Suositusten taustalla olevissa tutkimuksissa on useissa ollut rahoittajana elintarvike- tai lääketeollisuus. Rahoittajien joukossa on muun muassa viljatuotteita ja kasviöljyä tuottavia suuryrityksiä, meijereitä sekä leipomoita.
Suomalaisten suositusten pohjana olevia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laativa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm vahvistaa tiedon. Hänen mukaansa suurimmassa osassa tutkimuksista ei ole teollisuuden rahoitusta, mutta rahoitus ei sulje pois tutkimusten käyttöä suosituksia laadittaessa. Tutkimukset valitaan tieteellisen laadun mukaan.
Mennäänpä sitten asiaan. Tätä kirjoitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti. Tarkoitus on hieman ilkkua Helsingin Sanomien ja YLEn viimeaikaiselle otsikoinnille sekä uutisoinnille ja lähdekritiikille yleensäkin. Tutkimusten tekemiseen tarvitaan rahaa, ja sen rahan on tultava jostakin. Osa rahoituksesta tulee julkiselta sektorilta ja osa yrityksiltä. Kaikkien teollisuuden haarojen tarkoitus on tehdä voittoa, ja usein yritykset rahoittavat tutkimuksia, joiden tuloksien ne toivovat olevan tuotteilleen suotuisia. Ulkopuolisen rahoittajan mukanaolo ei välttämättä tarkoita sitä, että tutkijat olisivat epärehellisiä tai tutkimuksen tulos virheellinen. Terveisiä Hesarille ja YLElle!
Niinpä mutta tämähän on ollut tiedossa jo karppauksen alkumetreillä, eikös? Juuri silloinhan sitä käytettiin karppausta puolustettaessa, mutta nytkö halutaan painaa villaisella lihateollisuuden osuus tutkimuksen rahoituksessa? Isolla kirjoitettiin, kuinka kaikki amerikkalainen tutkimus on ennen ollut maatalousteollisuuden ja ennen kaikkea viljapuolen rahoittamaa.
VastaaPoistaOlennaista voisi olla, onko kyseessä tutkimukselle saatu rahoittaja vai rahoittajan tilaama tutkimus ja tietysti ennen kaikkea tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus.
Onko jossakin tiedotusvälineessä kirjoitettu isolla, että kaikki amerikkalainen tutkimus on ennen ollut maatalousteollisuuden ja ennen kaikkea viljapuolen rahoittamaa?
VastaaPoista