Tutkimus islantilaisista karppaajista

Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajia on nyt tutkittu myös Islannissa, eivätkä tulokset ole ollenkaan hassummat.

Valas-sashimia. Kuva: Audrey (moohaha) / flickr

Tutkijat hakivat tähän ns. poikkileikkaustutkimukseen osanottajia vähähiilihydraattista ruokavaliota käsittelevistä sosiaalisen median ryhmistä. Henkilöt noudattivat ruokavaliota omasta aloitteestaan. Mukaan otettiin 54 miestä ja naista, jotka olivat iältään 20-66-vuotiaita. Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää, ja tiettyjä tuloksia verrattiin kaikkien islantilaisten keskimääräisiin ruokailutapoihin.

Henkilöt pitivät ruokapäiväkirjaa kahden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän ajan, ja näistä ruokapäiväkirjoista arvioitiin erilaisten ravintoaineiden saanti. Lisäksi heille tehtiin verikokeet, ja pituus, paino ja kehon koostumus mitattiin.

Yli kaksi kolmannesta henkilöistä oli naisia. 87 prosenttia heistä oli ylipainoisia, ja 47 prosentilla painoindeksi oli yli 30. Suurin osa oli noudattanut vähähiilihydraattista ruokavaliota yli kuusi kuukautta. Pisimpään vhh-ruokavaliota noudattanut oli ollut ruokavaliolla 5,5 vuotta. Puolet henkilöistä tupakoi, ja vain puolet harrasti liikuntaa vähintään puoli tuntia päivässä.

Ruokapäiväkirjoista ilmeni, että karppaajat söivät hyvin vähän hedelmiä, leipää, täysjyvätuotteita, perunoita, riisiä, pastaa, sokeria, makeisia ja sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia. He söivät runsaasti kasviksia, lihaa, lihajalosteita, voita, öljyä ja kananmunia. Prosenteissa mitattuna energiaa tuli hiilihydraateista 10, proteiinista 23 ja rasvasta 66 prosenttia. Hiilihydraattien määrä on siis reilusti matalampi kuin pitkäaikaisissa karppaustutkimuksissa on totuttu näkemään. Kuidun saanti oli vähäistä, keskimäärin 12 grammaa päivässä. Vitamiinien ja hivenaineiden saanti ylitti pääasiassa tarpeen, mutta naiset saivat rautaa vähemmän kuin suositellaan.

Veriarvoista kokonaiskolesteroli oli koholla puolella henkilöistä ja LDL 61 prosentilla (Islannissa viitearvo on matalampi kuin Suomessa, 2,6). Triglyseridit, HDL ja kolesterolisuhde puolestaan olivat hyvällä mallilla. (Kirjoittajan huomio: tämä viittaa siihen, että LDL-hiukkasia on veressä vähemmän kuin Friedewaldin kaavalla lasketusta LDL-arvosta voisi päätellä.) Sokeriarvot olivat pääasiassa hyvät.

Henkilöiden kolesteroliarvoja tai painoa ennen ruokavalion aloittamista ei ole tiedossa. Puolet heistä kuitenkin ilmoitti laihtuneensa menneen kuukauden aikana.

Tutkijat totesivat yhteenvedossaan, että "huonolaatuisesta" ruokavaliosta, vähäisestä liikunnasta ja ylipainosta huolimatta näiden karppaajien sydän- ja verisuonitautien riskitekijät olivat pääasiassa viitearvojen sisällä. Täytyy tietenkin muistaa, että tässä tapauksessa "huonolaatuinen" ruokavalio ei tarkoittanut sitä, että siitä olisi seurannut jonkinlaista havaittavaa terveyshaittaa, vaan sitä, ettei se vastannut maan ravitsemussuosituksia.

Tutkimus julkaistiin PLOS ONE -lehdessä. Dietary Intake and Cardiovascular Risk Factors in Icelanders Following Voluntarily a Low Carbohydrate Diet