Onko karppaus vaarallista? -kirja

Tähän on tulossa myöhemmin lisätietoja pian ilmestyvästä Onko karppaus vaarallista? -kirjastani.

Helsingin kouluihin leipäpäivä

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi viime torstaina tiukassa äänestyksessä aloitteen kouluruokailun leipäpäivästä. Ensi viikosta alkaen kaikkien kaupungin koulujen ruokaloissa vietetään joka maanantai leipäpäivää.

Maanantaisin ei Helsingissä tarjoilla enää varsinaista lämmintä ruokaa, vaan oppilaat voivat syödä kolme viipaletta tuoretta ruisleipää ja rajattomasti näkkileipää. Leivän kanssa tarjotaan kevytmargariinia, kurkkua ja vähärasvaista juustoa. Lisäksi aterian lisukkeeksi saa tuoretta porkkanaraastetta.

Helsingin kaupungin opetusviraston nimettömänä pysyttelevän tiedottajan mukaan idea leipäpäivästä tuli alunperin Leipätiedotus ry:ltä. "Leipätiedotus on toimittanut meille laskelmat, joiden mukaan ruisleivästä saa kaikki tarvittavat ravintoaineet ja runsaasti kuitua, jota kasvavat lapset tarvitsevat. Arvostamme yhdistyksen pyyteetöntä työtä koululaisten hyvinvoinnin ja kansanterveyden puolesta. Lisäksi voimme säästää lähes viisi prosenttia kouluruokailun budjetissa."

Opetusministeriö harkitsee käytännön laajentamista koko maan kouluihin lähikuukausien aikana, jos palaute leipäpäivästä on hyvää.

Minkälaista rasvaa suomalaiset karppaajat käyttävät?

Onko THL oikeassa tiedottaessaan, että suomalaiset karppaajat korvaavat hiilihydraatteja kovilla rasvoilla?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti viime vuoden elokuussa FINRISKI 2012 -tutkimuksen tulosten julkaisemisen yhteydessä seuraavasti:

"Vähähiilihydraattinen ruokavalio, jolla oikein toteutettuna on terveyttä edistäviäkin vaikutuksia, on saanut epäterveellisen suomalaisen muunnelman, jossa hiilihydraatteja korvataan kovilla rasvoilla."

"Kovien rasvojen" terveysvaikutuksia olen käsitellyt jo aikaisemmin*, joten tässä kirjoituksessa en pohdi niitä vaan pelkästään suomalaisten karppaajien tottumuksia rasvan käytön suhteen.

Itse asiassa samassa FINRISKI 2012 -tutkimuksessa THL kysyi koehenkilöiltä myöskin, noudattavatko ne vähähiilihydraattista ruokavaliota. Laitoksella on siis olemassa ainakin karkeaa tietoa siitä, minkälaisia rasvavalintoja suomalaiset karppaajat tekevät. Jostakin syystä sitä tietoa ei ole toistaiseksi julkaistu lupauksista huolimatta, vaikka tutkimuksen ensimmäisten osatulosten julkaisusta on kulunut jo 7 kuukautta.

Valio on teettänyt lokakuussa 2011 kyselytutkimuksen, jossa todettiin karppaajien rasvoista seuraavasti:

"Hyvin harvat mieltävät karppauksen ääridieetiksi, jossa suosittaisiin kovia rasvoja. Enemmistön mielestä myös karpatessa on syytä kiinnittää huomiota sekä rasvan määrään että laatuun."

Kyseisen tutkimuksen sanoma on siis ristiriidassa THL:n tiedotuksen kanssa. Laatukysymyksessä voi toki olla muitakin näkökulmia kuin rasvahappojen suhde.

Kannoin myös oman vaatimattoman korteni kekoon ja tein nettikyselyn suomalaisten karppaajien rasvan käytöstä kahdessa paikassa; Karppaus.info-keskustelufoorumilla ja Vähähiilihydraattisen ruokavalion Facebook-sivulla. Pidin kyselyn mahdollisimman yksinkertaisena. Vastausvaihtoehtoja oli kolme: (1) enimmäkseen eläinrasvaa, (2) enimmäkseen kasvirasvaa ja (3) molempia menee.

Karppaus.info on suosittu keskustelupalsta ja vertaistuen tarjoaja. Palstalla on lähes 40 000 rekisteröityä käyttäjää, mutta aktiivisten käyttäjien määrästä ei ole tarkempaa tietoa. Kyselyyn tuli noin kolmen päivän aikana 127 vastausta.

Hieman yli puolet vastanneista ilmoitti käyttävänsä enimmäkseen eläinrasvaa, ja hieman alle puolet ilmoitti, että molempia menee. Kukaan ei ilmoittanut käyttävänsä enimmäkseen kasvirasvaa.

VHH-ruokavalion Facebook-sivulla on noin 3 100 tykkääjää tai seuraajaa. Kyselyyn vastasi kolmessa päivässä 140 henkilöä. Kysely oli julkinen, joten on mahdollista, että osa vastaajista ei ollut karppaajia.

Facebookin puolella tulos oli hieman erilainen. 31 % ilmoitti käyttävänsä enimmäkseen eläinrasvaa, 9 % enimmäkseen kasvirasvaa ja 60 % kertoi, että molempia menee.

En ymmärrä paljoakaan virhemarginaaleista tai tilastotieteestä muuten, joten yhteenvetoni tuloksista on varsin karkea. Arvelisin, että noin puolet suomalaisista karppaajista käyttää melko tasapuolisesti eläin- ja kasvirasvaa. Hieman alle puolet käyttää enimmäkseen eläinrasvaa. Pieni vähemmistö, mahdollisesti viitisen prosenttia, käyttää enimmäkseen kasvirasvaa.

Mainittakoon vielä, että THL tarkoittanee "kovalla rasvalla" tyydyttyneitä rasvahappoja. Eläinrasva ei suinkaan ole siinä mielessä pelkästään kovaa rasvaa. Tyydyttyneiden rasvahappojen osuus kaikesta rasvasta on esimerkiksi lohifileessä 22 %, kokonaisessa broilerissa 32 %, kananmunassa samoin 32 %, sianlihassa 40 %, naudanlihassa 56 % ja voissa 69 % (lähde: Fineli).

Miten sinä tulkitset tuloksia? Kommentoida saa.

* Lue myös:
Karppausta kovalla rasvalla
“Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin
Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus

Vähähiilihydraattinen ruokavalio Twitterissä

Vähähiilihydraattinen ruokavalio -blogin päivityksiä voi jatkossa seurata myös Twitterissä.

Yle uutisoi helmikuussa, että Twitterissä on noin 64 000 suomenkielisiä päivityksiä julkaisevaa käyttäjää, ja heistä noin 26 000 on aktiivisia. Maailmanlaajuisesti Twitter on Facebookin jälkeen toiseksi suurin sosiaalisen median palvelu.

Tästä edespäin tämän blogin päivityksiä ja mahdollisesti muitakin juttuja voi seurata Twitterissä @Karppaus-käyttäjän kautta. Jutut merkitään myös #karppaus-hashtagilla. Jos Twitterin kokeneemmat käyttäjät tietävät muita vähähiilihydraattiseen ruokavalioon liittyviä suosittuja hashtageja, niin niistä voi mielellään ilmoittaa kommenttiosiossa alla.

Päivityksiä voi seurata myös Facebookissa, kuten aikaisemminkin.

Tutkimus Espanjasta: Enemmän rasvaa, vähemmän sydän- ja verisuonitauteja

Oliiviöljyn tai pähkinöiden runsaampi syönti vähensi sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä tautitapahtumia noin 30 % vähärasvaisempaan ruokavalioon verrattuna.

25. helmikuuta 2013 lyötiin jälleen uusi naula vähärasvaisen ruokavalion arkkuun, kun espanjalaisesta PREDIMED-tutkimuksesta julkaistiin sydän- ja verisuonitauteja tarkasteleva raportti.

Tutkimuksessa jaettiin 7447 henkilöä, 55-80-vuotiaita miehiä ja naisia, satunnaisesti joko (1) lisäämään oliiviöljyn syöntiä, (2) lisäämään pähkinöiden syöntiä tai (3) vähentämään rasvan käyttöä keskimäärin 4,8 vuoden ajaksi. Koehenkilöillä oli tavanomaista suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Tutkimuksen päättyessä erot ryhmien ruokavalioissa eivät olleet enää järin suuria. Oliiviöljyryhmä käytti enemmän oliiviöljyä ja pähkinäryhmä enemmän pähkinöitä. Molemmat näistä söivät enemmän kalaa ja palkokasveja vähärasvaisempaan ryhmään verrattuna. Eroa rasvan ja hiilihydraattien saannissa oli noin neljän energiaprosentin (4 E%) verran. Kaikilla ryhmillä ruokavalion perusta oli Välimeren ruokavalion kaltainen.

Ero koehenkilöiden terveydessä tuli kuitenkin selväksi jo näillä muutoksilla. Oliiviöljyryhmällä sydän- ja verisuohitauteihin liittyviä tautitapahtumia oli 30 % vähemmän ja pähkinäryhmällä 28 % vähemmän kuin vähärasvaisemman ruokavalion ryhmällä. Rasvaa lisäämällä voi siis välttyä sydän- ja verisuonitaudeilta.

Samassa tutkimuksessa havaittiin jo aikaisemmin, että joko oliiviöljyn tai pähkinöiden syönnin lisäys puolitti kakkostyypin diabetekseen sairastuvuuden vähärasvaisempaan ruokavalioon verrattuna, ilman liikuntaa ja laihdutusta.

Tutkimus julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehdessä. Primary Prevention of Cardiovascular Disease with a Mediterranean Diet

Myös Yle uutisoi tutkimuksesta: Tutkimus: Välimeren ruokavalio vähentää sydänongelmien riskiä

Ruotsalaistutkimus: Rasvaiset maitotuotteet ehkäisivät lihomista

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan vähäinen maitorasvan saanti oli yhteydessä suurempaan vyötärölihavuuden riskiin ja runsas maitorasvan saanti pienempään riskiin. 12-vuotisessa tutkimuksessa oli mukana noin 1500 keski-ikäistä miestä.

Vähäinen maitorasvan eli esimerkiksi voin, rasvaisen maidon ja kerman käyttö oli yhteydessä 53 % suurempaan vyötärölihavuuden riskiin kuin keskimääräinen maitorasvan käyttö.

Runsas maitorasvan käyttö puolestaan oli yhteydessä 48 % pienempään vyörärölihavuuden riskiin kuin keskimääräinen maitorasvan käyttö.

Tilastomallissa otettiin huomioon myös kasvisten ja hedelmien syönti, tupakointi, alkoholin käyttö, liikunta, ikä, koulutus ja ammatti. Jo tutkimuksen alkaessa vyötärölihavat miehet suljettiin pois tutkimuksesta.

Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Primary Health Care -lehdessä. High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years’ follow-up

THL pelotteli turhaan: Karppaus paransi kansan kolesteroliarvoja (FINRISKI)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotus pimittää myönteisiä tuloksia FINRISKI-tutkimuksesta ja samalla pelottelee turhaan kansalaisia sadoilla uusilla sydänkohtauksilla.

THL julkaisi ensimmäiset tulokset FINRISKI-tutkimuksesta elokuun lopulla. Silloin tiedotettiin, että kansan kokonaiskolesteroli on noussut. THL:n tiedotus laski muutoksen vähintäänkin epäsuorasti karppauksen aiheuttamaksi, ja maalaili uhkakuvia sadoista uusista sydänkohtauksista.

Lähetin THL:n tutkijoille kritiikkiä siitä, ettei tutkimuksessa mitattuja kolesteroliarvoja julkaistu kokonaisuudessaan, ja ettei karppaajien ja muiden henkilöiden tuloksia ilmoitettu erikseen. Tutkijat lupasivat julkaista syksyn aikana tarkempia tuloksia.

Viime viikolla THL aloittikin toisen tiedotuskierroksen. Tarkemmista kolesteroliarvoista ei tiedotettu edelleenkään, eikä myöskään karppaajien tuloksista. Sen sijaan kohonneesta kokonaiskolesterolista varoittelu jatkui, ja nyt myös kerrottiin, että suomalaisten ruokavalio on muuttunut aiempaa epäterveellisemmäksi, pelkästään koska syömme enemmän "kovaa" rasvaa. THL:lla oli siis jo kolme kuukautta aikaa järjestellä tuloksiaan, mutta jostakin syystä tarkempia tuloksia ei juurikaan julkaistu.

Jo syyskuussa netissä alkoi kuitenkin kiertää huhupuheita FINRISKI-tutkimuksen kolesteroliarvoista. Näiden huhujen mukaan HDL-kolesteroli oli noussut (vuonna 2007 se oli 1,437 ja vuonna 2012 1,487) ja triglyseridiarvo oli laskenut (v 2007 1,438 ja v. 2012 1,383). Nämä molemmat ovat sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta myönteisiä muutoksia. En voi paljastaa näiden huhujen lähdettä, mutta se vaikuttaa luotettavalta.

Tässä kuussa THL:n tutkijat julkaisivat FINRISKI-tutkimuksen HDL-arvot tiedelehdessä. Nyt julkaistut HDL-arvot vastasivat tarkasti huhupuheita ja ne olivat todellakin nousseet viiden vuoden takaisesta mittauksesta. Siispä on entistä enemmän syytä olettaa, että myös triglyseridiarvo on laskenut. THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen kieltäytyi vahvistamasta tai kiistämästä huhuja.

Vartiainen kuitenkin kiistää HDL-arvon todellisen nousun. Hänen tulkintansa mukaan nousu johtuu laboratoriomittauksen epävarmuudesta. (Toivottavasti THL ei käyttänyt Itä-Suomen yliopiston laboratoriota...) Itse pidän tätä kuitenkin kovin heppoisena selityksenä, sillä THL tiedotti painokkaasti myös "kovan" rasvan käytön yleistymisestä, ja kymmenien kokeellisten tutkimusten mukaan tuo "kova" rasva nostaa sekä kokonaiskolesterolia että HDL-kolesterolia. Myös karppaustutkimuksissa HDL-kolesteroli on yleensä noussut.

Tavanomaisesti mitatuista kolesteroliarvoista parhaiten riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ennustaa HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhde, vaikka sen mittauksessa olisikin epävarmuustekijöitä. Pelkkä kokonaiskolesteroli on vain karkea riskin osoitin. Äskettäin julkaistut tiedot varmistavat, että kolesterolisuhde on suomalaisilla parantunut viiden vuoden takaisesta. Kolesteroliarvot ovat kokonaisuudessaan paremmat, vaikka kokonaiskolesteroli on korkeampi.

Myös toinen tunnettu sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, vyötärönympärys, on parantunut eli kaventunut sekä miehillä että naisilla. Tätäkään tietoa ei löydy THL:n tiedotteista, vaan se pitää itse kaivaa tiedotteen lähdeviitteistä. Jostakin syystä THL ei myöskään laske muutosta karppauksen aiheuttamaksi, vaikka kohonnutta kokonaiskolesterolia onkin viitattu nimenomaan karppauksen syyksi. Verenpaine oli tutkimuksessa noussut, eli parannettavaa toki vielä olisi.

Miksei THL julkaissut vieläkään nimenomaan karppaajien tuloksia FINRISKI-tutkimuksesta? Tutkijat kertoivat minulle, että heillä on nämäkin tulokset tiedossaan. Osallistuneilta henkilöiltä kysyttiin, kuka karppaa ja kuka ei. Jos karppaus olisi todellakin niin vaarallista, kuin THL väittää, niin eikös se olisi sitten helppo osoittaa julkaisemalla tulokset? Vai olisiko sittenkin käynyt niin päin, että karppaajilla terveys olikin parempi kuin muulla kansalla, ja sellaisen tuloksen julkaiseminen ei sovi THL:n politiikkaan?

Miksi THL pimittää tiedotuksessaan olennaisia tietoja ja pelottelee turhaan kansaa vähemmän olennaisella tiedolla? Jääkö kansan todellinen terveys THL:n ylimmän johdon karppauksen ja "kovan" rasvan vastaisen kampanjan jalkoihin? Ovatko THL:n professorit jumittuneet näin pahasti vuosikymmenten takaisiin näkemyksiinsä?

P.S. Muotoilin otsikon tarkoituksella hieman harhaanjohtavaksi pienenä näpätyksenä THL:lle ja tiedotusvälineille. Kansan kolesteroliarvot ovat parantuneet, mutta emme voi tässä vaiheessa tietää varmuudella, johtuuko se karppauksesta. Jostakin syystä THL kuitenkin tiedotti melkoisella varmuudella, että kokonaiskolesterolin nousu johtui nimenomaan karppauksesta.