keskiviikko 31. elokuuta 2011

Suomalaisten ravitsemussuositusten taustalla elintarvike- ja lääketeollisuus

Vasta valmistuneen selvityksen mukaan suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat suurelta osin niistä hyötyvien yritysten rahoittamiin tutkimuksiin. Ravitsemussuosituksissa neuvotaan syömään runsaasti viljatuotteita, vähärasvaisia maitotuotteita ja kohtuullisesti kasviöljyä.

Suositusten taustalla olevissa tutkimuksissa on useissa ollut rahoittajana elintarvike- tai lääketeollisuus. Rahoittajien joukossa on muun muassa viljatuotteita ja kasviöljyä tuottavia suuryrityksiä, meijereitä sekä leipomoita.

Suomalaisten suositusten pohjana olevia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laativa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm vahvistaa tiedon. Hänen mukaansa suurimmassa osassa tutkimuksista ei ole teollisuuden rahoitusta, mutta rahoitus ei sulje pois tutkimusten käyttöä suosituksia laadittaessa. Tutkimukset valitaan tieteellisen laadun mukaan.

Mennäänpä sitten asiaan. Tätä kirjoitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti. Tarkoitus on hieman ilkkua Helsingin Sanomien ja YLEn viimeaikaiselle otsikoinnille sekä uutisoinnille ja lähdekritiikille yleensäkin. Tutkimusten tekemiseen tarvitaan rahaa, ja sen rahan on tultava jostakin. Osa rahoituksesta tulee julkiselta sektorilta ja osa yrityksiltä. Kaikkien teollisuuden haarojen tarkoitus on tehdä voittoa, ja usein yritykset rahoittavat tutkimuksia, joiden tuloksien ne toivovat olevan tuotteilleen suotuisia. Ulkopuolisen rahoittajan mukanaolo ei välttämättä tarkoita sitä, että tutkijat olisivat epärehellisiä tai tutkimuksen tulos virheellinen. Terveisiä Hesarille ja YLElle!

maanantai 29. elokuuta 2011

Entistä kermaisempi jogurtti kauppojen hyllyille

Lindahls tuo torstaina 1.9. kauppojen hyllyille uuden kermaisen Venäläisen jogurtin, joka sisältää 17 % rasvaa. Valmistajan mukaan jogurtti sopii monipuolisesti niin kylmien ja lämpimien ruokien valmistukseen kuin jälkiruokiinkin. Jogurtin pitäisi löytyä kaikkien suurten kauppaketjujen valikoimista. Kerrothan kokemuksistasi, muidenkaan valmistajien jogurtteja unohtamatta!

IL: Asiantuntija vastaa: Totuus karppaamisesta

Ovatko rasva ja proteiini oikeasti parempaa ruokaa kuin vaikkapa leipä? Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen oikoo käsityksiä karppaamisen hyödyistä ja haitoista. Iltalehden nettisivuilla on varsin asiallinen kirjoitus karppaamisesta eli VHH-ruokavaliosta. Kirjoitus on haastattelun muodossa ja siinä käsitellään mm. ruokavalion perusteita, hyviä ja huonoja puolia. Reijo Laatikaisen (Pronutritionist) kirjoituksia voi seurata myös hänen omassa blogissaan tai Facebookissa.

Lue koko juttu: Asiantuntija vastaa: Totuus karppaamisesta

torstai 11. elokuuta 2011

Tiedotusvälineissä julkaistaan myös virheellistä tietoa VHH-ruokavaliosta

Ilta-Sanomat otsikoi 10.8., että "karppaus on terveysriski" ja "muodieetti jopa vaarallinen". Lehdessä julkaistu artikkeli sisältää osin harhaanjohtavaa tietoa. Mitä tahansa ruokavaliota voi toki soveltaa epäterveellisellä tavalla tai "väärin", mutta vastuullisen toimittajan tai ravitsemusasiantuntijan tulisi pikemminkin kertoa, miten ruokavaliota noudatetaan terveellisesti, eikä luoda ruokavaliosta jonkinlaista irvikuvaa ja lyödä sitä sensaatiohakuisten lööppien ja otsikoiden kera.

Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ei tarvitse poistaa kasvirasvoja, sillä niissä ei ole lainkaan hiilihydraatteja. Vaikka kaiken kasvirasvan korvaisikin eläinrasvalla, seuraisi siitä tuskin mitään haitallista, kunhan muistaa riittävän omega-3-rasvahappojen saannin rasvaisesta kalasta. Dosentti Tiinamaija Tuomi uhkasi artikkelissa, että "sydänsairauksien riski kasvaa moninkertaiseksi". Mitään tällaista riskin kasvua ei ole kuitenkaan tutkimuksissa havaittu.

Tuomi jatkaa, että marjoissa on karppaajien mukaan liikaa hiilihydraatteja, vaikka marjoissa todellisuudessa on vain vähän hiilihydraatteja. Marjojen käyttöä rajoitetaan Atkinsin dieetin ensimmäisinä viikkoina, mutta sen jälkeen Atkins kehoitti nostamaan hiilihydraattien saantia itse kullekin sopivalle tasolle, ja hän myös arvosti majojen aktioksidantteja. Useimmat VHH-ruokavalion noudattajat syövät marjoja oikein mielellään. Marjojen syönnin rajoittamisestakin olisi vielä pitkä matka Tuomin mainitsemaan "kaikkien vitamiinien korvaamiseen purkkivalmisteilla".

Ravintoterapeutti Tarja Tuuli antaa ymmärtää, että VHH-ruokavalio on liian proteiinipainotteinen. Todellisuudessa proteiinin määrää ei tarvitse nostaa välttämättä lainkaan, sillä hiilihydraatit voi aivan mainiosti korvata rasvalla käyttämällä täysrasvaisia elintarvikkeita ja tarvittaessa lisättyä rasvaa.

Tiinamaija Tuomi myöskin väittää, että Suomessa liikkuu "mikrokarppaajia, jotka eivät suostu koskemaan edes kalaan tai pähkinöihin". Kalassa ei ole hiilihydraatteja lainkaan, ja pähkinöissä lajista riippuen vain vähän tai hyvin vähän. Molemmat sopivat hyvin VHH-ruokavalioon, ellei sitten satu olemaan allerginen kalalle tai kasvissyöjä.

Tuomi jatkaa edelleen, että "jos ruokavaliosta jättää pois kaikki viljaperäiset kuidut ja kasviksistakin suuren osan, on kroppa ihan jumissa". Todellisuudessa kasviksissa on hyvin vähän hiilihydraatteja, ja niitä ei tarvitse VHH-ruokavaliolla jättää pois. Lisäksi viljatuotteet eivät ole ainoita kuidun lähteitä, vaan kuituja saa runsaasti myös esim. hedelmistä, marjoista, pähkinöistä ja kaakaosta.

Vertaisarvioiduissa tiedelehdissä julkaistujen tutkimusten mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio parantaa terveyttä ja sillä ei ole vaarallisia sivuvaikutuksia. Iltapäivälehtienkin toimittajilta voisi toivoa hieman enemmän faktojen tarkistusta ja vähemmän sensaatiohakuisuutta. Kukaan ei todellisuudessa suosittele hiilihydraattien äärimmäistä välttämistä, vaan tällaista viestiä esiintyy lähinnä VHH-ruokavaliota kritisoivissa teksteissä.

Tämä kirjoitus on lähetetty myös Ilta-Sanomien toimitukselle ja artikkelissa esiintyville asiantuntijoille.

Vähähiilihydraattinen espanjalaisdieetti paransi metabolisen oireyhtymän

Tässä tuoreessa espanjalaistutkimuksessa oli mukana 22 koehenkilöä, keski-ikäisiä ylipainoisia miehiä ja naisia. Henkilöt noudattivat kolmen kuukauden ajan hyvin vähähiilihydraattista espanjalaista välimeren ruokavaliota, ja kaikki parantuivat metabolisesta oireyhtymästä.

Ruokavalio koostui kalasta, vähärasvaisesta lihasta, kanasta, kananmunista, juustosta, viherkasviksista ja salaatista, oliiviöljystä sekä 20-40 senttilitrasta punaviiniä päivittäin. Hiilihydraattien saanti kehotettiin rajoittamaan vain 30 grammaan päivässä. Neljänä päivänä viikossa proteiininlähteenä oli pääasiassa kala ja kolmena päivänä muut ruoat. Liikuntaa ei lisätty.

Kolmen kuukauden jälkeen henkilöiden kaikki terveysmittarit olivat parantuneet; LDL-kolesteroli, paino, painoindeksi, vyötärönympärys ja verenpaine laskivat. HDL-kolesteroli nousi. Kohonneet paastoverensokeriarvot normalisoituivat ja veren triglyseridipitoisuus peräti puolittui. Näin ollen kukaan koehenkilöistä ei enää täyttänyt metabolisen oireyhtymän kriteerejä, vaikka suurimman osan painoindeksi oli edelleen yli 30.

Tutkimus julkaistiin Journal of Medicinal Food -lehdessä. A Pilot Study of the Spanish Ketogenic Mediterranean Diet: An Effective Therapy for the Metabolic Syndrome

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Vilkas mediaviikko

Nelosen uutiset kertoi 2.8., että karppauksesta on apua diabeteksen hoitoon. Uutispätkässä haastateltiin diabetekseen aiemmin sairastunutta taksikuskia, joka oli VHH-ruokavalion avulla laihtunut ja saanut verensokerinsa hallintaan. Videon voi katsoa Ruutu.fi-palvelussa: Karppauksesta apua diabeteksen hoitoon?

Iltalehti kertoi nettisivuillaan 6.8. kahden suomalaiskaunottaren ruokavaliosta. Malli ja ex-missi Noora Hautakangas sekä malli ja juontaja Satu Tuomisto molemmat noudattavat vhh-ruokavaliota. Kesäkilot ovat pysyneet tällä keinolla kurissa. Lue jutut: Noora Hautakangas vannoo karppauksen nimeen ; Satu Tuomisto suosii rasvaa ja proteiinia

YLE Perämeri kertoi 8.8., että karppaamisen suosio on kasvussa. Alueen ravintoloissa tilataan yhä useammin vähähiilihydraattisia aterioita, ja karppaaminen on suosittua erityisesti naisten keskuudessa. Lue koko juttu: Karppaamisen suosio kasvussa

Metro-lehti otti 9.8. miehisemmän näkökulman ja kertoi, miten kaljamahasta voi päästä eroon vähähiilihydraattisella ravinnolla ja kuntoilulla. Mukana on myös ateriaesimerkkejä. Jutun voi lukea näköislehdestä (sivu 10).

Jatkoakin on jo luvassa. Huomenna 11.8. iltakuudesta kahdeksaan vietetään Radio Suomessa hyvinvointi-iltaa. Syömisestä ja ruokavaliosta keskustelevat Reijo Laatikainen ja Mikael Fogelholm.