Faktantarkistus: Ylen uutinen ketogeenisestä ruokavaliosta

Ylen artikkeli ketogeenisestä ruokavaliosta sisältää tutkitun tiedon vastaisia väitteitä.

Kuva: Ruudunkaappaus Ylen artikkelista ja IFLA

Artikkeli (Anni Sirviön, 40, unenlaatu parani ja vatsavaivat katosivat – asiantuntijat muistuttavat suositun ketogeenisen ruokavalion haitoista) julkaistiin 28.1.2019, ja siinä haastateltiin hyvinvointivalmentajaa ja kahta asiantuntijaa ruokavalioon liittyen. Lainaan tähän osia artikkelista ja kommentoin niitä lainauksien jälkeen.

Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksikön professorin Kirsi Pietiläisen mukaan ketogeeninen dieetti voi toimia lyhytaikaisesti esimerkiksi silloin kun ihminen haluaa laihtua. Hänen mukaansa moni sitä kokeileva luulee kuitenkin voivansa mässäillä kovaa rasvaa, vaikkapa voita ja pekonia, kuinka paljon tahansa.
– Sehän on tutkimusten perusteella ihan varmuudella sydänterveydelle haitallista, hän muistuttaa.

Kirsi Pietiläinen tarkoittanee kovalla rasvalla tyydyttyneitä rasvahappoja.

Voissa niitä on noin 69 % kaikista rasvahapoista ja pekonin rasvassa noin 41 % eli reilusti alle puolet. Erityisesti pekonin leimaaminen "kovaksi rasvaksi" on Pietiläiseltä omituista. (Fineli)

Toisin kuin Pietiläinen väittää, tutkimusten perusteella kova rasva on tuskin sydänterveydelle haitallista.

Ensinnäkin laajoissa väestönseurantatutkimuksissa kovalla rasvalla ei ole havaittu yhteyttä sydänongelmiin. Ei hyötyä eikä haittaa.

Lue lisää:
”Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin
Laaja järjestelmällinen tiedekatsaus osoitti valtion rasvavalistuksen perusteettomaksi
Mikael Fogelholm myöntää menneet virheet kovan rasvan suhteen (YouTube-video)

Toiseksi kokeellisissa tutkimuksissa, joissa on vähennetty kovan rasvan saantia, ei ole yleensä saatu etua sydänterveydessä.

Lue lisää:
Tutkimuskooste: kasviöljy laskee kolesterolia muttei sydänkuolleisuutta

Kolmanneksi kun hiilihydraatteja vähennetään ja otetaan tilalle kovaa rasvaa, tällä korvauksella on hyvin vähäinen vaikutus "pahana kolesterolina" pidettyyn LDL-kolesteroliin, kun tarkastellaan LDL-hiukkasia, joka on tarkin tapa mitata LDL-kolesterolin sydänriskiä. Kaikki pekonin sisältämät rasvahapot yhdessä vähentävät LDL-hiukkasia, kun hiilihydraatteja vaihdetaan pekonin rasvaan.

(Huomautettakoon tässä kuitenkin, että pekoni on lihajaloste, ja lihajalosteet ovat olleet usein yhteydessä heikompaan terveyteen. Käsittelemättömät kylkisiivut voivat olla terveellisempi valinta.)

Lue lisää:
Pekoni ja kananmunat laskevat kolesterolia

Kirsi Pietiläisen rasvateoria perustuu LDL-kolesterolin vanhaan epätarkkaan mittaustapaan ja yksipuoliseen tutkimusten tarkasteluun.

Vähähiilihydraattiset ruokavaliot vaikuttavat tekevän uutta tulemista hiljaiselon jälkeen, arvioi laillistettu ravitsemusterapeutti, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Reija Männikkö.
...
Ruokavalion ongelmana nähdään myös se, että se ei ole riittävän monipuolinen. Kuituja, vitamiineja ja kivennäisiä tulee liian vähän, sanoo Männikkö.

On tietenkin mahdollista, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ja erityisesti hyvin vähähiilihydraattisella ketogeenisellä ruokavaliolla joitakin ravintoaineita saa liian vähän, jos ei kiinnitä huomiota ruokavalintojen monipuolisuuteen. Kaikkia ravintoaineita voi kuitenkin saada tarpeeksi elintarvikkeista, joissa on vain vähän hiilihydraatteja.

Lue lisää:
Näin karppaat monipuolisesti

Huomautan lopuksi, etten ole tarkistanut kaikkia Ylen artikkelin väitteitä, joten virheitä saattaa olla enemmänkin.

Karppaus parantaa kolesteroliarvoja (tutkimuskatsaus)

Tutkimuskatsauksessa verrattiin vähähiilihydraattisen ja vähärasvaisen ruokavalion vaikutusta veren kolesteroliarvoihin ylipainoisilla henkilöillä.

Kuva: Caro Wallis / flickr

Katsaukseen otettiin mukaan vähintään kuuden kuukauden mittaisia kokeellisia tutkimuksia, joissa oli yli sata koehenkilöä. Mukaan löytyi kahdeksan tutkimusta, joissa oli yhteensä 1633 koehenkilöä.

Tutkimuksissa havaittiin hyvin pieni ero LDL-kolesterolissa vähärasvaisen ruokavalion eduksi. Ero oli kuitenkin niin pieni (0,07 mmol/l), ettei se ole kliinisesti merkittävä eikä sillä siten ole käytännön merkitystä. HDL-kolesterolissa ja triglyseredeissä kuitenkin saavutettiin parempia tuloksia vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, ja vielä parempia niissä tutkimuksissa, joissa hiilihydraattien saanti oli alle 50 grammaa päivässä.

Tutkijat toteavat yhteenvedossaan, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla saavutettiin paremmat kolesteroliarvot kuin vähärasvaisella, ja ravitsemussuosituksiin tulisi ottaa vaihtoehdoksi hiilihydraattien saannin vähentäminen epäsuotuisien veren rasva-arvojen ehkäisyssä sydän- ja verisuonitautien ja metabolisen oireyhtymän riskiryhmillä.

Tutkimuskatsaus julkaistiin Nutrition Reviews -lehdessä. Effects of carbohydrate-restricted diets on low-density lipoprotein cholesterol levels in overweight and obese adults: a systematic review and meta-analysis

Hiilihydraatteja rajoittavat japanilaiset pitkäikäisempiä (tutkimus)

Keskimääräistä vähemmän hiilihydraatteja syöneillä japanilaisilla, erityisesti naisilla, oli pienempi ennenaikaisen kuoleman riski kuin enemmän hiilihydraatteja syöneillä. Tutkimuksessa seurattiin lähes 10 000 henkilöä 29 vuoden ajan.

Kuva: Christian Kadluba / Flickr

Japanilaiset tutkijat seurasivat 9 200 miestä ja naista vuodesta 1980 alkaen. Henkilöt olivat kotoisin eri puolilta Japania ja yli 30-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. Seuranta-aika oli 29 vuotta, joten kyseessä lienee tähän asti pisin väestötutkimus, jossa on arvioitu vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutusta kuolleisuuteen.

Tutkijat laativat kullekin henkilölle ruokatottumusten perusteella pisteytyksen, joka kuvasti sitä, kuinka paljon ruokavaliossa on vähähiilihydraattisen ruokavalion piirteitä. Pisteitä tuli runsaasta rasvan ja proteiinin syönnistä ja vähäisestä hiilihydraattien syönnistä. Lisäksi laadittiin vaihtoehtoiset pisteytykset, joissa otettiin huomioon edellisten seikkojen lisäksi eläin- tai kasviproteiini ja tyydyttynyt ("kova") tai tyydyttymätön ("pehmeä") rasva.

Vähiten hiilihydraatteja syöneillä naisilla oli 26 % pienempi ennenaikaisen kuoleman riski kuin eniten hiilihydraatteja syöneillä. Kun naisten ja miesten tiedot yhdistettiin, ennenaikaisen kuoleman riski vähemmillä hiilihydraateilla oli 13 % pienempi. Pelkästään miehillä ero kuolleisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Eläin- tai kasviproteiini ja rasvan laatu eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Japanilaistutkijat pohtivat japanilaisen ja länsimaisen ruokavalion eroja. Japanissa hiilihydraattien keskimääräinen saanti on noin 60 % energiasta, kun länsimaissa se on noin 50 %. Tässä japanilaisessa tutkimuksessa suurimman pisteytyksen saaneiden henkilöiden keskimääräinen ruokavalio ei siis ollut varsinaisesti vähähiilihydraattinen. Siinä vain oli vain vähemmän hiilihydraatteja kuin väestöllä keskimäärin. Japanissa eläinproteiinin ja eläinrasvan saanti on vähäisempää kuin länsimaissa. Kun lihan käyttö koko väestöllä on varsin vähäistä, niin siinä kontekstissa keskimääräistä suurempi lihan käyttö voi olla hyödyllistä. Nämä seikat voivat selittää eroja Japanissa ja länsimaissa tehdyissä tutkimuksissa.

Tutkijat pohtivat myös eroa riskissä naisten ja miesten välillä. Miehillä ruokapäiväkirja on voinut olla epätarkempi, koska suurempi osa miehistä käy kokopäivätöissä ja syö kodin ulkopuolella. Miehillä yleisempi tupakointi ja alkoholin käyttö on voinut vähentää hiilihydraattirajoituksen vaikutusta sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Nutrition -lehdessä. Low-carbohydrate diets and cardiovascular and total mortality in Japanese: a 29-year follow-up of NIPPON DATA80

Aikaisemmin tutkittua

Yhdysvalloissa julkaistiin muutama vuosi sitten samankaltainen väestötutkimus, jossa käytettiin pisteytystä vähähiilihydraattisen kaltaisesta ruokavaliosta. Siinä eläinkunnan tuotteisiin painottuva vähähiilihydraattisempi ruokavalio oli yhteydessä suurempaan ennenaikaisen kuoleman riskiin ja kasvikunnan tuotteisiin painottuva yhteydessä pienempään riskiin. Kasvikunnan tuotteisiin painottuva ruokavalio oli tosiasiassa monipuolinen kohtuullisen vähähiilihydraattinen sekaruokavalio, jossa vajaa kolmannes proteiinista oli kasviproteiinia ja hieman yli puolet rasvasta kasvirasvaa.

Lue lisää: "Kasvipohjainen" karppaus voi laskea kuolleisuutta

Harvard-professorit: rasvaraja poistettava ravitsemussuosituksista

Dariush Mozaffarian ja David Ludwig kehottavat poistamaan rasvan ylärajan ravitsemussuosituksista. Huonot hiilihydraatit ovat uhka terveydelle.

Dariush Mozaffarian

Yhdysvalloissa valmistellaan uusia ravitsemussuosituksia. Tällä hetkellä ne ovat eräänlaisessa luonnosvaiheessa, ja luonnoksesta on jo poistettu kehoitukset rajoittaa rasvan määrää ravinnossa. Maineikkaat Harvardin yliopiston professorit ja tutkijat Dariush Mozaffarian ja David Ludwig kirjoittivat The Journal of the American Medical Association (JAMA) -tiedelehteen ja esittivät tukensa rasvarajoituksen poistamiselle.

Suosituksen luonnoksessa todettiin, ettei rasvan vähentäminen ja hiilihydraattien lisääminen vähennä sydän- ja verisuonitautien riskiä eikä myöskään ehkäise lihomista. Tärkeämpää on kiinnittää huomiota rasvan laatuun ja syödä terveellisiä ruokia. Luonnos lopettaisi neljä vuosikymmentä valloillaan olleen pyrkimyksen rasvan rajoittamiseen.

David Ludwig

Mozaffarian ja Ludwig kirjoittivat, että rasvarajoitus perustui huoleen ravinnon kolesterolista ja tyydyttyneestä ("kovasta") rasvasta, joiden luultiin lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Nykyään kuitenkin tiedetään, että kova rasva vaikuttaa edullisesti HDL-kolesteroliin ja triglyseridiarvoon ja sillä on hyvin vähäinen vaikutus LDL-partikkeleihin hiilihydraatteihin verrattuna. Tämän vuoksi kovan rasvan vaihtaminen hiilihydraatteihin ei ole laskenut sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Lisäksi rasvan rajoittaminen on rajoittanut myös terveellisten rasvojen kuten pähkinöiden, kasviöljyjen ja rasvaisen kalan käyttöä ja lisännyt prosessoitujen hiilihydraattien kuten valkoisen viljan, perunavalmisteiden ja lisätyn sokerin käyttöä.

Professorien mukaan kokeellisista tutkimuksista on saatu vahvistus sille, että nykysuositusta (Yhdysvalloissa 35 E%) reilummin terveellistä rasvaa sisältävät ruokavaliot vähentävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sen sijaan vähärasvaisen ruokavalion tehosta sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyssä ei ole näyttöä. Valkoinen vilja ja lisätty sokeri pikemminkin kasvattavat metabolisen oireyhtymän, lihavuuden ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Viimeisimmissä suomalaisissa rasvitsemussuosituksissa vuodelta 2014 rasvan määrän ylärajaa on nostettu aikaisemmasta 35 prosentista 40 prosenttiin energiasta. Valkoisesta viljasta ja lisätystä sokerista eli ns. höttöhiilareista varoitellaan, muttei mielestäni kovinkaan pontevasti. Noin puolet suomalaisten syömistä hiilihydraateista ovat höttöhiilareita.

Uusien ravitsemussuositusten lopullinen muoto Yhdysvalloissa jää vielä arvailtavaksi. Ne julkaistaan ilmeisesti muutaman kuukauden kuluttua.

Kirjoitus julkaistiin The Journal of the American Medical Association -lehdessä: The 2015 US Dietary Guidelines; Lifting the Ban on Total Dietary Fat
Lue myös: Fat Is Back: Time To Stop Limiting Dietary Fats, Experts Say - Forbes

Kookosöljy - superruoka vai suonet tukkoon?

Kuva: Phu Thinh Co / flickr

Kookosöljyyn liittyen näkee paljon sekä positiivista että negatiivista hehkutusta. Toiset kertovat sen parantavat melkein kaikki taudit, toiset varoittelevat tukkeutuvista verisuonista. Kumpikin hehkutus perustuu yleensä uskomuksiin. Tähän kirjoitukseen on koottu tutkittua tietoa kookosöljystä.

Tutkimuksia kookosöljystä

Kookoksen syönnin yhteydestä sepelvaltimotautiin on tehty ainakin kaksi tapaus-verrokkitutkimusta. Tämän tyyppisissä tutkimuksissa verrataan koehenkilöitä, joilla on tutkittava sairaus ("tapaukset"), mahdollisimman samanlaisiin koehenkilöihin, joilla sitä ei ilmene ("verrokit"). Tavoitteena on selvittää koehenkilöiden erilaisten altistumisten yhteyttä sairauteen.

Indonesialaisessa tutkimuksessa oli mukana 93 sepelvaltimotautipotilasta ja 189 muuten vastaavaa mutta tervettä verrokkia. Henkilöiden ruokavalio viimeisten 12 kuukauden aikana selvitettiin. Sekä tapaukset että verrokit söivät yhtä paljon kookospähkinöitä, joten se tuskin selitti sairastumista. (Huomio: kyse oli kaikesta kookospähkinän käytöstä, ei pelkästään kookosöljyn.)

Pienemmässä intialaisessa tutkimuksessa oli mukana 32 sepelvaltimotautipotilasta ja 16 verrokkia, jotka olivat saman ikäisiä ja samaa sukupuolta kuin potilaat. Potilaat ja verrokit olivat syöneet yhtä paljon sekä kookosöljyä että kookospähkinää yleensäkin, joten tälläkään kertaa kookos ei selittänyt sairastumista.

Polynesiassa tehtiin ns. ekologinen tutkimus kahden saaren välillä. Tämän tyyppisissä tutkimuksissa sairauden esiintymistä ja altistumiseroja eri alueilla. Tokelaun asukkaat saivat keskimäärin 63 % energiastaan kookospähkinästä, kun taas Puka-Pukan asukkaat keskimäärin 34 %. Vastaavasti Tokelaulla myös kolesterolitaso oli korkeampi kuin Puka-Pukalla. Verisuonitaudit olivat kuitenkin harvinaisia kummallakin saarella. (Huomio: tässäkin oli kyse kaikesta kookospähkinän käytöstä, ei pelkästään kookosöljyn.)

Lisäksi kookosöljyyn liittyen on tehty jonkun verran satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa joukko henkilöitä jaetaan satunnaisesti kahteen tai useampaan ryhmään, jotka noudattavat määrätyllä tavalla eroavaa ruokavaliota. Tällöin ryhmillä kokonaisuutena ei ole muuta eroa kuin kyseiset määrätyt seikat, joita tutkitaan.

Brasialaisessa tutkimuksessa oli mukana 40 naista, jotka olivat 20-40-vuotiaita. He söivät 12 viikon ajan päivittäin 30 ml joko soijaöljyä tai kookosöljyä muun ruokavalionsa ohella. Kookosöljyä käyttäneillä naisilla oli tutkimuksen päättyessä paremmat kolesteroliarvot ja pienempi vyötärönympärys kuin soijaöljyä käyttäneillä.

Intialaisessa tutkimuksessa oli mukana 70 tervettä koehenkilöä ja 70 kakkostyypin diabeetikkoa, joiden kehotettiin käyttämään joko kookosöljyä tai auringonkukkaöljyä paistorasvana. Tutkimuksen päätyttyä eri paistoöljyä käyttäneillä ryhmillä ei ollut eroa kolesteroliarvoissa eikä hapetusstressiä mittaavissa veriarvoissa.

Norjalaisessa tutkimuksessa oli mukana 25 yliopistossa opiskelevaa naista. He noudattivat vuorotellen runsaasti kookosrasvaa sisältävää ruokavaliota ja runsaasti "pehmeää" rasvaa sisältävää ruokavaliota. Rasvaa käytettiin margariinin muodossa. Kookosmargariinin käytön jälkeen naisilla oli matalampi lipoproteiini (a), joka on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Erillisessä julkaisussa raportoitiin kolesteroliarvoja samasta tutkimuksesta. Kookosmargariinin käytön jälkeen sekä "hyvä" että "paha" kolesteroli olivat korkeampia kuin pääasiassa pehmeää rasvaa sisältäneen margariinin käytön jälkeen. Kolesterolisuhteessa (apoB/apoA-I) ei ollut eroa. (Huomio: kyseessä oli siis suurimmaksi osaksi kookosöljystä valmistettu margariini, ei öljy.)

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 19 nuorta miestä noudattivat vuorotellen ruokavalioita, jotka sisälsivät runsaasti kookosöljyä, naudanrasvaa tai saflorinsiemenöljyä. Eri rasvat nautittiin liharuokien, levitteiden, jäätelöiden ja keksien muodossa. Kookosöljy nosti saflorinsiemenöljyyn verrattuna sekä "hyvää" että "pahaa" kolesterolia. Naudanrasvaan verrattuna se nosti kokonaiskolesterolia "hyvän" kolesterolin muodossa.

Malesialaisessa tutkimuksessa oli mukana 45 tervettä koehenkilöä, jotka saivat suurimman osan rasvastaan vuorotellen palmuöljystä, kookosöljystä ja oliiviöljystä. Henkilöiltä mitattiin useita erilaisia tulehdusarvoja, ja niissä ei ollut eroa eri rasvojen käytön jälkeen, kuten ei myöskään homokysteiinin määrässä. Kookosöljyn käytön jälkeen sekä "hyvä" että "paha" kolesteroli olivat korkeampia kuin oliiviöljyn käytön jälkeen. Kolesterolisuhteessa (kokonaiskolesteroli/HDL) ja triglyseridiarvossa ei ollut eroja eri rasvojen käytön jälkeen.

Suomalaisessa tutkimuksessa oli mukana 15 tervettä nuorta naista. He käyttivät neljän viikon jaksojen ajan vuorotellen palmuöljyä ja kookosöljyä merkittävänä osana rasvoistaan. Näiden öljyjen tyydyttyneet rasvat korvasivat kertatyydyttymätöntä rasvaa naisten ruokavalioissa. Kolesteroliarvoissa ja sokeriaineenvaihduntaan liittyvissä veriarvoissa ei tullut eroa palmu- ja kookosöljyjen välillä eikä lähtötilanteeseen verrattuna. Huomionarvoista tässä tutkimuksessa on, että päätutkijana toimi Ursula Schwab, joka myöhemmin tyrmäsi kookosöljyn Helsingin Sanomissa, vaikka tässä hänen omassa tutkimuksessaan kookosöljy ei heikentänyt terveyttä.

(On mahdollista, etten ole huomannut jotakin merkittävää aiheeseen liittyvää tutkimusta. Kommenteissa voi antaa palautetta.)

Kylmäpuristettua vai ei?

Malesialaisen tutkimuksen mukaan kylmäpuristetussa kookosöljyssä on enemmän antioksidantteja kuin tavallisessa, prosessoidussa kookosöljyssä.

Yhteenveto

Kookosöljyä ei ole tutkittu ihmisillä kovin paljon. Suuri osa hehkutuksesta perustunee eläimillä tai koeputkessa tehtyihin tutkimuksiin tai yksisilmäiseen kokonaiskolesterolin tuijottamiseen. Tulevaisuudessa tiedämme mahdollisesti enemmän, jos ihmisillä tehdään tarkempia tutkimuksia.

Löytämieni tutkimusten perusteella kookosöljy ei ole erityisen terveellistä tai epäterveellistä. Sitä voinee aivan hyvin käyttää maun mukaan kohtuullisia määriä. Kookosöljyllä on hyviä ominaisuuksia, mutta niin on monella muullakin elintarvikkeella. Kookosöljyssä on hyvin vähän välttämättömiä rasvahappoja, joten sitä ei luonnollisesti kannata käyttää ainoana rasvana.

Tässäkin taitaa päteä vanha nyrkkisääntö: käsittelemättömiä rasvoja monipuolisesti.

Ruotsin terveysviranomaiset: karppaus tehokasta ja turvallista

"Ruotsin THL:n" (SBU) tutkimuskatsauksen mukaan karppaus eli vähähiilihydraattinen ruokavalio on tehokas laihdutuksessa eikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

SBU:n katsauksen mukaan ylipainoisille potilaille voitaisiin suositella erilaisia painonhallintaratkaisuja - myös vähähiilihydraattista ruokavaliota.

Karppaus on ollut puoli vuotta kestäneissä tutkimuksissa tehokkaampi laihdutusruokavalio kuin muut. Pidemmissä tutkimuksissa eroa ei ole enää ollut.

SBU tyrmää karppauksen sydänriskistä esitetyt väitteet. Sekä maltillinen karppaus että tiukempi karppaus parantavat veren kolesteroli- ja sokeriarvoja.

SBU suosittelee myös Välimeren ruokavaliota, mutta vähärasvainen ruokavalio ei laitoksen mukaan suojaa ylipainoisia henkilöitä diabetekseltä.

Meillä Suomessa osa viranomaisista on varoitellut karppauksen vaaroista. Nyt viimeistään on ilmeistä, että varoittelu ei perustu tutkittuun tietoon vaan perusteettomiin ennakkoluuloihin. Matti Tolonen on tiivistänyt tämän omassa kirjoituksessaan hyvin:

Erityisesti THL:n ja Itä-Suomen yliopiston viime aikoina harjoittama pelottelu VHH-ruokavalion ”vaaroilla” – mm. kolesterolipitoisuuden suurentumisella – on nyt todettu täysin perusteettomaksi. Nolo juttu!

SBU:n katsauksesta on uutisoitu laajasti Ruotsissa, mutta Suomessa sen on noteerannut lähinnä Ylen ruotsinkieliset nettisivut. Miksiköhän?

Dagens Medicin

Svenska Dagbladet

Yle

THL pimittää tutkimustietoa

THL:n johtajat kampanjoivat FINRISKI-tutkimuksen avulla karppausta vastaan, mutta THL ei ole lupauksistaan huolimatta julkaissut karppaajien tutkimustuloksia.

THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi FINRISKI 2012 -tutkimuksen tuloksia ensimmäisen kerran elokuussa 2012. Laitos tiedotti, että suomalaisten kokonaiskolesteroli on noussut ja muutos on terveydelle haitallinen. Useat tiedotusvälineet puolestaan kertoivat THL:n johtajien Pekka Puskan ja Erkki Vartiaisen henkilökohtaisiin näkemyksiin perustuen, että nimenomaan karppaus olisi nostanut kolesterolia ja satoja uusia sydänkohtauksia on tiedossa.

Tutkimustuloksiin sisältyivät karppaajien tiedot, mutta THL ei julkaissut niitä. Lisäksi THL jätti julkaisematta muut kolesteroliarvot kuin kokonaiskolesterolin, vaikka kaikkien arvojen avulla kansanterveyden muutosta voitaisiin arvioida tarkemmin.

Joudun valitettavasti käsittelemään tätä samaa aihetta jo kolmannen kerran, koska ensimmäisten tuloksien julkaisemisesta on kulunut jo vuosi, mutta THL ei ole edelleenkään julkaissut karppaajien tuloksia.

THL:n Erkki Vartiainen lupasi minulle sähköpostiviestissä syyskuussa 2012, että karppaajienkin tulokset julkaistaan. Lisäksi THL kertoi Iltalehden artikkelissa joulukuun alussa 2012, että tulokset julkaistaan "todennäköisesti lähikuukausina". Siitäkin on jo noin seitsemän kuukautta aikaa.

Iltalehti 3.12.2012

Koska karppaajien FINRISKI-tuloksia ei todennäköisesti julkaista koskaan, niin katson sopivaksi kertoa oman arvaukseni tuloksista.

THL ei julkaise karppaajien tuloksia FINRISKI 2012 -tutkimuksesta mahdollisesti sen vuoksi, että THL:n johtajat Pekka Puska ja Erkki Vartiainen eivät halua niitä julkaistavan. Tutkimuksen tulokset ovat ehkä ristiriidassa Puskan ja Vartiaisen henkilökohtaisten näkemyksien ja tavoitteiden kanssa. Tuloksissa karppaajien kolesteroliarvot ovat ehkä paremmat kuin muulla kansalla.

Kuten sanoin, tämä on arvaus, ja saatan olla aivan väärässä. Jos Puska ja Vartiainen kertovat todellisen syyn, niin julkaisen sen täällä oikein mielelläni.

Lue myös aikaisemmat kirjoitukseni aiheesta:
Virheellisiä johtopäätöksiä FINRISKI-tutkimuksesta (elokuu 2012)
THL pelotteli turhaan: Karppaus paransi kansan kolesteroliarvoja (marraskuu 2012)

Tutkimus Espanjasta: Enemmän rasvaa, vähemmän sydän- ja verisuonitauteja

Oliiviöljyn tai pähkinöiden runsaampi syönti vähensi sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä tautitapahtumia noin 30 % vähärasvaisempaan ruokavalioon verrattuna.

25. helmikuuta 2013 lyötiin jälleen uusi naula vähärasvaisen ruokavalion arkkuun, kun espanjalaisesta PREDIMED-tutkimuksesta julkaistiin sydän- ja verisuonitauteja tarkasteleva raportti.

Tutkimuksessa jaettiin 7447 henkilöä, 55-80-vuotiaita miehiä ja naisia, satunnaisesti joko (1) lisäämään oliiviöljyn syöntiä, (2) lisäämään pähkinöiden syöntiä tai (3) vähentämään rasvan käyttöä keskimäärin 4,8 vuoden ajaksi. Koehenkilöillä oli tavanomaista suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Tutkimuksen päättyessä erot ryhmien ruokavalioissa eivät olleet enää järin suuria. Oliiviöljyryhmä käytti enemmän oliiviöljyä ja pähkinäryhmä enemmän pähkinöitä. Molemmat näistä söivät enemmän kalaa ja palkokasveja vähärasvaisempaan ryhmään verrattuna. Eroa rasvan ja hiilihydraattien saannissa oli noin neljän energiaprosentin (4 E%) verran. Kaikilla ryhmillä ruokavalion perusta oli Välimeren ruokavalion kaltainen.

Ero koehenkilöiden terveydessä tuli kuitenkin selväksi jo näillä muutoksilla. Oliiviöljyryhmällä sydän- ja verisuohitauteihin liittyviä tautitapahtumia oli 30 % vähemmän ja pähkinäryhmällä 28 % vähemmän kuin vähärasvaisemman ruokavalion ryhmällä. Rasvaa lisäämällä voi siis välttyä sydän- ja verisuonitaudeilta.

Samassa tutkimuksessa havaittiin jo aikaisemmin, että joko oliiviöljyn tai pähkinöiden syönnin lisäys puolitti kakkostyypin diabetekseen sairastuvuuden vähärasvaisempaan ruokavalioon verrattuna, ilman liikuntaa ja laihdutusta.

Tutkimus julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehdessä. Primary Prevention of Cardiovascular Disease with a Mediterranean Diet

Myös Yle uutisoi tutkimuksesta: Tutkimus: Välimeren ruokavalio vähentää sydänongelmien riskiä

Tutkimuskooste: Rasvaiset maitotuotteet hyödyksi painonhallinnassa

Tuoreen tutkimuskoosteen mukaan runsaasti rasvaa sisältävät maitotuotteet eivät ole yhteydessä sydän- ja aineenvaihduntasairauksiin. Sen sijaan ne ovat yhteydessä parempaan painonhallintaan.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat koonneet yhteen kaiken tähän asti julkaistun maitorasvaan tai runsasrasvaisiin maitotuotteisiin ja lihavuuteen sekä sydän- ja aineenvaihduntasairauksiin liittyvän tutkimustiedon. Tutkimuskoosteen tulokset eivät tue nykyisiä suosituksia käyttää maitotuotteita vähärasvaisina tai rasvattomina.

11:ssä tutkimuksessa 16:sta runsaampi maitorasvan syönti oli yhteydessä parempaan painonhallintaan pitkällä aikavälillä. Yhdessäkään tutkimuksessa eivät runsasrasvaiset maitotuotteet olleet yhteydessä lihomiseen, mutta joissakin tutkimuksissa nimenomaan vähärasvaiset maitotuotteet olivat yhteydessä lihomiseen.

Kuudessa tutkimuksessa 11:stä runsasrasvaiset maitotuotteet paransivat aineenvaihduntasairauksiin liittyviä veriarvoja. Vain yhdessä tutkimuksessa ne heikensivät veriarvoja, ja tämänkin tutkimuksen kerrottiin olevan heikosti suunniteltu.

Runsasrasvaisten maitotuotteiden yhteys diabetesriskiin oli epäselvä. Yhdessäkään kahdeksasta tutkimuksesta ne eivät olleet yhteydessä kasvaneeseen diabetesriskiin, ja kolmessa tutkimuksessa ne suojasivat diabetekseltä. Toisaalta kolmessa tutkimuksessa vähärasvaiset maitotuotteet olivat yhteydessä pienempään diabetesriskiin, ja samoissa tutkimuksissa runsasrasvaisilla maitotuotteilla ei ollut yhteyttä riskiin.

Yhteys sydän- ja verisuonitauteihin oli myöskin epäselvä. Lukuisissa tutkimuksissa maitorasva näytti suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta, mutta muutamassa tutkimuksessa se taasen näytti lisäävän riskiä. Useissa tutkimuksissa mitään yhteyttä ei löytynyt.

Erot yksittäisissä tutkimustuloksissa saattavat selittyä maitotuotteiden erilaisilla ominaisuuksilla. Toisaalla lehmät laiduntavat ja syövät ruohoa, kun taas toisaalla ne syövät rehua sisätiloissa. Lisäksi esimerkiksi perinteisillä juustoilla voi olla erilaisia terveysvaikutuksia kuin jäätelöllä tai pizzalla.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä. The relationship between high-fat dairy consumption and obesity, cardiovascular, and metabolic disease

Ravitsemussuositukset johtivat sydänkohtaukseen

Menestyvä lääkäri oli noudattanut vuosikymmenten ajan vähärasvaista ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota. Nyt hän on sairastunut sepelvaltimotautiin.

67-vuotias Pertti Vantaalta heräsi eräänä yönä yhtäkkiä kovaan kipuun hartioissa ja käsivarressa. Särkylääke ei auttanut, ja oireet kasvoivat nopeasti hengenahdistukseksi ja oksenteluksi. Pertti, joka on lääkäri itsekin, ymmärsi, että jotakin oli pahasti vialla, ja hän tilasi ambulanssin.

Sairaalassa selvisi karu totuus. Pertti oli saanut sydänkohtauksen. Sentin pätkällä sepelvaltimoa oli kaventuma, joka tukki 90 prosenttia suonesta. Kaventuma voi syntyä, kun suonen kolesterolikertymän pinta repeää ja siihen kasvaa verihyytymä. Suoneen tehtiin pallolaajennus, suonen sisään laitettiin ohut rakennetta tukeva verkko, ja Pertti pääsi kahden päivän kuluttua kotiin.

Pertti oli ravitsemussuositusten vähärasvaisen ruokavalion puolestapuhuja. Hän suosi ruokavaliossaan kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kuitupitoista täysjyväleipää. Hän laittoi hyvällä omatunnolla sokeria kahviin ja marjakiisseliin, koska hän samalla käytti vähärasvaisia tuotteita ja vältti rasvaista ruokaa kuten viinereitä ja jäätelöä. Pertti vältteli erityisesti kovan rasvan käyttöä.

"Sairastuminen olli sattumaa ja huonoa arpaonnea, josta ei voi valittaa. Kuitenkin minulla oli onnea, koska on täysin mahdollista kuolla ensimmäiseen sydänkohtaukseen", sanoi huojentunut Pertti leikkauksen jälkeen.

Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksen WHI-tutkimuksen mukaan vähärasvainen ruokavalio on haitallinen sydän- ja verisuonitauteja tai aikuistyypin diabetesta sairastaville.

Kuten kuvasta voi ehkä jo arvata, tämä kirjoitus on iltapäivälehtien tasoa. Ehkäpä sen vuoksi, että Ilta-Sanomat on käyttänyt toistuvasti samaa ideaa. Emmehän me oikeasti tiedä, johtuiko Pertin sydänkohtaus hänen ruokavaliostaan vai jostakin muusta seikasta. Emme edes tarkalleen tiedä, mitä kaikkea Pertti on vuosien varrella syönyt.

Ilta-Sanomat hehkutti lööpissään aikaisemmin tämä vuonna, että suomalaisnaisen karppaus päättyi sydänkohtaukseen. Sama kaava toistui tällä viikolla, kun Ilta-Sanomat uutisoi, että karppaus päättyi aivohalvaukseen. Lööpeistä ja otsikoista ei tietenkään löydy sairaustapausten todellisia syitä, eikä voikaan löytyä. Pääasia, että herätetään tietynlaista huomiota. Sairauksia ei koskaan yhdistetä ravitsemussuositusten ruokavalioon.

En tiedä, onko Ilta-Sanomien tarkoituksena ollut kalastella lukijoita vai mielistellä mainostajia vai sekä että, mutta joka tapauksessa lehden olisi parempi keskittyä vaikkapa julkkisten vilautuksiin ja lopettaa ravitsemushuuhaan levittäminen. Miksi amatööritoimittajien pitäisi leikkiä ihmisten terveydellä?

Pertin sukunimi on jätetty tästä kirjoituksesta tarkoituksella pois, koska tarkoitus ei ole ilkkua hänen huonolle onnelleen vaan kiinnittää huomiota Ilta-Sanomien toimituksen ammatilliseen tasoon ja arvomaailmaan.

Tutkimus varoittaa Hesaria aikakoneen vaaroista

Päivitetty 2.7.
Helsingin Sanomien toimittaja on käyttänyt aikakonetta uutisoidessaan viiden vuoden takaisen tutkimuksen tuoreena. Lisäksi toimittaja on keksinyt uuden vähähiilihydraattisen muotidieetin.

HS uutisoi tänään ruotsalais-amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio lisäisi sydäntautien riskiä. Toimittajan mukaan tutkimus on tuore, mutta tosiasiassa se on julkaistu jo viisi vuotta sitten lähes identtisenä, samojen tutkijoiden kirjoittamana ja saman aineiston perusteella.

Vuonna 2007 julkaistu tutkimusraportti:

Vuonna 2012 julkaistu tutkimusraportti:

Aikakoneen keksimisen lisäksi HS:n toimittaja ja ruotsalaistutkija Hans-Olov Adami ovat keksineet uuden muotidieetin, jossa muka vaihdetaan hiilihydraatteja proteiiniin. Yleensähän vähähiilihydraattien ruokavalioiden idea on vaihtaa hiilihydraattien energia rasvan energiaan, sillä proteiinin tarve pysyy samana.

Tutkimuksessa siis jostakin kumman syystä tutkittiin hieman pienempää hiilihydraattien syöntiä ja vastaavasti hieman suurempaa proteiinin syöntiä ruotsalaisnaisilla vuosina 1991-92. Ilmeisesti hiilihydraattien ja rasvan vaihtokaupan suhteen ei tarkoitukseen sopivaa tilastollista yhteyttä sydäntauteihin löytynyt, joten sillä ei olisi voitu tehtailla otsikkoja vähähiilihydraattista ruokavaliota vastaan. Aikaisemmin julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa tutkittiin hiilihydraattien vaihtokauppaa sekä rasvaan että proteiiniin, ja siinä sydäntautien riski ei kasvanutkaan.

Tämän nyt uudelleen lämmitellyn ruotsalais-amerikkalaistutkimuksen kirjoittajista ainakin päätutkija Lagioulla ja kahdella muulla tutkijalla Trichopoulosilla ja Adamilla on yhteyksiä elintarviketeollisuuteen. Ilmeisesti tietyt tahot Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ovat jälleen huolissaan hiilihydraattipitoisten ruokien laskevasta menekistä. Todennäköisesti palaamme asiaan jälleen viiden vuoden kuluttua vuonna 2017!

Päivitys: Edellinen veikkaus meni pieleen, sillä HS uutisoi samasta tutkimuksesta uudelleen jo viiden päivän kuluttua: Tutkimus: Pitkäaikainen vähähiilihydraattinen dieetti voi lisätä sydänriskejä

Tutkimus: Karppaus laihdutti tehokkaammin ja paransi verisuonten kuntoa

Maaliskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio oli laihdutuksessa tehokkaampi kuin vähärasvainen ruokavalio, ja kummallakin ruokavaliolla verisuonten kunto parantui laihtumisen myötä.

Johns Hopkinsin yliopiston tutkimus julkaistiin Amerikan Sydänliiton (AHA) tieteellisessä kokouksessa viime maaliskuussa. Tutkimuksessa oli mukana 60 ylipainoista miestä ja naista, jotka noudattivat kuuden kuukauden ajan joko vähähiilihydraattista tai vähärasvaista ruokavaliota. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla rasva tuli lihasta, maitotuotteista ja pähkinöistä. Molemmat ryhmät harrastivat liikuntaa ja tarkoitus oli saada ruoasta päivittäin yhtä suuri määrä energiaa.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet laihtuivat keskimäärin 13,1 kg, reilusti enemmän kuin vähärasvaista ruokavaliota noudattaneet, jotka laihtuivat keskimäärin 8,5 kg. Koehenkilöiden verensuonten kunto parantui sitä mukaa kun he laihtuivat vatsan seudulta, ruokavaliosta riippumatta.

Johtavan tutkijan Kerry Stewartin mukaan hiilihydraattien korkeampi määrä hidastaa rasvanpolttoa laihdutettaessa. Hän totesi myös, että vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien laihduttajien ei tarvitse olla huolissaan verisuontensa kunnosta.

Lisätietoja yliopiston tiedotteesta (englanniksi): Losing belly fat, whether from a low-carb or a low-fat diet, helps improve blood vessel function

Kevytkola on luultuakin terveellisempää superruokaa

Kevytkola on suomalaista superruokaa

Kevytkolan terveellisyydestä on saatu lisää näyttöä, kertoo sunnuntain Savon Sanomat. Lisätietoja kevytkolan terveysvaikutuksista sai Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen huiputusyksikkö. Kuopiolaiset löysivät kevytkolasta muun muassa yhdisteitä, joita kasvien kasvattajat käyttävät puolustautuessaan tuholaisilta.

Pohjoismaisessa yhteishankkeessa tutkittavina oli verrokkiryhmiä, joista osa suosi kevytkolan sijaan sokerilla makeutettua kolaa. Tutkimuksessa havaittiin, että sydäntautiriskissä olevien miesten kolesterolitaso laski selvästi jaksolla, jolla nämä joivat kevytkolaa.

"Tavallinen kolajuoma on sokerisuudessaan virhevalinta etenkin sille, joka kärsii kakkostyypin diabetekselle altistavasta keskivartalolihavuudesta tai kolesteroliongelmista. Molemmat altistavat myös sepelvaltimotaudille", sanoo professori Hannu Kuurola.

"Ruokakaupassa kannattaisi ostaa kevytkolaa, joka auttaa myös painonhallintaa. Tavallinen kolajuoma sisältää lähinnä pelkkää hiilihydraattia. Kevytkola on suomalaista superruokaa", Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen huiputusyksikössä työskentelevä tutkijatohtori Kati Sorsakorpi sanoo.

Kevytkola muun muassa tasoittaa verensokerin heittelyä. Lisäksi suolistobakteerit muokkaavat sen ohutsuolessa imeytymättömästä makeutusaineesta terveellisiä yhdisteitä, jotka saattavat suojata syövältä.

Myyttejä karppauksesta

Lahden, Oulun ja Ylivieskan seuduilla ilmestyvässä Magneettimedia-lehdessä on julkaistu tänään kirjoitukseni Myyttejä karppauksesta. Jo aikaisemmin näitä nettisivuja seuranneille kirjoituksessa ei ole välttämättä uutta tietoa, mutta te, jotka olette täällä mahdollisesti ensimmäistä kertaa, voitte löytää kirjoituksen aiheista lisätietoa ja tieteellisiä lähdeviitteitä näistä vanhemmista nettikirjoituksistani:

Mikä on vähähiilihydraattinen ruokavalio?
Näin karppaat monipuolisesti
Täysjyvää vai ei viljaa?
Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus
“Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin
Matti Uusitupa ja Mikael Fogelholm, missä on ravitsemussuositusten pitkäaikaisnäyttö?
Tutkittua tietoa

Voileipä lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä

Voileivän syönti lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä selvästi, kertoo Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa tehty tutkimus. Tutkimukseen osallistui yli 120 000 ihmistä, joiden ruokailutottumuksia ja terveyttä seurattiin yli 20 vuoden ajan.

Tutkijoiden mukaan jopa 7-9 prosenttia kaikista tutkimuksen aikana sattuneista kuolemantapauksista olisi voitu välttää, jos koehenkilöt olisivat rajoittaneet voileivän syöntiään. Voileipä lisää etenkin sydänsairauksien ja syövän riskiä. Voileipää päivittäin syöneiden riski kuolla kasvoi noin 13 prosenttia.

Ai niin! Unohdin melkein mainita, että kyseessä on täsmälleen sama tutkimus, josta suomalaiset tiedotusvälineet ovat viime päivinä uutisoineet otsikolla "Punainen liha lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä".

Tutkimuksessa laskettiin - kummallista kyllä - punakseksi lihaksi varsinaisen punaisen lihan lisäksi myös mm. hampurilaiset ja lihavoileivät. Tämä vaatimaton yksityiskohta kuitenkin jostakin syystä katosi kaikesta uutisoinnista. Näin niitä mielikuvia luodaan...

Questionnaire items about unprocessed red meat consumption included "beef, pork, or lamb as main dish" (pork was queried separately beginning in 1990), "hamburger," and "beef, pork, or lamb as a sandwich or mixed dish."

Voimme siis vain pohtia ja arvailla, onko riskin syynä ollut punainen liha itsessään vaiko kenties sittenkin voileipien, hampurilaissämpylöiden tai niiden mukana usein tulevien ranskalaisten perunoiden ja sokeroitujen virvoitusjuomien huonolaatuiset hiilihydraatit. Noin puolet naudanlihasta Yhdysvalloissa syödään nimenomaan hampurilaisina.

Tutkimus julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä. Red Meat Consumption and Mortality; Results From 2 Prospective Cohort Studies

Mikael Fogelholm puhuu jälleen höpöhöpöä

Tiedotusvälineissä julkaistaan aina silloin tällöin virheellistä tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta. Joskus tiedon lähteenä on harmillisesti jopa koulutettu ravitsemusasiantuntija. Tällä kertaa yksi heistä, Mikael Fogelholm on jatkanut virheellisen ravitsemustiedon levittämistä STT:n karppaukseen ja jouluun liittyvässä uutisessa, joka on julkaistu 18. joulukuuta ainakin Iltalehdessä ja Helsingin Sanomissa. Seuraavassa lainauksia Fogelholmin kertomasta:

"Vaalean viljan ja sokeripitoisten tuotteiden, kuten karkkien, virvoitusjuomien ja kahvileipien jättäminen pois on ihan fiksua ruokavalion parantamista. Niiden tilalle ei pidä kuitenkaan tuoda eläinrasvaa tai -proteiineja."

Proteiinin lisääminen ei olekaan tarpeellista, kunhan sen saanti on riittävää. Fogelholm kuitenkin kieltää lisäämästä eläinrasvaa, vaikka hiilihydraattien vaihtaminen eläinrasvaan on useissa tutkimuksissa parantanut koehenkilöiden terveyttä. Vastustaako Fogelholm parempaa terveyttä, jos se saavutetaan eri tavalla kuin hän itse haluaa ja suosittelee?

"Hyviä hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljaa ja hedelmiä, ei pidä vähentää."

Tässä on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin hedelmissä on huomattavasti vähemmän hiilihydraatteja kuin täysjyväviljassa. Karppaajien ei siten tarvitse rajoittaa hedelmien syöntiä siinä määrin kuin viljatuotteiden syöntiä. Toiseksi täysjyväviljan "hyvyys" on osoitettu vain valkoiseen viljaan verrattuna. Viljaton ruokavalio on taasen tutkitusti terveellisempi kuin täysjyväviljaa painottava. Täysjyväviljankin vähentäminen on siis terveellistä, kunhan sitä ei vaiheta valkoiseen viljaan, mitä karppaajat eivät tee. Miksi Fogelholmin pitää vastustaa hyviä muutoksia?

Liian tiukka karppaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, Fogelholm sanoo. "Tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa, sydäntautien riski voi kasvaa, ja todennäköisesti myös suolistosyöpien riski kasvaa"

Fogelholm on sanonut aikaisemmin, ettei karppaamisesta ole pitkän aikavälin tutkimustietoa. Nyt hän kuitenkin väittää karppauksen aiheuttavan sydäntauteja ja suolistosyöpiä, joihin sairastumusta voidaan tutkia luotettavasti vain pitkän aikavälin tutkimuksilla. Hän siis puhuu itsensä pussiin, uhkaa jollakin sellaisella, jonka todenperäisyydestä hän ei voi tietää sen enempää kuin minäkään voin, koska asiaa ei ole tutkittu. Tähän mennessä tehdyissä lyhyemmissä tutkimuksissa karppaus on parantanut sydäntautien riskitekijöitä, vaikka toki varsinaisesta sairastumisen riskistä emme voi olla varmoja. Miksi pelotella aiheettomilla uhkauksilla?

Tyypin 2 diabetes onkin suoraviivaisempi juttu. Se diagnosoidaan kohonneiden verensokeriarvojen perusteella, ja näitä arvoja on helppo seurata tutkimuksissa jo lyhyemmälläkin aikavälillä. Yksi karppauksen parhaita puolia on nimenomaan verensokerin laskeminen ja tasoittaminen ja insuliinin tarpeen vähentäminen, joten on todella paksua Fogelholmilta väittää, että tiukka karppaus kasvattaisi diabeteksen riskiä. Sekä taudin kehittymisen mekanismi että tieteellinen näyttö kertovat aivan muuta.

Etsin PubMed-tietokannasta tutkimuksia, joissa koehenkilöt ovat noudattaneet tiukkaa vähähiilihydraattista eli ketogeenista ruokavaliota ja joissa on mitattu veren paastosokeri tai tehty sokerirasituskoe. Tällaisia tutkimuksia löytyi 8 kappaletta [1-8]. Osassa niistä koehenkilöt olivat terveitä ja osassa tyypin 2 diabeetikkoja. Kaikissa tutkimuksissa tiukka karppaus laski verensokeria eli laski diabetesriskiä. Yhdessäkään tutkimuksessa ei verensokeri noussut, eli Fogelholmin teorialle ei löydy tukea.

Fogelholm ei pyynnöstäni huolimatta esittänyt mitään tutkittua tietoa tai muutakaan selvitystä väitteidensä tueksi. Hän on aikaisemmin valittanut julkisuudessa, että tuntuu ikävältä, kun häntä on kutsuttu valehtelijaksi.

Voisiko asiaa selittää mitenkään vaikkapa se, että hän sanoo täysjyväviljan olevan hitaasti imeytyvää hiilihydraattia, vaikka todellisuudessa se on useimmiten nopeasti imeytyvää? Fogelholm pelottelee jatkuvasti karppaajia täysjyväviljatuotteiden karttamisen vaarallisuudesta, vaikka vilja on ihmiskunnan evoluution kannalta vasta aivan uusi elintarvike.

Voisiko asiaa selittää se, että hänen mukaansa rasvaisten maitotuotteiden terveellisyydestä ei ole mitään näyttöä, vaikka todellisuudessa sitä on runsaasti?

Tai se, että nyt hänen mukaansa tiukka karppaus lisää tyypin 2 diabeteksen riskiä, vaikka tutkitun tiedon mukaan se laskee verensokeriarvoja?

Itse lisäisin tähän lopuksi vielä, että on kovin harmillista, että pohjoismaisia ravitsemussuosituksia laativan ryhmän molemmilla suomalaisjäsenillä, sekä Mikael Fogelholmilla että Ursula Schwabilla on vaikeuksia pysyä totuudessa.

Hyvää joulua ja rehellistä uutta vuotta, Mikael Fogelholm!

Lähteet:

1. A pilot study of the Spanish Ketogenic Mediterranean Diet: an effective therapy for the metabolic syndrome
2. A randomized trial of a low-carbohydrate diet vs orlistat plus a low-fat diet for weight loss
3. The effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet versus a low-glycemic index diet on glycemic control in type 2 diabetes mellitus
4. Spanish Ketogenic Mediterranean Diet: a healthy cardiovascular diet for weight loss
5. A low-carbohydrate, ketogenic diet to treat type 2 diabetes
6. Long-term effects of a ketogenic diet in obese patients
7. The human metabolic response to chronic ketosis without caloric restriction: physical and biochemical adaptation
8. Effects of diet composition and ketosis on glycemia during very-low-energy-diet therapy in obese patients with non-insulin-dependent diabetes mellitus