maanantai 12. joulukuuta 2011

Karppausvastaista propagandaa Hyvä Terveys -lehdessä

Lehdissä näkyy aina silloin tällöin virheellistä tietoa sisältäviä karppausta käsitteleviä kirjoituksia, ja yleensä jätän ne omaan arvoonsa tai ehkä lähetän toimitukseen lyhyen palautteen. Tällä kertaa kuitenkin harhaanjohtavaa tietoa löytyy Hyvä Terveys -lehdestä, joka nimenomaan mainostaa tarjoavansa "tutkittua, taatusti luotettavaa tietoa", ja että "lehden taustalla on Suomalainen Lääkäriseura Duodecim".

Paperilehdestä ja lehden nettisivuilta löytyy kirjoitus, joka kehottaa karppaamaan runsashiilihydraattisella ns. Itämeren ruokavaliolla. Kirjoituksen lähtökohtakin on jo aivan hullu - karppaajille, jotka nimenomaan ovat havainneet voivansa paremmin hiilihydraatteja vähentämällä, mainostetaan runsaiden hiilihydraattien ja leivän syömistä. Tässä joitakin lainauksia nettiartikkelista:

Näyttää siltä, että karppaus on hyvä laihdutuksen aloittaja mutta huono lihomisen vastustaja. Pysyvään tulokseen pääsee Itämeren ruokavaliolla.

Karppaus on nimenomaan tutkitusti tehokasta painonhallinnassa. Itämeren ruokavalioon liittyvästä tutkimustiedosta kerron hieman myöhemmin.

Täysjyvävilja on korvaamaton. Vaikka söisi joka aterialla kuitupitoisia marjoja, hedelmiä ja kasviksia, kuitua on vaikea saada tarpeeksi. Siksi leipää on saatava vähintään kuusi siivua päivässä.

Karppaaja saa kasviksista noin puolet suositellusta kuidun määrästä. Loput saa varsin helposti pähkinöistä, hedelmistä ja marjoista. Täysjyvävilja ei siis olekaan korvaamaton. Lue lisää: Näin karppaat monipuolisesti

Tiukka karppaaja erottelee marjat ja hedelmät pahiksiin ja hyviksiin niiden sokerin mukaan.

Marjat ja hedelmät sisältävät vain vähän hiilihydraatteja ja siten sopivat aivan hyvin vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Myös esim. Atkins suosittelee niiden syömistä. Vaikea ymmärtää, miksi toimittaja luo tällaisia mielikuvia.

Täys­jyvästä saat seleenin, folaatin, raudan, sinkin, magnesiumin ja monta muuta elintärkeää ainetta. Tosin karppaaja saa osan niistä sisäelimistä, kuten maksasta tai munuaisista, mutta harva pystyy nauttimaan niitä niin paljon, että kiven­näisaine­varastot pysyvät täysinä.

Todellisuudessa karppaaja saa riittävästi seleeniä helposti lihasta tai kalasta. Folaattia saa tofusta, kananmunista, kasviksista tai jo aivan pienestä määrästä maksaa. Rautaa saa hyvin veriruoista, tonnikalasta, naudanlihasta, kananmunista, kookosmaidosta ja manteleista. Myöskin sinkkiä saa hyvin naudanlihasta ja muista lihoista ja kaloista. Magnesiumin hyviä lähteitä ovat puolestaan pähkinät, tofu, kalat, broileri ja kasvikset. Edelleenkin siis harhaanjohtavaa tietoa eri elintarvikkeiden ravintosisällöistä Hyvä Terveys -lehdeltä. Lue lisää: Näin karppaat monipuolisesti

"Moni muu elintärkeä aine" on mitä ilmeisimmin raha, joka kilisee lehdessä mainostavien leipomoiden kassaan.

Itämeren ruokavalion vastustamaton viisaus: tämä pitää terveenä ja tätä voi noudattaa kevyesti loppuikänsä.

Perehdytäänpä nyt siihen tutkittuun tietoon, jota tämä lehti mainostaa tarjoavansa. Tein PubMed-tietokantaan kirjallisuushaun tästä Itämeren ruokavaliosta (nordic diet, NORDIET). Vertaisarvioiduissa tiedelehdissä on julkaistu peräti yksi tutkimus ruokavalion vaikutuksista. Kyllä, luit oikein, siis yksi ainoa (1) tutkimus! Tämän tutkimuksen kesto oli vain kuusi viikkoa. Toivottavaa olisi, että "loppuikä" olisi pidempi kuin kuusi viikkoa.

Kyseisessä tutkimuksessa Itämeren ruokavaliota oli vielä jostakin syystä terästetty pähkinöillä, joita ei Itämeren rannalla tietääkseni kasva. Siitäkin huolimatta tulokset jäivät vaatimattomiksi. Ruokavalio toki laihdutti lyhytaikaisesti, mikä on ihan hieno juttu. Kun laihdutuksen itsenäiset vaikutukset laskettiin pois tuloksista, jäi ainoiksi terveysvaikutuksiksi sekä LDL- että HDL-kolesterolin lasku. HDL kolesteroli suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta, joten sen lasku ei ole ollenkaan hyvä juttu. LDL-kolesteroli laski samalla kun triglyseridit pysyivät ennallaan, joten lasku on todennäköisesti johtunut suurten ja harmittomien LDL-hiukkasten vähenemisestä, mistä ei ole sen enempää hyötyä kuin haittaakaan. Melkoinen nollatulos siis "loppuiän" suhteen. Lue lisää: Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus

Nahatonta kanaa tai kalkkunaa

Lapsikin ymmätää, että kanassa ja kalkkunassa on nahka, ja että hyvää ruokaa ei saa heittää roskiin.

Kasvimargariini on öljyä leivällä pysyvässä muodossa. Muista joka leivälle.

Margariini on prosessoitua rasvaa, jonka pitkän aikavälin turvallisuudesta ei ole mitään takeita. Kasviöljy kannattaa käyttää esim. kylmäpuristettuna rypsiöljynä salaatissa ja kylmäpuristettuna oliiviöljynä salaatissa ja paistamisessa, koska se sopii paremmin kuumennukseen. Jos leipää syö, sopii sen päälle paremmin voi.

Kalsiumin ja D-vitamiinin saat kolmesta lasillisesta rasvatonta maitoa tai piimää. Nauti myös rasvatonta viiliä tai jogurttia.

Rasvaiset maitotuotteet ovat tutkitusti terveellisiä. Ne nostavat kokonaiskolesterolia, mutta samalla parantavat tärkeämpiä arvoja eli kolesterolisuhteita ja LDL-kolesterolin jakaumaa.

Korvaa voi ja kookosrasva öljyillä. Kasviöljyt sisältävät terveellisiä tyydyttymättömiä rasvahappoja ja välttämättömiä rasvahappoja, linolihappoa ja alfalinoleenihappoa.

Myös eläinrasva sisältää tyydyttymättömiä rasvahappoja ja välttämättömiä rasvahappoja. Varsin huono syy rasvojen korvaukseen.

Tutkittua ja taatusti luotettavaa tietoa? Eipä juuri. Ilmeisesti kirjoituksen taustavaikuttajina paperilehden puolella toimivat myös Itä-Suomen yliopiston toivot Matti Uusitupa ja Ursula Schwab, jotka tunnetusti vastustavat vähähiilihydraattista ruokavaliota järjettömillä argumenteilla. Tämä selittääkin jo paljon. Kokonaisuudessaan varsinainen pohjanoteeraus terveyslehdeltä. Lehtijutun on kirjoittanut Riitta Eskola ja lehden päätoimittajana toimii Taina Risto.

Karppauksen täytyy olla vaarallisen terveellistä, jos sen vastaisessa propagandassa argumentit ovat näin heikkoja. Eikun hyvää terveyttä ja pitkää loppuikää kaikille karppaajille!

5 kommenttia:

  1. Todella hyvä kirjoitus! Olen muutenkin tykästynyt blogiisi :)

    Jäi miettimään, kun kirjoitat, että karppaaja saa kasviksista noin puolet suositellusta kuidun määrästä. Mihin tämä perustuu, omiin havaintoihin vai johonkin tutkimukseen?

    VastaaPoista
  2. Itämeren alueen pähkinäpensaat voitaisiiin hyödyntää paremmin. Eli löytyy Itämeren alueeltakin pähkinöitä, myös Suomesta.

    VastaaPoista
  3. Itämeren ruokavalion tutkimuksia taitaa tosiaan olla vasta yksi, mutta eiköhan niitä pian ole enemmän. Eikä se nyt ihan surke dietti ole tuonkaan tutkimuksen perusteella. Merkittävää laskua kolesterolissa, LDL:ssa, verenpaineessa, painossa ja insuliiniherkkyyskin parani. Luitko muuten Uusituvan kommentit tutkimuksesta?
    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2796.2010.02330.x/full

    VastaaPoista
  4. lulu: kuidun minimisuositushan on 25 grammaa, ja puolesta kilosta kasviksia saa puolet siitä, kunhan valitsee kasviksensa fiksusti. Käytännön esimerkkejä löytyy tuosta linkistä.

    Anonyymi: Kertoisitko lisää noista Itämeren pähkinöistä!

    Jan: Eihän tuota surkeaksi voi sanoa, kun se oli kutakuinkin yhtä hyvä kuin vertailuruokavalio eli ei mitään dieettiä. Suotuisat muutokset johtuivat pääasiassa laihtumisesta. (Tällaista argumenttiahan käytetään usein vhh-ruokavaliota vastaan, vaikka todellisuudessa se parantaa veriarvoja myös laihtumisesta riippumatta.) Kolesteroliarvojen suhteen käytännössä nollatulos.

    Uusituvan kommentteja olen lukenut aikaisemmin sen verran paljon, etten pidä niitä luotettavana lähteenä.

    VastaaPoista
  5. Mitä vähemmän proteiinia, sitä pidempi elämä, tämä on totuus.

    VastaaPoista