Mikael Fogelholm kertoi Vox-tapahtumassa tutkimuksesta, jonka mukaan "kasvipohjainen" VHH-ruokavalio voisi laskea kuolleisuuden riskiä. Millainen tämä ruokavalio tarkalleen oli?
Osan Fogelholmin puheesta voi katsoa tästä:Fogelholmilla on vihreä ideologia, ja hän korostaa mielellään ruokavalion kasvipohjaisuutta. Kuinka kasvipohjaista ruokavalio kyseisessä tutkimuksessa sitten oli? Kirjoitin aiheesta Onko karppaus vaarallista? -kirjassani seuraavasti:
Kasvikunnan tuotteisiin painottuvalla pisteytyksellä sai korkeimmat pisteet, kun kasvikunnan proteiinia oli ruokavaliossa vajaa kolmannes kaikesta proteiinista. Vastaavasti kasvirasvaa oli hieman yli puolet kaikesta rasvasta. Hedelmiä ja kasviksia syötiin noin 6 annosta päivässä. Punaista ja prosessoitua lihaa syötiin keskimäärin 0,8 annosta päivässä. Kyseessä ei siis ollut mikään varsinainen kasviskarppaus vaan monipuolinen sekaruokavalio.
...
Naisten väestötutkimuksen (NHS) aikaisemmista tutkimusraporteista voidaan päätellä, että kasvirasvalla ja hiilihydraattien laadulla on todennäköisesti ollut melko suuri rooli, ainakin naisilla. Tutkimuksessa eläinrasva, eläinproteiini tai kasviproteiini eivät olleet yhteydessä sepelvaltimotautiin tai kakkostyypin diabetekseen sairastumiseen. Vain kasvirasva ja matala glykeeminen kuorma (eli vähän hiilihydraatteja ja hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja) olivat suojaavia tekijöitä.
"Kasvipohjaisella" VHH-ruokavaliolla proteiinin ja rasvan osuudet kasvi- ja eläinkunnasta olivat melko lähellä Suomen väestön keskimääräisiä ruokailutottumuksia. Ja mehän emme varsinaisesti ole mikään kasvissyöjäkansa. Proteiinin jakauma on lähes täsmälleen samanlainen. Kasvirasvan käyttö on suomalaisilla jonkin verran vähäisempää. Meillä kasvirasvan osuus on noin 42 %, kun tutkimuksessa hyvin pärjänneellä porukalla sitä oli hieman yli puolet. Kasvirasvaa on siis varaa painottaa enemmänkin.
Kasvikunnan proteiini tulee suomalaisilla lähinnä viljatuotteista, joita vähennetään VHH-ruokavaliolla. Viljan proteiinin tilalle kannattaakin ottaa kasviproteiinia esimerkiksi pähkinöistä, tofusta, pavuista tai joistakin kasviksista. Tutkimuksessa terveellinen annos kasviproteiinia oli 6 % energiasta. 2000 kilokalorin päivittäisellä saannilla se tarkoittaisi noin 120 kcal tai 30 grammaa kasviproteiinia. Vastaavan määrän saisi esim. 100 grammasta parsakaalia ja 100 grammasta maapähkinöitä (yhdessä).
Eläinproteiinin saanti oli samalla "kasvispohjaisella" tutkimusryhmän osalla yli kaksi kertaa yhtä suurta kuin kasviproteiinin saanti, eli proteiinia oli kokonaisuudessaan varsin paljon. Pienempikin määrä kumpaakin proteiinia riittänee hyvin, etenkin kun terveysetu tulee todennäköisesti hiilihydraattikuorman pienentämisestä ja kasvirasvan lisäämisestä.
Ei kannata siis turhaan pelästyä Fogelholmin mustavalkoista eläin- ja kasvikunnan jakoa. Monipuolinen vähähiilihydraattinen sekaruokavalio on todennäköisesti terveellinen ja saattaa lisätä elinvuosia.
Lue myös: Rasvan ja proteiinin saanti eläin- ja kasvikunnasta Suomessa
Katso koko video tilaisuudesta Helsingin yliopiston videopalvelussa: VOX 19: Ristiriitainen ruoka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti