirjoittajan huomio: tämä viittaa siihen, että LDL-hiukkasia on veressä vähemmän kuin Friedewaldin kaavalla lasketusta LDL-arvosta voisi päätellä.) Sokeriarvot olivat pääasiassa hyvät.<br />
<br />
Henkilöiden kolesteroliarvoja tai painoa ennen ruokavalion aloittamista ei ole tiedossa. Puolet heistä kuitenkin ilmoitti laihtuneensa menneen kuukauden aikana.<br />
<br />
Tutkijat totesivat yhteenvedossaan, että "huonolaatuisesta" ruokavaliosta, vähäisestä liikunnasta ja ylipainosta huolimatta näiden karppaajien sydän- ja verisuonitautien riskitekijät olivat pääasiassa viitearvojen sisällä. Täytyy tietenkin muistaa, että tässä tapauksessa "huonolaatuinen" ruokavalio ei tarkoittanut sitä, että siitä olisi seurannut jonkinlaista havaittavaa terveyshaittaa, vaan sitä, ettei se vastannut maan ravitsemussuosituksia.<br />
<br />
Tutkimus julkaistiin <i>PLOS ONE</i> -lehdessä. <a href="http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0156655">Dietary Intake and Cardiovascular Risk Factors in Icelanders Following Voluntarily a Low Carbohydrate Diet</a>Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-8812566931075298242016-06-07T18:12:00.000+03:002016-06-08T15:18:05.491+03:00Tarvitsevatko aivot sokeria?<p>"Ota nyt vähän kakkua. Aivot tarvitsevat sokeria!" Tämä lausahdus voi olla monelle tuttu erilaisista juhlista tai kylävierailuista, mutta tarvitsevatko aivot todella sokeria?</p>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhy6G1DEi5iipxtJd0530HCiHL9bwxPzKUMaDPMwmMthcQ80bTPOQo5NWmeOECdXzLfVHK0Kl8Fh9k0So9veOnGcMMV-GCQQpYLumf_Bmln5RufWDFwaHxv7VRnF_jBMW18Q7ZNGr9KWCA/s1600/Chocolate+brain+Rhonda+Oglesby+Flickr.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhy6G1DEi5iipxtJd0530HCiHL9bwxPzKUMaDPMwmMthcQ80bTPOQo5NWmeOECdXzLfVHK0Kl8Fh9k0So9veOnGcMMV-GCQQpYLumf_Bmln5RufWDFwaHxv7VRnF_jBMW18Q7ZNGr9KWCA/s400/Chocolate+brain+Rhonda+Oglesby+Flickr.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Kuva: Rhonda Oglesby / Flickr</i></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Aivot ovat ihmisen ainoa elin, joka tarvitsee välttämättä <b>glukoosia</b>. Glukoosi (eli rypälesokeri) on sokeria, mutta kaikki sokeri ei ole glukoosia. Puhekielen sokerissa eli sakkaroosissa on puolet glukoosia ja puolet fruktoosia eli hedelmäsokeria. Lisäksi tärkkelys koostuu glukoosista, ja tärkkelystä saa mm. viljatuotteista ja juureksista. Elimistö hajottaa tärkkelyksen glukoosiksi.<br />
<br />
Normaalisti aikuisen ihmisen aivot käyttävät päivässä noin 110-140 grammaa glukoosia. Jos kuitenkin ihminen paastoaa tai syö hyvin vähän hiilihydraatteja, ravinnosta ei juuri saada glukoosia. Ei hätää: aivot voivat käyttää myös vaihtoehtoista polttoainetta eli ns. ketoaineita. Maksa valmistaa tarvittaessa ketoaineita varastorasvasta.<br />
<br />
Jos elimistössä on niukasti glukoosia, aivot voivat täyttää jopa 80 % energiantarpeestaan ketoaineilla. Siinä tapauksessa jäljelle jäävä aivojen glukoosin tarve on päivässä 22-28 grammaa. Jos tätäkään pientä määrää ei saada ravinnosta, maksa voi valmistaa glukoosia varastorasvasta tai proteiinista (lihaskudosta purkamalla).<br />
<br />
Tarvitsevatko aivot siis sokeria? Kyllä; aivot tarvitsevat pienen määrän glukoosia, mutta sitä ei tarvitse välttämättä saada ravinnosta.<br />
<br />
Lähde: Dietary reference intakes for energy, carbohydrate, fiber, fat, fatty acids, cholesterol, protein and amino acids. Food and Nutrition Board of the Institute of Medicine, The National Academies (<a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12449285">PubMed</a>)Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-71906540415553569872016-05-02T14:17:00.002+03:002016-05-02T14:17:31.959+03:00Uusiseelantilainen koulu siirtyi karppaukseen<p>Dilworth-koulun henkilökunta oli harmissaan oppilaidensa lihomisesta ja tarttui ongelmaan vaihtamalla kampusten ruokalistat vähähiilihydraattiseen ruokaan.</p>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxafnGgpXK9_LL4cA7g4dAUyw05-yBYXKy61mTykHNEwzBvznbxQjv117Zr317f9Qq6NmfuJRLNMZC9Jlu-9fc6jLi2JOImE20061EJO7_9ynQnRcQc0PZWdGBNgvzMRYp0QZH90tjUq4/s1600/Dilworth+School+Peter+Meecham.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="" border="0" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxafnGgpXK9_LL4cA7g4dAUyw05-yBYXKy61mTykHNEwzBvznbxQjv117Zr317f9Qq6NmfuJRLNMZC9Jlu-9fc6jLi2JOImE20061EJO7_9ynQnRcQc0PZWdGBNgvzMRYp0QZH90tjUq4/s400/Dilworth+School+Peter+Meecham.jpg" title="" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Dilworth Schoolin oppilaita. Kuva: Peter Meecham</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<b>Dilworth School</b> on vuonna 1906 perustettu yksityinen poikien sisäoppilaitos Uudessa-Seelannissa. Koulun kolmella eri kampuksella käy opintietä noin 640 koululaista vuosiluokilla 5-13 eli noin 9-17-vuotiaita poikia.<br />
<br />
Junior-kampuksen pääkokki <b>Craig Johnston</b> sanoo, että koulun henkilökunta lannistui, kun koulusta lähti poikia niin lihavina, että he saisivat terveysongelmia myöhemmin elämässään. Koulu halusi laittaa pisteen oppilaidensa lihomiselle ja alkoi uusia ruokalistojaan viime vuonna. Myös kokilla itsellään oli tarvetta laihduttaa, ja hän kokeili uutta ruokavaliota itse ennen sen esittelyä oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Johnston laihtuikin 27 kiloa ja totesi ruokavalion toimivaksi.<br />
<br />
Ruokalistojen uudistuksessa auttoivat ravitsemusterapeutti <b>Caryn Zinn</b> ja kansanterveystieteen professori <b>Grant Schofield</b>, jotka kannattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota. Hiilihydraatit vaihdettiin mahdollisimman vähän prosessoituun ruokaan ja hyviin rasvoihin.<br />
<br />
Aamiaisella vaihdettiin säilykehedelmät, murot ja jogurtti muunmuassa makkaraan, munakokkeliin ja tomaattiin. Välipalalla saatetaan syödä juustoa, omenoita ja saksanpähkinöitä. Ruokalistalta löytyy myös esimerkiksi kanansiipiä, tonnikalaa, avokadoleipää ja keitettyjä kananmunia. (Ruokalistalle mahtuu siis hieman leipääkin, mutta hyvin tiukka hiilihydraattirajoitus on tuskin tarpeen kasvaville lapsille.)<br />
<br />
Dilworthin pääkokki <b>Robert McDonald</b> sanoo, että ruokalistojen muutos oli kiistanalainen mutta siitä on ollut hyötyä. Oppilaita seurataan yksilöllisesti viikoittain. Poikien vyötärönympätykset ja painoindeksit ovat laskeneet. Pojat kuitenkin kasvavat ja voimistuvat, eivätkä he ole laihdutuskuurilla. Ruokaa tarjoillaan kunnollinen määrä, mutta se on laadukkaampaa ja sisältää vähän hiilihydraatteja ja sokeria.<br />
<br />
Oppilaiden edustaja Calvin Le (kuvassa vasemmalla) sanoo, että ruokalistan muutos oli aluksi hankala mutta pojat ovat nauttineet siitä ja oppineet sokerin vaikutuksesta.<br />
<br />
Koulun ruokakustannukset ovat nousseet hieman, mutta McDonald suosittelee muutosta muillekin kouluille: "Ruokavalio toimii, ja se parantaa kaikkien terveyttä ja hyvinvointia. Muiden koulujen kannattaa ottaa mallia."<br />
<br />
Lähde: <a href="http://www.stuff.co.nz/life-style/well-good/inspire-me/78372192/dilworths-new-diet-a-recipe-for-success">Stuff - Dilworth's new diet a recipe for success</a><br />
<br />
Lue myös: <a href="http://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.com/2011/11/karppaus-ja-lapset.html">Karppaus ja lapset</a>Unknownnoreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-48165414093516275482016-04-03T11:49:00.000+03:002016-04-04T11:36:51.126+03:00Hiilihydraatteja rajoittavat japanilaiset pitkäikäisempiä (tutkimus)<p>Keskimääräistä vähemmän hiilihydraatteja syöneillä japanilaisilla, erityisesti naisilla, oli pienempi ennenaikaisen kuoleman riski kuin enemmän hiilihydraatteja syöneillä. Tutkimuksessa seurattiin lähes 10 000 henkilöä 29 vuoden ajan.</p>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2qXznPqPUX9-PgizOeNJDZwdIamJtD1tcBYKwELHiKeB7_Q8r_6LFmyW5JWAYwo9IZR_p0PLC-jRPpV-OnS0yTzYoLtwRg2ULptdHwnqoLbj139pieKj-IifLF4xO6M14uhkt1v0b3kg/s1600/sushi+salmon+Christian+Kadluba+flickr+1200x630.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="210" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2qXznPqPUX9-PgizOeNJDZwdIamJtD1tcBYKwELHiKeB7_Q8r_6LFmyW5JWAYwo9IZR_p0PLC-jRPpV-OnS0yTzYoLtwRg2ULptdHwnqoLbj139pieKj-IifLF4xO6M14uhkt1v0b3kg/s400/sushi+salmon+Christian+Kadluba+flickr+1200x630.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Christian Kadluba / Flickr</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Japanilaiset tutkijat seurasivat 9 200 miestä ja naista vuodesta 1980 alkaen. Henkilöt olivat kotoisin eri puolilta Japania ja yli 30-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. Seuranta-aika oli 29 vuotta, joten kyseessä lienee tähän asti pisin väestötutkimus, jossa on arvioitu vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutusta kuolleisuuteen.<br />
<br />
Tutkijat laativat kullekin henkilölle ruokatottumusten perusteella pisteytyksen, joka kuvasti sitä, kuinka paljon ruokavaliossa on vähähiilihydraattisen ruokavalion piirteitä. Pisteitä tuli runsaasta rasvan ja proteiinin syönnistä ja vähäisestä hiilihydraattien syönnistä. Lisäksi laadittiin vaihtoehtoiset pisteytykset, joissa otettiin huomioon edellisten seikkojen lisäksi eläin- tai kasviproteiini ja tyydyttynyt ("kova") tai tyydyttymätön ("pehmeä") rasva.<br />
<br />
<b>Vähiten hiilihydraatteja syöneillä naisilla oli 26 % pienempi ennenaikaisen kuoleman riski kuin eniten hiilihydraatteja syöneillä.</b> Kun naisten ja miesten tiedot yhdistettiin, ennenaikaisen kuoleman riski vähemmillä hiilihydraateilla oli 13 % pienempi. Pelkästään miehillä ero kuolleisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Eläin- tai kasviproteiini ja rasvan laatu eivät vaikuttaneet tuloksiin.<br />
<br />
Japanilaistutkijat pohtivat japanilaisen ja länsimaisen ruokavalion eroja. Japanissa hiilihydraattien keskimääräinen saanti on noin 60 % energiasta, kun länsimaissa se on noin 50 %. Tässä japanilaisessa tutkimuksessa suurimman pisteytyksen saaneiden henkilöiden keskimääräinen ruokavalio ei siis ollut varsinaisesti vähähiilihydraattinen. Siinä vain oli vain vähemmän hiilihydraatteja kuin väestöllä keskimäärin. Japanissa eläinproteiinin ja eläinrasvan saanti on vähäisempää kuin länsimaissa. Kun lihan käyttö koko väestöllä on varsin vähäistä, niin siinä kontekstissa keskimääräistä suurempi lihan käyttö voi olla hyödyllistä. Nämä seikat voivat selittää eroja Japanissa ja länsimaissa tehdyissä tutkimuksissa.<br />
<br />
Tutkijat pohtivat myös eroa riskissä naisten ja miesten välillä. Miehillä ruokapäiväkirja on voinut olla epätarkempi, koska suurempi osa miehistä käy kokopäivätöissä ja syö kodin ulkopuolella. Miehillä yleisempi tupakointi ja alkoholin käyttö on voinut vähentää hiilihydraattirajoituksen vaikutusta sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.<br />
<br />
Tutkimus julkaistiin <i>British Journal of Nutrition</i> -lehdessä. <a href="http://dx.doi.org/10.1017/S0007114514001627">Low-carbohydrate diets and cardiovascular and total mortality in Japanese: a 29-year follow-up of NIPPON DATA80</a><br />
<br />
<span style="background-color: #eeeeee;"><b>Aikaisemmin tutkittua</b></span><br />
<span style="background-color: #eeeeee;"><br /></span>
<span style="background-color: #eeeeee;">Yhdysvalloissa julkaistiin muutama vuosi sitten samankaltainen väestötutkimus, jossa käytettiin pisteytystä vähähiilihydraattisen kaltaisesta ruokavaliosta. Siinä eläinkunnan tuotteisiin painottuva vähähiilihydraattisempi ruokavalio oli yhteydessä suurempaan ennenaikaisen kuoleman riskiin ja kasvikunnan tuotteisiin painottuva yhteydessä pienempään riskiin. Kasvikunnan tuotteisiin painottuva ruokavalio oli tosiasiassa monipuolinen kohtuullisen vähähiilihydraattinen sekaruokavalio, jossa vajaa kolmannes proteiinista oli kasviproteiinia ja hieman yli puolet rasvasta kasvirasvaa.</span><br />
<span style="background-color: #eeeeee;"><br /></span>
<span style="background-color: #eeeeee;">Lue lisää: <a href="http://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.com/2015/06/kasvipohjainen-karppaus-voi-laskea-kuolleisuutta.html">"Kasvipohjainen" karppaus voi laskea kuolleisuutta</a></span>Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-69445937364502138462015-11-22T11:00:00.001+02:002015-11-22T11:00:37.277+02:00Tutkimuskooste: Karppaus laihduttaa enemmän kuin vähärasvainen ruokavalio<p>Harvard-tutkijoiden laatiman 53 eri tutkimuksen yhteenvedon mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio on pitkäkestoisessa laihdutuksessa hieman tehokkaampi kuin vähärasvainen ruokavalio.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhe7YWbSMdsOwCwZjK5TnkJgpzh5M0DPJ-7cYOnzwKnU-qtfHN70WmqPZcwq1Fc1gwbFpsOV9NHbQ98LuXjP2svcdmb_ih7NMsgE-USeECUAUbuur06QdQgmPzoIt6J3ajRjaHFa2rV7h8/s1600/vaaka-1200-630.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="210" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhe7YWbSMdsOwCwZjK5TnkJgpzh5M0DPJ-7cYOnzwKnU-qtfHN70WmqPZcwq1Fc1gwbFpsOV9NHbQ98LuXjP2svcdmb_ih7NMsgE-USeECUAUbuur06QdQgmPzoIt6J3ajRjaHFa2rV7h8/s400/vaaka-1200-630.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<b>Helsingin Sanomat</b> ja <b>Ilta-Sanomat</b> kirjoittivat tutkimuskoosteesta aikaisemmin tässä kuussa yllättävän asialliset artikkelit, joten lainaan seuraavassa niitä.<br />
<br />
<blockquote class="tr_bq">
Lancetissa läpikäydyissä tutkimuksissa vähähiilihydraattinen dieetti osoittautui tehokkaammaksi kuin vähärasvainen, mutta ero jäi pieneksi. Vuoden kuluttua laihduttamisen aloituksesta ero menetelmien välillä oli yhden kilon luokkaa. -<b>HS</b>: <a href="http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1447135510165">Laihdutus auttaa vain aavistuksen – vähähiilihydraattinen ruokavalio on vähärasvaista tehokkaampi laihduttaja</a></blockquote>
<br />
<blockquote class="tr_bq">
Myös [Kirsi] Pietiläinen arvioi, että erot ruokavalioiden välillä jäävät pieniksi, koska suurta ihmisjoukkoa tutkittaessa iso osa kyllästyy matkan varrella dieettiin ja ajautuu syömään enemmän tai vähemmän sitä, mitä on aiemminkin syönyt.<br />
<br />
– Vaikka tavoiteltaisiin vähärasvaisuutta tai vähähiilihydraattisuutta, ei tavoite sitten kuitenkaan toteudu, joten tutkimukset jäävät puolitiehen. Suurempia johtopäätöksiä ei voida vetää muuten kuin että kaikki dieetit laihduttavat, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. -<b>IS</b>: <a href="http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/art-1447034023328.html">Tutkimus: Vähärasvainen dieetti ei laihduta tehokkaammin – karppauksella parempia tuloksia</a></blockquote>
<br />
Jatkan vielä hieman lihavuustutkija Kirsi Pietiläisen sivuamaa ajatusta. Tässä tutkimuskoosteessa havaittiin, että ero laihdutustuloksissa oli suurempi silloin, kun myös ruokavalioilla oli suurempi ero (rasvan osuudessa). <b>Karppaus laihduttaa siis paremmin kuin vähärasvainen ruokavalio silloin, kun ruokavalioita todella noudatetaan.</b> Muussa tapauksessa vähäiset tulokset kertovat vain laihdutuksen hankaluudesta eivätkä suinkaan erilaisten ruokavalioiden erosta.<br />
<br />
Tutkimus julkaistiin <i>Lancet Diabetes & Endocrinology</i> -lehdessä. <a href="http://www.thelancet.com/journals/landia/article/PIIS2213-8587(15)00367-8/abstract">Effect of low-fat diet interventions versus other diet interventions on long-term weight change in adults: a systematic review and meta-analysis</a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-23192826581819747752015-09-12T10:52:00.000+03:002015-09-12T10:52:10.380+03:00Kuningatar Elisabet pitää voista ja rajoittaa hiilihydraatteja<p>Kuningatar Elisabet II:n entinen keittiömestari kertoo Britannian pitkäaikaisen hallitsijan ruokavaliosta. Kuningatar muuttaa ruokalistaa harvoin, syö kauden mukaan ja tarkkailee painoaan.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxlgaXzYpzLNjJTbpAl3SOlpaDR-TBqxlwRwPNR5CcAP9mT_eVPQ7d-XivTic1LEtERn4sFoyH8nzozJzyGn87EPmwIaK9e6X8X6k3tWUq1V3Q6srtPYGeNjvJ30RNyLrXgQx00SAIE7Q/s1600/Elisabet+II+2014+1200x630.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="210" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxlgaXzYpzLNjJTbpAl3SOlpaDR-TBqxlwRwPNR5CcAP9mT_eVPQ7d-XivTic1LEtERn4sFoyH8nzozJzyGn87EPmwIaK9e6X8X6k3tWUq1V3Q6srtPYGeNjvJ30RNyLrXgQx00SAIE7Q/s400/Elisabet+II+2014+1200x630.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Darren McGrady oli kuningattaren henkilökohtainen keittiömesteri 11 vuoden ajan. Hän kouluttautui Lontoossa kuuluisimmassa hotellissa Savoyssa ja siirtyi myöhemmin töihin Buckinghamin palatsin keittiöön.<br />
<br />
McGradyn mukaan palatsin ruokalista ei ole muuttunut paljoakaan vuosikymmenten varrella. Kuningatar Elisabet päästää listalle uusia ruokia vain silloin tällöin. Elisabetille esitellään päivittäin lista, jossa on kaksi vaihtoehtoa joka ruokalajiksi. Kuningatar valitsee niistä toisen tai ehdottaa toisinaan vieraansa suosikkiruokaa.<br />
<br />
89-vuotias kuningatar Elisabet suosii laadukkaita raaka-aineita suoraan tilalta ja kausiruokaa. Hän esimerkiksi syö mielellään mansikoita kesällä muttei laittaisi niitä suuhunsa tammikuussa.<br />
<br />
Elisabet rakastaa voita, ja kun palatsissa on vieraita, heille tarjoillaan runsaasti voita ja kermaa sisältävää ruokaa. Kun kuningatar on yksin, hän suosii kevyempää ruokaa kuten grillattua kanaa ja salaattia. Päivällisellä hän kieltäytyy säännönmukaisesti tärkkelyksestä, joten perunat, riisi ja pasta jäävät väliin.<br />
<br />
Lähde: <a href="http://www.dailymail.co.uk/femail/food/article-3229066/What-Queen-eats-Royal-chef-Darren-McGrady-food-palace-kitchen.html">Daily Mail Online - The Queen's diet including seasonal food and chicken lunches revealed by former chef</a>Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-15024168406965572172015-06-26T08:13:00.000+03:002015-06-26T08:13:11.719+03:00Harvard-professorit: rasvaraja poistettava ravitsemussuosituksista<p>Dariush Mozaffarian ja David Ludwig kehottavat poistamaan rasvan ylärajan ravitsemussuosituksista. Huonot hiilihydraatit ovat uhka terveydelle.</p>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeLmon5ajy8KS9qjys02gSXKXOwMf71JVRQS0p0cRSfQsCGqs5N1-AeGXZHopjP31DQB_9V62JtIKzR-Q3bmnARrSUyHl7s3BpF1OR37fd5HtHtN-DACxDe0QlvrT-vd9TUYJXDHhnrsY/s1600/mozaffarian.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="233" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeLmon5ajy8KS9qjys02gSXKXOwMf71JVRQS0p0cRSfQsCGqs5N1-AeGXZHopjP31DQB_9V62JtIKzR-Q3bmnARrSUyHl7s3BpF1OR37fd5HtHtN-DACxDe0QlvrT-vd9TUYJXDHhnrsY/s400/mozaffarian.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="text-align: start;"><span style="font-size: x-small;">Dariush Mozaffarian</span></span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Yhdysvalloissa valmistellaan uusia ravitsemussuosituksia. Tällä hetkellä ne ovat eräänlaisessa luonnosvaiheessa, ja luonnoksesta on jo poistettu kehoitukset rajoittaa rasvan määrää ravinnossa. Maineikkaat Harvardin yliopiston professorit ja tutkijat <a href="http://www.hsph.harvard.edu/dariush-mozaffarian/">Dariush Mozaffarian</a> ja <a href="http://www.childrenshospital.org/researchers/david-ludwig">David Ludwig</a> kirjoittivat <i>The Journal of the American Medical Association</i> (JAMA) -tiedelehteen ja esittivät tukensa rasvarajoituksen poistamiselle.<br />
<br />
Suosituksen luonnoksessa todettiin, ettei rasvan vähentäminen ja hiilihydraattien lisääminen vähennä sydän- ja verisuonitautien riskiä eikä myöskään ehkäise lihomista. Tärkeämpää on kiinnittää huomiota rasvan laatuun ja syödä terveellisiä ruokia. Luonnos lopettaisi neljä vuosikymmentä valloillaan olleen pyrkimyksen rasvan rajoittamiseen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiicKkATHDV6NlsLGciTkOdgHpnmEvA3YVP3IJkgfZjpQevDvhthjbGQ1q__K76ktz2fHEVJbM-anNC-6_MANrW69O5HPsJgMmWdHpPHUyKdhgP8VXkpX32PJTZWsD4wWydTBWCDwiXjh4/s1600/Ludwig-Photo-3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiicKkATHDV6NlsLGciTkOdgHpnmEvA3YVP3IJkgfZjpQevDvhthjbGQ1q__K76ktz2fHEVJbM-anNC-6_MANrW69O5HPsJgMmWdHpPHUyKdhgP8VXkpX32PJTZWsD4wWydTBWCDwiXjh4/s320/Ludwig-Photo-3.jpg" width="213" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="text-align: start;"><span style="font-size: x-small;">David Ludwig</span></span></td></tr>
</tbody></table>
Mozaffarian ja Ludwig kirjoittivat, että rasvarajoitus perustui huoleen ravinnon kolesterolista ja tyydyttyneestä ("kovasta") rasvasta, joiden luultiin lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Nykyään kuitenkin tiedetään, että kova rasva vaikuttaa edullisesti HDL-kolesteroliin ja triglyseridiarvoon ja sillä on hyvin vähäinen vaikutus LDL-partikkeleihin hiilihydraatteihin verrattuna. Tämän vuoksi kovan rasvan vaihtaminen hiilihydraatteihin ei ole laskenut sydän- ja verisuonitautien riskiä.<br />
<br />
Lisäksi rasvan rajoittaminen on rajoittanut myös terveellisten rasvojen kuten pähkinöiden, kasviöljyjen ja rasvaisen kalan käyttöä ja lisännyt prosessoitujen hiilihydraattien kuten valkoisen viljan, perunavalmisteiden ja lisätyn sokerin käyttöä.<br />
<br />
Professorien mukaan kokeellisista tutkimuksista on saatu vahvistus sille, että nykysuositusta (Yhdysvalloissa 35 E%) reilummin terveellistä rasvaa sisältävät ruokavaliot vähentävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sen sijaan vähärasvaisen ruokavalion tehosta sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyssä ei ole näyttöä. Valkoinen vilja ja lisätty sokeri pikemminkin kasvattavat metabolisen oireyhtymän, lihavuuden ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.<br />
<br />
Viimeisimmissä suomalaisissa rasvitsemussuosituksissa vuodelta 2014 rasvan määrän ylärajaa on nostettu aikaisemmasta 35 prosentista 40 prosenttiin energiasta. Valkoisesta viljasta ja lisätystä sokerista eli ns. höttöhiilareista varoitellaan, <a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2014/01/27/suomalaiset-ravitsemussuositukset-2014/">muttei mielestäni kovinkaan pontevasti</a>. <a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2014/12/05/hottohiilarit-kansanterveyden-ykkosvihollinen/">Noin puolet</a> suomalaisten syömistä hiilihydraateista ovat höttöhiilareita.<br />
<br />
Uusien ravitsemussuositusten lopullinen muoto Yhdysvalloissa jää vielä arvailtavaksi. Ne julkaistaan ilmeisesti muutaman kuukauden kuluttua.<br />
<br />
Kirjoitus julkaistiin <i>The Journal of the American Medical Association</i> -lehdessä: <a href="http://jama.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2338262">The 2015 US Dietary Guidelines; Lifting the Ban on Total Dietary Fat</a><br />
Lue myös: <a href="http://www.forbes.com/sites/alicegwalton/2015/06/24/fat-is-back-experts-say-its-time-to-stop-limiting-our-total-fat-intake/">Fat Is Back: Time To Stop Limiting Dietary Fats, Experts Say - Forbes</a>Unknownnoreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-2965661086677657272015-06-14T13:05:00.000+03:002015-06-14T13:05:24.825+03:00Onko lihavuusepidemian takana suurempi ongelma? (video)<p>Kirurgi Peter Attia puhuu lihavuus- ja diabetesepidemian syiden tutkimisesta. Suomenkielinen tekstitys. Videon kesto 16 minuuttia.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnxonLqskmuoHkPT5pyjbsXqYSQhm60kC_gFMh_2jbDOlzqOgGzYYX5LMN5UJocQ-X3SW3NTtQUxvn0f6QX5WqVmqcPpYhszN23WyjLwAUyOjuVfGpPzLTlVEXOjwn3kr_Ah8sJ75k26Q/s1600/Peter+Attia+TEDMED+201304.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="210" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnxonLqskmuoHkPT5pyjbsXqYSQhm60kC_gFMh_2jbDOlzqOgGzYYX5LMN5UJocQ-X3SW3NTtQUxvn0f6QX5WqVmqcPpYhszN23WyjLwAUyOjuVfGpPzLTlVEXOjwn3kr_Ah8sJ75k26Q/s400/Peter+Attia+TEDMED+201304.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Kirurgi Peter Attia on perustanut Nutrition Science Initiative (NuSI) -järjestön, jonka tarkoitus on tehdä lihavuustutkimusta ja vähentää lihavuudesta aiheutuvia taloudellisia kustannuksia. Attia puhui huhtikuussa 2013 TEDMED-konferenssissa lihavuudesta, insuliiniresistenssistä, aikuistyypin diabeteksesta ja niiden syy- ja seuraussuhteista. Hänen mielestämme emme tiedä vielä tarpeeksi lihomisen syistä, ja lihavia potilaita ei pitäisi syyllistää. Katso video alta:<br />
<br />
<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/5o4MkqvP4fU" frameborder="0" allowfullscreen></iframe><br />
<br />
Jos <b>suomenkielinen tekstitys</b> ei näy automaattisesti, kytke se käyttöön videoruudun oikeasta alakulmasta pientä Tekstitykset/Subtitles/CC-ikonia klikkaamalla.<br />
<br />
Olen tehnyt tekstityksen vapaa-ajallani YouTuben automaattisesti ajastaman englanninkielisen tekstityksen pohjalta, joten lauseet voivat katketa kesken repliikkien, mutta toivottavasti käännöksestä on silti iloa.<br />
<br />
Alkuperäinen video YouTubessa: <a href="https://youtu.be/U3oI104STzs">Peter Attia: What if blaming the obese is blaming the victims?</a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-87076424839462370622015-06-06T14:00:00.000+03:002015-06-06T14:00:39.840+03:00"Kasvipohjainen" karppaus voi laskea kuolleisuutta<p>Mikael Fogelholm kertoi Vox-tapahtumassa <a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2989112/">tutkimuksesta</a>, jonka mukaan "kasvipohjainen" VHH-ruokavalio voisi laskea kuolleisuuden riskiä. Millainen tämä ruokavalio tarkalleen oli?</p>
Osan Fogelholmin puheesta voi katsoa tästä:<br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/pQ_wK5mjFMI" width="560"></iframe><br />
<br />
Fogelholmilla on vihreä ideologia, ja hän korostaa mielellään ruokavalion kasvipohjaisuutta. Kuinka kasvipohjaista ruokavalio kyseisessä tutkimuksessa sitten oli? Kirjoitin aiheesta <a href="http://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.com/2013/04/onko-karppaus-vaarallista-kirja.html">Onko karppaus vaarallista?</a> -kirjassani seuraavasti:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Kasvikunnan tuotteisiin painottuvalla pisteytyksellä sai korkeimmat pisteet, kun <b>kasvikunnan proteiinia oli ruokavaliossa vajaa kolmannes kaikesta proteiinista</b>. Vastaavasti <b>kasvirasvaa oli hieman yli puolet kaikesta rasvasta</b>. Hedelmiä ja kasviksia syötiin noin 6 annosta päivässä. Punaista ja prosessoitua lihaa syötiin keskimäärin 0,8 annosta päivässä. Kyseessä ei siis ollut mikään varsinainen kasviskarppaus vaan <b>monipuolinen sekaruokavalio</b>.<br />
...<br />
Naisten väestötutkimuksen (NHS) aikaisemmista tutkimusraporteista voidaan päätellä, että kasvirasvalla ja hiilihydraattien laadulla on todennäköisesti ollut melko suuri rooli, ainakin naisilla. Tutkimuksessa eläinrasva, eläinproteiini tai kasviproteiini eivät olleet yhteydessä sepelvaltimotautiin tai kakkostyypin diabetekseen sairastumiseen. Vain kasvirasva ja matala glykeeminen kuorma (eli vähän hiilihydraatteja ja hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja) olivat suojaavia tekijöitä.</blockquote>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgD4GRFQw8QcR24v3gMy8vzoGXrsf81XB3umLfk8-pPHPdc3zjj7QnPtD4WRZLxSt1YWq0va4bU0Lbrs6KELjdRXazQgdVmYKfyiJK7oE8blcXGKM4VSDOgPZWJ3WV9z-FjYVjoUwFHHMk/s1600/Fogelholm+kasvipohjainen+VHH.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="210" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgD4GRFQw8QcR24v3gMy8vzoGXrsf81XB3umLfk8-pPHPdc3zjj7QnPtD4WRZLxSt1YWq0va4bU0Lbrs6KELjdRXazQgdVmYKfyiJK7oE8blcXGKM4VSDOgPZWJ3WV9z-FjYVjoUwFHHMk/s400/Fogelholm+kasvipohjainen+VHH.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
"Kasvipohjaisella" VHH-ruokavaliolla proteiinin ja rasvan osuudet kasvi- ja eläinkunnasta olivat melko lähellä <a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2015/06/06/rasvan-ja-proteiinin-saanti-elain-ja-kasvikunnasta-suomessa/">Suomen väestön keskimääräisiä ruokailutottumuksia</a>. Ja mehän emme varsinaisesti ole mikään kasvissyöjäkansa. Proteiinin jakauma on lähes täsmälleen samanlainen. Kasvirasvan käyttö on suomalaisilla jonkin verran vähäisempää. Meillä kasvirasvan osuus on noin 42 %, kun tutkimuksessa hyvin pärjänneellä porukalla sitä oli hieman yli puolet. <i>Kasvirasvaa on siis varaa painottaa enemmänkin.</i><br />
<br />
Kasvikunnan proteiini tulee suomalaisilla lähinnä viljatuotteista, joita vähennetään VHH-ruokavaliolla. Viljan proteiinin tilalle kannattaakin ottaa kasviproteiinia esimerkiksi pähkinöistä, tofusta, pavuista tai joistakin kasviksista. Tutkimuksessa terveellinen annos kasviproteiinia oli 6 % energiasta. 2000 kilokalorin päivittäisellä saannilla se tarkoittaisi noin 120 kcal tai 30 grammaa kasviproteiinia. Vastaavan määrän saisi esim. 100 grammasta parsakaalia ja 100 grammasta maapähkinöitä (yhdessä).<br />
<br />
Eläinproteiinin saanti oli samalla "kasvispohjaisella" tutkimusryhmän osalla yli kaksi kertaa yhtä suurta kuin kasviproteiinin saanti, eli proteiinia oli kokonaisuudessaan varsin paljon. Pienempikin määrä kumpaakin proteiinia riittänee hyvin, etenkin kun terveysetu tulee todennäköisesti hiilihydraattikuorman pienentämisestä ja kasvirasvan lisäämisestä.<br />
<br />
Ei kannata siis turhaan pelästyä Fogelholmin mustavalkoista eläin- ja kasvikunnan jakoa. Monipuolinen vähähiilihydraattinen sekaruokavalio on todennäköisesti terveellinen ja saattaa lisätä elinvuosia.<br />
<br />
Lue myös: <a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2015/06/06/rasvan-ja-proteiinin-saanti-elain-ja-kasvikunnasta-suomessa/">Rasvan ja proteiinin saanti eläin- ja kasvikunnasta Suomessa</a><br />
Katso koko video tilaisuudesta Helsingin yliopiston videopalvelussa: <a href="http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne.php?ID=20444">VOX 19: Ristiriitainen ruoka</a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-52628112324978533772015-05-23T10:22:00.001+03:002015-05-23T10:22:52.158+03:00Pertti Mustajoki muutti kantansa: Rasva ei aiheuta lihavuutta<p>Professori Mustajoki totesi Vox-puheessaan, etteivät hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit aiheuta lihavuutta. Hänen mielestään syy löytyy herkullisesta ja helposti saatavilla olevasta ruoasta.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjT3oPScebfSHNG8cZ9GWdzGbeZa36f2aE92D8BxhE3TlInwNfG3If-sXK0ha5KIoRiIIKfqTKs-xNk6Ex_Z25q92ekcphF4-2GhIGTXLlB8Wip4FkoD6pbigrXYol3fSU9-Nygv3csUJE/s1600/Pertti+Mustajoki+VOX+19+cropped.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="210" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjT3oPScebfSHNG8cZ9GWdzGbeZa36f2aE92D8BxhE3TlInwNfG3If-sXK0ha5KIoRiIIKfqTKs-xNk6Ex_Z25q92ekcphF4-2GhIGTXLlB8Wip4FkoD6pbigrXYol3fSU9-Nygv3csUJE/s400/Pertti+Mustajoki+VOX+19+cropped.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Sisätautien erikoislääkäri ja professori Pertti Mustajoki on aikaisemmin valistanut kansaa rasvan vaaroista. Vuonna 1996 hän kirjoitti Lääketieteellisen Aikakauskirja Duodecimin <a href="http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo60361&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=">pääkirjoituksessa</a> yhdessä Antti Aron kanssa, että ravinnon rasva on lihavuuden aiheuttaja. Kirjoituksen perässä oli vieläpä vakuuttava lähdeluettelo, joten tottahan se täytyy olla, eikö niin?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglyPMNe2Pqp1YkvHykfO6UIfY0zOKkctWfr3IbSxKt1Y1k_cQDaTwNz5-kfT5DpuKqprsNJyjq69TaSYKpvO6YQs6E6qlNDo-aEpL5YGZYPOFDwSnZcFpb3qdqSzPCq_W5EZquTwGXsGg/s1600/Pertti+Mustajoki+Duodecim+1996.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglyPMNe2Pqp1YkvHykfO6UIfY0zOKkctWfr3IbSxKt1Y1k_cQDaTwNz5-kfT5DpuKqprsNJyjq69TaSYKpvO6YQs6E6qlNDo-aEpL5YGZYPOFDwSnZcFpb3qdqSzPCq_W5EZquTwGXsGg/s320/Pertti+Mustajoki+Duodecim+1996.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Mustajoen kanta on kuitenkin muuttunut vuosien varrella. Hän on jo useita vuosia sitten <a href="http://www.apteekkituotteet.fi/Painonpudotus-on-panostus-omaan-terveyteen">todennut</a>, että lihavuusepidemian syynä olisi elinympäristön muuttuminen lihottavaksi vähentyneen liikunnan ja energiapitoisen ruoan myötä.<br />
<br />
Mustajoki puhui pari päivää sitten Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämässä <a href="http://www.helsinki.fi/vox/">Vox</a>-tilaisuudessa. Hän siteerasi maineikasta hollantilaista ravitsemustieteen professoria ja tutkijaa Martijn Katania, jonka mukaan hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit eivät aiheuta lihavuutta. Mustajoki oli Katanin kanssa samaa mieltä, joten eiköhän rasvan syyttäminen ole hänen osaltaan jo ohi. Alla on lyhyt videoleike:<br />
<br />
<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/eqpwuEetul4" frameborder="0" allowfullscreen></iframe><br />
<br />
Katso koko video tilaisuudesta Helsingin yliopiston videopalvelussa: <a href="http://video.helsinki.fi/Arkisto/tallenne.php?ID=20444">VOX 19: Ristiriitainen ruoka</a>Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-38790463243389921352015-05-20T12:16:00.000+03:002015-05-21T09:23:07.273+03:00Peruutetaan aikuistyypin diabetes suositusten vastaisesti (video)<p>Lääkäri Sarah Hallberg kertoo, miten aikuistyypin diabetes voidaan peruuttaa suositusten vastaisesti. Suomenkielinen tekstitys. Videon kesto 18 minuuttia.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEg9esqEhFWKyeksWH_aVl1JQLp8L6PXA92q_vNGxLRKMFUoWQkBsYalekMtk2YUtCz9t9ZQTSLV3ukDbJV-fKsWQXogrRpILgG-Cyg0G-HIpKmJtqaKVQpI3E9iyIhSyyQTNzjd-6j1g/s1600/Sarah+Hallberg+TEDx+cropped.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="207" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEg9esqEhFWKyeksWH_aVl1JQLp8L6PXA92q_vNGxLRKMFUoWQkBsYalekMtk2YUtCz9t9ZQTSLV3ukDbJV-fKsWQXogrRpILgG-Cyg0G-HIpKmJtqaKVQpI3E9iyIhSyyQTNzjd-6j1g/s400/Sarah+Hallberg+TEDx+cropped.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Lihavuus- ja sisätautilääkäri Sarah Hallberg johtaa menestyksekästä vähähiilihydraattiseen ruokavalioon perustuvaa laihdutusohjelmaa Indianan yliopiston sairaalassa Yhdysvalloissa. Hän puhui maaliskuussa 2015 TEDx-konferenssissa Purduen yliopistossa Indianassa aikuistyypin diabeteksen peruuttamisesta, hoitokäytännöistään ja tutkitusta tiedosta. Katso video alta:<br />
<br />
<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/XKMLrcSV5L4" frameborder="0" allowfullscreen></iframe>
<br /><br />
Jos <b>suomenkielinen tekstitys</b> ei näy automaattisesti, kytke se käyttöön videoruudun oikeasta alakulmasta pientä Tekstitykset/Subtitles/CC-ikonia klikkaamalla.<br />
<br />
Olen tehnyt tekstityksen vapaa-ajallani YouTuben automaattisesti ajastaman englanninkielisen tekstityksen pohjalta, joten lauseet voivat katketa kesken repliikkien, mutta toivottavasti käännöksestä on silti iloa.<br />
<br />
Creative Commons BY-NC-ND -lisenssi. Alkuperäinen video YouTubessa: <a href="https://youtu.be/da1vvigy5tQ">Reversing Type 2 Diabetes Starts with Ignoring the Guidelines | Sarah Hallberg | TEDxPurdueU</a>Unknownnoreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-32435179094212712992015-05-12T08:57:00.001+03:002015-05-12T09:26:32.325+03:00Vähähiilihydraattisen ruokavalion suosio vakiintunut Suomessa<p>THL:n AVTK-tutkimuksessa on kerätty tietoa vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta vuodesta 2011 alkaen. Tuoreimmassa vuoden 2014 tutkimuksessa VHH-ruokavaliota noudatti noin 18 prosenttia suomalaisista.</p>
THL:n suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus kartoittaa vuosittain työikäisen (15−64-vuotiaat) väestön elintavoissa tapahtuneita muutoksia. Eri vuosien tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 2630 työikäistä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBea567xtiSSHxlS7wPs-BhfPk9TshJQGnkMKcWbCBz6IwdNuMP80cuTjEYYr0TIm0rHeeAMreUdVG5f-li-dbu6E39lu6m8y-7Owt_X3tffyQfKvAxvXebxjiVxdeZQWv1gaJAzfg1dw/s1600/VHH-ruokavalion+noudattaminen+Suomessa+2011-14+THL+AVTK.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBea567xtiSSHxlS7wPs-BhfPk9TshJQGnkMKcWbCBz6IwdNuMP80cuTjEYYr0TIm0rHeeAMreUdVG5f-li-dbu6E39lu6m8y-7Owt_X3tffyQfKvAxvXebxjiVxdeZQWv1gaJAzfg1dw/s1600/VHH-ruokavalion+noudattaminen+Suomessa+2011-14+THL+AVTK.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lähde: THL:n AVTK-tutkimukset vuosilta 2011-2014</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Maanantaina julkaistiin tuorein tutkimusraportti keväältä 2014. Vähähiilihydraattista ruokavaliota kertoi noudattavansa 17,3 % miehistä ja 18,0 % naisista. VHH-ruokavalion suosio painottui sekä miehillä että naisilla vanhempiin ikäryhmiin, mutta myös 25-34-vuotiailla naisilla suosio oli korkea.<br />
<br />
Vuonna 2014 suosio oli laskenut hieman vuosien 2012 ja 2013 huippulukemista mutta on silti suurempi kuin vuonna 2011. Miehet ovat kirineet naiset kiinni kahtena viimeisenä vuotena.<br />
<br />
Vertailun vuoksi vuonna 2014 vähärasvaista ruokavaliota noudatti noin 21 % suomalaisista ja kasvisruokavaliota 3 % miehistä ja 4 % naisista.<br />
<br />
41 % miehistä ja 34 % naisista ei noudattanut mitään erityisruokavaliota.<br />
<br />
Lisätietoja tutkimuksesta THL:n sivuilla: <a href="https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/suomalaisen-aikuisvaeston-terveyskayttaytyminen-ja-terveys-avtk">Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK)</a>Unknownnoreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-49295844403502643332015-04-18T07:24:00.000+03:002015-04-18T08:05:52.393+03:00Ravitsemusterapeutti Petteri Lindblad: Karppaus on "ihmedieetti, hiilarifobiaa"<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEit5-tsISaleeqm9sXf4WuhDkBCca5er0Q62ncBdCmdcY77dgSrI2SfNTrRo0s4q_av-zrbtaYuhqkpuM6Im_o17AjKSqdS1_EfKq8VDAIUoAyU57mSJC75f6J2S8-SU1JZVdcJGew4giw/s1600/Petteri+Lindblad+Ent%C3%A4+jos+karppaisin.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEit5-tsISaleeqm9sXf4WuhDkBCca5er0Q62ncBdCmdcY77dgSrI2SfNTrRo0s4q_av-zrbtaYuhqkpuM6Im_o17AjKSqdS1_EfKq8VDAIUoAyU57mSJC75f6J2S8-SU1JZVdcJGew4giw/s1600/Petteri+Lindblad+Ent%C3%A4+jos+karppaisin.jpg" /></a></div>
<p>Petteri Lindbladin kommentit HS:n artikkelissa muistuttavat kymmenen vuoden takaisia perusteettomia ennakkoluuloja ja Leipätiedotuksen markkinointimateriaalia.</p>
Helsingin sanomien <a href="http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1429062021881">artikkelissa</a> annetaan laihdutusvinkkejä ennen kesän tuloa. Ravitsemusterapeutti Petteri Lindbladin vinkki löytyy jo otsikosta: "<i>Kolme kiloa pois kesään mennessä? Syö useammin äläkä jätä leipää pois ruokavaliosta</i>".<br />
<br />
Toimittaja kysyy Lindbladilta myös karppauksesta: "<i>Entä jos karppaisin?</i>" Lindblad vastaa näin: "<i>Unohda <b>ihmedietit</b>. Karppauksella, paleolla tai pätkäpaastolla saa kyllä kolme kiloa pois, mutta ne palaavat takaisin.</i>"<br />
<br />
Että mitä? Tuollainen kommentti ei olisi ollut erityisen yllättävä vielä kymmenisen vuotta sitten, kun karppaus (eli vähähiilihydraattinen ruokavalio) oli Suomessa melko uusi ilmiö, mutta sen jälkeen karppaus on havaittu tutkimuksissa tehokkaaksi laihdutusruokavalioksi ja myös hyödylliseksi veren kolesteroli- ja sokeriarvoille ja verenpaineelle. Karppaus on itse asiassa yksi tutkituimmista ruokavalioista eikä suinkaan mikään "ihmedieetti", joksi Lindblad sen leimaa. Eikö hän ole seurannut lainkaan tutkittua tietoa ja julkista ravitsemuskeskustelua?<br />
<br />
Jos Lindblad olisi seurannut tutkittua tietoa, hän tietäisi, että jokseenkin kaikissa laihdutustutkimuksissa paino laskee ensin melko nopeasti ja kääntyy sen jälkeen nousuun, kun koehenkilöt löysäävät ruokavalion noudattamisessa. Näin käy kaikenlaisilla ruokavalioilla. Kyse ei ole ruokavalioiden tehottomuudesta vaan siitä, että ihmiset eivät jaksa noudattaa kuukausia tai vuosia kestävässä tutkimuksessa heille satunnaisesti määrättyä ruokavaliota, joka ei välttämättä edes sovi heille. Lindblad kuitenkin antaa ymmärtää kommentissaan, että karppaus olisi erityisen tehoton ruokavalio, jolla laihdutustulos ei ole pysyvä.<br />
<br />
Lindblad tarkensi myöhemmin kommenttiaan sosiaalisessa mediassa mm. seuraavasti: "<i>Maltillinen karppaus, jossa huolehditaan pehmeän rasvan saannista, on eri asia kuin <b>hiilarifobiaan</b> ja voihin perustuva karppaus. ... Laihtua voit aivan millä tahansa muullakin tavalla kun syöt riittävän vähän. ... Karppaus on siitä mielenkiintonen juttu että se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Mielestäni maltillinen karppaus, jossa karsitaan höttöhiilareista ja sokereista on erittäin terveellinen vaihtoehto. Äärikarppaus jossa läträtään voilla ja muilla kovilla rasvoilla ja slämmätään pehmeitä rasvoja ei sen sijaan ole fiksua eikä sitä varmaan tue yksikään tutkimuskaan. Pointtina mulla on tietysti sanoa että minkään sortin dieettaaminen ei ole pysyvä eikä siten myöskään järkevä ratkaisu.</i>"<br />
<br />
Tarkennus kuulosti jo astetta järkevämmältä joskin vielä kovin mustavalkoiselta. Lindblad ei kuitenkaan avannut tai perustellut millään lailla, miksi karppaus olisi ihmedieetti tai laihdutetut kilot palaisivat erityisen nopeasti. Nyt hän varmaankin jo ymmärsi sanoneensa HS:n toimittajalle hölmösti. Ei kuitenkaan ymmärtänyt:<br />
<br />
"<i>Todellakin seison sanojeni takana."</i> -Petteri Lindblad<br />
<br />
Jatketaan vielä HS:n artikkelin muulla annilla. Toimittaja kysyy: "<i>Kannattaisiko leipä, pasta tai puurot jättää pois?</i>" Lindblad vastaa: "<i><b>Ei missään tapauksessa.</b> Leipää, pastaa ja puuroa voi syödä, kunhan ne ovat täysviljaa. Tarkista paketista, paljonko pastassa, leivässä tai viljassa on kuitua. Jos sitä on runsaasti, tuote on yleensä täysjyvää. Kaurapuuro ja ruispuuro ovat <b>superruokaa</b>. <b>Niitä syömällä ei liho kukaan</b> – eri asia on sitten, <b>mitä niiden kanssa syö</b>.</i>"<br />
<br />
Täysjyväviljatuotteet ovat tietenkin muita viljatuotteita terveellisempiä. Viljatuotteet eivät sovi pienelle osalle väestöstä vatsaoireiden vuoksi, mutta tässä on olennaisempaa se, että ne eivät ole korkean hiilihydraattipitoisuutensa vuoksi lainkaan optimaalista laihdutusruokaa suurelle osalle väestöstä, jotka ovat kakkostyypin diabetekseen taipuvaisia. Tämä on todettu monien ihmisten omien kokemusten kautta ja lisäksi karppaus- ja paleotutkimuksissa, joissa täysjyväviljan käyttöä on vähennetty tai lopetettu kokonaan. Osalle väestöstä taasen hiilihydraattipitoiset viljatuotteet sopivat hyvin, ja heillä ei ole erityistä syytä välttää niitä. Tässä yksi ohje (Lindblad: "<i>Ei missään tapauksessa</i>") ei sovi kaikille.<br />
<br />
Kommentit muuttuvat koomiseksi siinä vaiheessa, kun Lindblad väittää, ettei tiettyjä viljatuotteita syömällä liho kukaan. Ihmettelin sosiaalisen median puolella, mistä hän voi tietää varmuudella, mikä ruokavalion osa lihottaa ja mikä ei. Hän ei vastannut. Ehkäpä tieto on peräisin Leipätiedotuksen markkinointimateriaalista, jossa sanotaan mm. näin: "<i>täysjyväviljatuotteilla on tärkeä rooli sillä täysvilja ei lihota ... Leipä ei lihota, vaan runsasrasvaiset päälliset.</i>"<br />
<br />
Lindblad kertoo myös näkemyksensä rasvan saannista: "<i>Ihmisen tulisi saada 25–30 prosenttia kokonaisenergiastaan rasvoista, eikä kroppa yksinkertaisesti toimi ilman niitä.</i>" Todellisuudessa jopa maltillisissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa rasvan osuus on nykyään 25-40 % energiasta.<br />
<br />
Lindblad kertoo vielä näkemyksensä ateriarytmistä: "<i>Painon pudottamisessa auttaa, kun pitää isot nälkäpiikit loitolla. <b>Useimmat onnistuvat syömällä 5–7 kertaa päivässä.</b></i>" Keskustelussamme hän ei tarkentanut, mihin tutkimuksiin tällainen kommentti perustuu. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta jätettäköön se tuonnemmaksi.<br />
<br />
Lindbladin kommentit HS:ssa ovat harmillisia ainakin kahdesta eri syystä. Ensinnäkin niiden seurauksena moni ihminen voi jättää kokeilematta sellaista laihdutusruokavaliota, joka sopisi hänelle hyvin. Toiseksi koulutettujen ravitsemusterapeuttien luottamus kansan keskuudessa on kokenut kovia, ja tällaiset ajattelemattomat heitot eivät ainakaan auta parantamaan sitä.<br />
<br />
Tiedustelinkin muutamalta sosiaalisessa mediassa aktiivisesti esiintyvältä ravitsemusasiantuntijalta, mitä mieltä he ovat Lindbladin karppauskommentista HS:ssa. Useimmat heistä eivät halunneet puuttua suoraan kollegansa sanomisiin tai kommentoida lehtijutun perusteella tai eivät ehtineet kommentoida, joten heidän osaltaan lainaan heidän aikaisempia kannanottojaan karppauksesta. Anssi Manniselle kiitos täsmäkommentista.<br />
<br />
"<i>Tutkimukset ovat siis osoittaneet, että vähähiilihydraattinen ruokavalio on ”salonkikelpoinen” ruokavalio laihduttamisessa. Erityisesti meillä Suomessa painonhallintagurut ovat suhtautuneet jostain syystä nuivasti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Syitä lienee monia, mutta tieteen tuloksia ei voi mitätöidä. VHH:lla on oma paikkansa painonhallinnassa, vaikka meillä esim. Käypä Hoito -suositus ei sitä edellenkään suosittele. Se saattaa olla monille useita eri ruokavalioita kokeilleille ainoa kokeilun arvoinen ruokavalio, ja siten ainoa tie pysyvään painonpudotukseen. Ja liikapainon pudottaminen kannattanee aina.</i>" -<b>Reijo Laatikainen</b>, ravitsemusterapeutti, <a href="http://www.pronutritionist.net/yhteenveto-vahahiilihydraattisesta-ruokavaliosta/">Pronutritionist.net</a> (Käypä Hoito -ryhmä on myöhemmin lieventänyt hieman kantaansa.)<br />
<br />
"<i>Jos karppaus on sitä, että syödään hedelmiä, marjoja, maitotaloustuotteita, lihaa ja rasvoja vaihdellen, eikä pelkkää pekonia ja voita, silloin vähähiilihydraattinen ruokavalio on painonhallinnan näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin rasvojen vähentäminen minimiin.</i>" -<b>Anette Palssa</b>, ravitsemusterapeutti, <a href="http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1412747664708">HS</a><br />
<br />
"<i>Vähähiilihydraattinen ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa ja on aivan toimiva tapa pudottaa painoa. Toisaalta painonpudotus onnistuu myös vähärasvaisella ruokavaliolla.</i>" -<b>Jan Verho</b>, ravitsemusterapeutti, <a href="http://katjathaastajat.blogspot.com/2013/12/10-vinkkia-liikkuvalle-laihduttajalle.html">Haastajat</a><br />
<br />
"<i>[Karppaus on] joustavasti sovellettuna hyvä ruokavalio. Ei ole oikeaa vastausta sille, kuinka paljon ravinnossa pitää olla hiilihydraatteja. Jos liikut vähän ja syöt huonoja hiilihydraatteja, voit paremmin, jos et syö niitä. Jos liikut paljon ja nautit hyviä hiilihydraatteja, voit hyvin. Hiilihydraattien vähentämistä kannattaa ilman muuta kokeilla. Voit löytää hyvän ruokavalion. Jos nälkä kasvaa, jatka hiilihydraattien syömistä. Missään muualla kuin Suomessa ei karppaamiseen yhdistetty voita, juustoa ja kermaa. Siihen mahtuu monenlaisia rasvoja, kuten öljyt, pähkinät, siemenet ja kala.</i>" -<b>Patrik Borg</b>, ETM, <a href="http://www.omaaikalehti.fi/terveys-ja-hyvinvointi/ravitsemusasiantuntija-patrik-borg-arvioi-muotidieetit">Oma Aika</a><br />
<br />
"<i>Vähähiilihydraattinen tai paleotyyppinen ruokavalio ei ole mikään ihmedieetti. Myöskään ns. pätkäpaastoa ei voida pitää ihmedieettinä, sillä ihminen on paastonnut aika ajoin, kun ruokaa ei ole yksinkertaisesti ole ollut saatavilla. Sen sijaan runsastärkkelyksinen ruokavalio on ihmedieetti, joka ei ole millään tavalla ihmisrodun luontaisen ruokavalion mukainen.</i>" -<b>Anssi Manninen</b>, TTM<br />
<br />
Moni ravitsemusasiantuntija siis tietää kyllä nykyään, mistä karppauksessa on kyse. Heidän mielestään se ei ole ihmedieetti. On kovin vaikea ymmärtää, miksi Petteri Lindblad sanoo karppauksesta HS:lle tuollaista soopaa. Olisiko HS:n kirjoitus mainos, joka on naamioitu artikkeliksi? Haluavatko Hesari tai Lindblad vain herättää huomiota (klikkauksia ja mainosnäyttöjä) höpöhöpökirjoituksella? Ehkäpä todennäköisin syy on kuitenkin se, että Lindblad ei ajatellut, mitä sanoi. Ennakkoluulot puhuivat. Virheitähän sattuu toki kaikille, mutta tärkeintä olisi myöntää ja korjata ne.<br />
<br />
Lue myös:<br />
<a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2010/03/04/geenit-voivat-kertoa-paremman-laihdutusruokavalion/">Geenit voivat kertoa paremman laihdutusruokavalion</a><br />
<a href="https://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2011/04/06/taysjyvaa-vai-ei-viljaa/">Täysjyvää vai ei viljaa?</a><br />
<a href="http://vahahiilihydraattinen-ruokavalio-vhh.blogspot.com/p/tutkittua-tietoa.html">Tutkittua tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta</a>Unknownnoreply@blogger.com15tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-76550911782437248762015-03-13T14:46:00.000+02:002015-03-13T14:47:39.995+02:00Kookosöljy - superruoka vai suonet tukkoon?<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT7mjKdgkZyLN6mQkEqDP14WGfrFyS7gZEqXa4yaCcWD7KWxO0YJ7O5ViBwZxyGzeYcOfm3kT6E0Ja3IgZxn4_VRxnCbyKSz6tIP5pKXmeEdrJQ0wb81LdKooaMM94MXmmlUd4-h9fxuY/s1600/coconut+oil+Phu+Thinh+Co+flickr.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT7mjKdgkZyLN6mQkEqDP14WGfrFyS7gZEqXa4yaCcWD7KWxO0YJ7O5ViBwZxyGzeYcOfm3kT6E0Ja3IgZxn4_VRxnCbyKSz6tIP5pKXmeEdrJQ0wb81LdKooaMM94MXmmlUd4-h9fxuY/s1600/coconut+oil+Phu+Thinh+Co+flickr.jpg" height="320" width="295" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Phu Thinh Co / flickr</td></tr>
</tbody></table>
<p>
Kookosöljyyn liittyen näkee paljon sekä positiivista että negatiivista hehkutusta. Toiset kertovat sen parantavat melkein kaikki taudit, toiset varoittelevat tukkeutuvista verisuonista. Kumpikin hehkutus perustuu yleensä uskomuksiin. Tähän kirjoitukseen on koottu tutkittua tietoa kookosöljystä.</p>
<b>Tutkimuksia kookosöljystä</b><br />
<br />
Kookoksen syönnin yhteydestä sepelvaltimotautiin on tehty ainakin kaksi tapaus-verrokkitutkimusta. Tämän tyyppisissä tutkimuksissa verrataan koehenkilöitä, joilla on tutkittava sairaus ("tapaukset"), mahdollisimman samanlaisiin koehenkilöihin, joilla sitä ei ilmene ("verrokit"). Tavoitteena on selvittää koehenkilöiden erilaisten altistumisten yhteyttä sairauteen.<br />
<br />
<a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15563444">Indonesialaisessa tutkimuksessa</a> oli mukana 93 sepelvaltimotautipotilasta ja 189 muuten vastaavaa mutta tervettä verrokkia. Henkilöiden ruokavalio viimeisten 12 kuukauden aikana selvitettiin. Sekä tapaukset että verrokit söivät yhtä paljon kookospähkinöitä, joten se tuskin selitti sairastumista. (Huomio: kyse oli kaikesta kookospähkinän käytöstä, ei pelkästään kookosöljyn.)<br />
<br />
Pienemmässä <a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9316363">intialaisessa tutkimuksessa</a> oli mukana 32 sepelvaltimotautipotilasta ja 16 verrokkia, jotka olivat saman ikäisiä ja samaa sukupuolta kuin potilaat. Potilaat ja verrokit olivat syöneet yhtä paljon sekä kookosöljyä että kookospähkinää yleensäkin, joten tälläkään kertaa kookos ei selittänyt sairastumista.<br />
<br />
Polynesiassa tehtiin ns. ekologinen <a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7270479">tutkimus</a> kahden saaren välillä. Tämän tyyppisissä tutkimuksissa sairauden esiintymistä ja altistumiseroja eri alueilla. Tokelaun asukkaat saivat keskimäärin 63 % energiastaan kookospähkinästä, kun taas Puka-Pukan asukkaat keskimäärin 34 %. Vastaavasti Tokelaulla myös kolesterolitaso oli korkeampi kuin Puka-Pukalla. Verisuonitaudit olivat kuitenkin harvinaisia kummallakin saarella. (Huomio: tässäkin oli kyse kaikesta kookospähkinän käytöstä, ei pelkästään kookosöljyn.)<br />
<br />
Lisäksi kookosöljyyn liittyen on tehty jonkun verran satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa joukko henkilöitä jaetaan satunnaisesti kahteen tai useampaan ryhmään, jotka noudattavat määrätyllä tavalla eroavaa ruokavaliota. Tällöin ryhmillä kokonaisuutena ei ole muuta eroa kuin kyseiset määrätyt seikat, joita tutkitaan.<br />
<br />
<a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19437058">Brasialaisessa tutkimuksessa</a> oli mukana 40 naista, jotka olivat 20-40-vuotiaita. He söivät 12 viikon ajan päivittäin 30 ml joko soijaöljyä tai kookosöljyä muun ruokavalionsa ohella. Kookosöljyä käyttäneillä naisilla oli tutkimuksen päättyessä paremmat kolesteroliarvot ja pienempi vyötärönympärys kuin soijaöljyä käyttäneillä.<br />
<br />
<a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23105811">Intialaisessa tutkimuksessa</a> oli mukana 70 tervettä koehenkilöä ja 70 kakkostyypin diabeetikkoa, joiden kehotettiin käyttämään joko kookosöljyä tai auringonkukkaöljyä paistorasvana. Tutkimuksen päätyttyä eri paistoöljyä käyttäneillä ryhmillä ei ollut eroa kolesteroliarvoissa eikä hapetusstressiä mittaavissa veriarvoissa.<br />
<br />
<a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14608053">Norjalaisessa tutkimuksessa</a> oli mukana 25 yliopistossa opiskelevaa naista. He noudattivat vuorotellen runsaasti kookosrasvaa sisältävää ruokavaliota ja runsaasti "pehmeää" rasvaa sisältävää ruokavaliota. Rasvaa käytettiin margariinin muodossa. Kookosmargariinin käytön jälkeen naisilla oli matalampi lipoproteiini (a), joka on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. <a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12514271">Erillisessä julkaisussa</a> raportoitiin kolesteroliarvoja samasta tutkimuksesta. Kookosmargariinin käytön jälkeen sekä "hyvä" että "paha" kolesteroli olivat korkeampia kuin pääasiassa pehmeää rasvaa sisältäneen margariinin käytön jälkeen. Kolesterolisuhteessa (apoB/apoA-I) ei ollut eroa. (Huomio: kyseessä oli siis suurimmaksi osaksi kookosöljystä valmistettu margariini, ei öljy.)<br />
<br />
<a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/4025191">Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa</a> 19 nuorta miestä noudattivat vuorotellen ruokavalioita, jotka sisälsivät runsaasti kookosöljyä, naudanrasvaa tai saflorinsiemenöljyä. Eri rasvat nautittiin liharuokien, levitteiden, jäätelöiden ja keksien muodossa. Kookosöljy nosti saflorinsiemenöljyyn verrattuna sekä "hyvää" että "pahaa" kolesterolia. Naudanrasvaan verrattuna se nosti kokonaiskolesterolia "hyvän" kolesterolin muodossa.<br />
<br />
<a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22030224">Malesialaisessa tutkimuksessa</a> oli mukana 45 tervettä koehenkilöä, jotka saivat suurimman osan rasvastaan vuorotellen palmuöljystä, kookosöljystä ja oliiviöljystä. Henkilöiltä mitattiin useita erilaisia tulehdusarvoja, ja niissä ei ollut eroa eri rasvojen käytön jälkeen, kuten ei myöskään homokysteiinin määrässä. Kookosöljyn käytön jälkeen sekä "hyvä" että "paha" kolesteroli olivat korkeampia kuin oliiviöljyn käytön jälkeen. Kolesterolisuhteessa (kokonaiskolesteroli/HDL) ja triglyseridiarvossa ei ollut eroja eri rasvojen käytön jälkeen.<br />
<br />
<a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7876922">Suomalaisessa tutkimuksessa</a> oli mukana 15 tervettä nuorta naista. He käyttivät neljän viikon jaksojen ajan vuorotellen palmuöljyä ja kookosöljyä merkittävänä osana rasvoistaan. Näiden öljyjen tyydyttyneet rasvat korvasivat kertatyydyttymätöntä rasvaa naisten ruokavalioissa. Kolesteroliarvoissa ja sokeriaineenvaihduntaan liittyvissä veriarvoissa ei tullut eroa palmu- ja kookosöljyjen välillä eikä lähtötilanteeseen verrattuna. Huomionarvoista tässä tutkimuksessa on, että päätutkijana toimi Ursula Schwab, joka myöhemmin <a href="http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1380149380809">tyrmäsi kookosöljyn Helsingin Sanomissa</a>, vaikka tässä <i>hänen omassa tutkimuksessaan kookosöljy ei heikentänyt terveyttä</i>.<br />
<br />
(On mahdollista, etten ole huomannut jotakin merkittävää aiheeseen liittyvää tutkimusta. Kommenteissa voi antaa palautetta.)<br />
<br />
<b>Kylmäpuristettua vai ei?</b><br />
<br />
<a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19115123">Malesialaisen tutkimuksen</a> mukaan kylmäpuristetussa kookosöljyssä on enemmän antioksidantteja kuin tavallisessa, prosessoidussa kookosöljyssä.<br />
<br />
<b>Yhteenveto</b><br />
<br />
Kookosöljyä ei ole tutkittu ihmisillä kovin paljon. Suuri osa hehkutuksesta perustunee eläimillä tai koeputkessa tehtyihin tutkimuksiin tai yksisilmäiseen kokonaiskolesterolin tuijottamiseen. Tulevaisuudessa tiedämme mahdollisesti enemmän, jos ihmisillä tehdään tarkempia tutkimuksia.<br />
<br />
Löytämieni tutkimusten perusteella kookosöljy ei ole erityisen terveellistä tai epäterveellistä. Sitä voinee aivan hyvin käyttää maun mukaan kohtuullisia määriä. Kookosöljyllä on hyviä ominaisuuksia, mutta niin on monella muullakin elintarvikkeella. Kookosöljyssä on hyvin vähän välttämättömiä rasvahappoja, joten sitä ei luonnollisesti kannata käyttää ainoana rasvana.<br />
<br />
Tässäkin taitaa päteä vanha nyrkkisääntö: käsittelemättömiä rasvoja monipuolisesti.Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7519580223283262229.post-27316618350239655652015-02-24T06:59:00.000+02:002015-02-24T07:12:45.441+02:00 Broilerinnahkasnacksit uunissa<p>Broilerinnahasta voi valmistaa helposti uunissa herkullisia ja rapeita naksuja. Lisäksi ne sopivat hyvin karppaajille, koska niissä ei ole käytännössä ollenkaan hiilihydraatteja.</p>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://kirbiecravings.com/2014/03/chicken-cracklings.html" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8jIzx07MWZHsbNk_7O3cof9ZMgnEF5Z8U9g-xp6cVgESi4zLBK3-a68o4CjzAXObC8VnZ-h4kwtsNZiaTVGvnxAiMXJ_7NSLzM_KDodpTzwh7B8wgWl21Ko9LLW1483iHUQsjLwfXlHc/s1600/broilerinnahkasnacksit-1.jpg" /></a></div>
<a href="http://kirbiecravings.com/2014/03/chicken-cracklings.html" imageanchor="1" style="clear: left; display: inline !important; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiht4wMCUOTpKqkqysGKab7L-2cuL8ldJUDSvtYjyU-VaIBISqXR6Qw5MMfy9O9ZIUC3cEtMvnkIrItQf-_wgqgS9lEy-V1oYjofm3to6G9tBus3RS7WLuBYZn0jOeBQHBafQV6xPTwqEM/s1600/broilerinnahkasnacksit-2.jpg" /></a><br />
<br />
Tee näin:<br />
<ol>
<li>Esilämmitä uuni 200 asteeseen.</li>
<li>Kuivaa nahat talouspaperilla, aseta ne pellille leivinpaperin päälle ja ripottele niiden päälle mausteita makusi mukaan.</li>
<li>Peitä nahat toisella leivinpaperilla ja aseta leivinpaperin päälle painoksi sopivan kokoinen uunipelti tai -vuoka. Siten nahat pysyvät litteinä eikä uuniin roisku rasvaa.</li>
<li>Paista 15 minuuttia. Nosta leivinpaperi ja paino, käännä nahat ja laita leivinpaperi ja paino takaisin.</li>
<li>Paista vielä 10 minuuttia tai hieman pidempään, kunnes nahat ovat kullanvärisiä ja rapeita.</li>
</ol>
Lähde ja kuvat: <a href="http://kirbiecravings.com/2014/03/chicken-cracklings.html">Kirbie's Cravings - Chicken Cracklings</a>Unknownnoreply@blogger.com1