Ravitsemusterapeutti Petteri Lindblad: Karppaus on "ihmedieetti, hiilarifobiaa"

Petteri Lindbladin kommentit HS:n artikkelissa muistuttavat kymmenen vuoden takaisia perusteettomia ennakkoluuloja ja Leipätiedotuksen markkinointimateriaalia.

Helsingin sanomien artikkelissa annetaan laihdutusvinkkejä ennen kesän tuloa. Ravitsemusterapeutti Petteri Lindbladin vinkki löytyy jo otsikosta: "Kolme kiloa pois kesään mennessä? Syö useammin äläkä jätä leipää pois ruokavaliosta".

Toimittaja kysyy Lindbladilta myös karppauksesta: "Entä jos karppaisin?" Lindblad vastaa näin: "Unohda ihmedietit. Karppauksella, paleolla tai pätkäpaastolla saa kyllä kolme kiloa pois, mutta ne palaavat takaisin."

Että mitä? Tuollainen kommentti ei olisi ollut erityisen yllättävä vielä kymmenisen vuotta sitten, kun karppaus (eli vähähiilihydraattinen ruokavalio) oli Suomessa melko uusi ilmiö, mutta sen jälkeen karppaus on havaittu tutkimuksissa tehokkaaksi laihdutusruokavalioksi ja myös hyödylliseksi veren kolesteroli- ja sokeriarvoille ja verenpaineelle. Karppaus on itse asiassa yksi tutkituimmista ruokavalioista eikä suinkaan mikään "ihmedieetti", joksi Lindblad sen leimaa. Eikö hän ole seurannut lainkaan tutkittua tietoa ja julkista ravitsemuskeskustelua?

Jos Lindblad olisi seurannut tutkittua tietoa, hän tietäisi, että jokseenkin kaikissa laihdutustutkimuksissa paino laskee ensin melko nopeasti ja kääntyy sen jälkeen nousuun, kun koehenkilöt löysäävät ruokavalion noudattamisessa. Näin käy kaikenlaisilla ruokavalioilla. Kyse ei ole ruokavalioiden tehottomuudesta vaan siitä, että ihmiset eivät jaksa noudattaa kuukausia tai vuosia kestävässä tutkimuksessa heille satunnaisesti määrättyä ruokavaliota, joka ei välttämättä edes sovi heille. Lindblad kuitenkin antaa ymmärtää kommentissaan, että karppaus olisi erityisen tehoton ruokavalio, jolla laihdutustulos ei ole pysyvä.

Lindblad tarkensi myöhemmin kommenttiaan sosiaalisessa mediassa mm. seuraavasti: "Maltillinen karppaus, jossa huolehditaan pehmeän rasvan saannista, on eri asia kuin hiilarifobiaan ja voihin perustuva karppaus. ... Laihtua voit aivan millä tahansa muullakin tavalla kun syöt riittävän vähän. ... Karppaus on siitä mielenkiintonen juttu että se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Mielestäni maltillinen karppaus, jossa karsitaan höttöhiilareista ja sokereista on erittäin terveellinen vaihtoehto. Äärikarppaus jossa läträtään voilla ja muilla kovilla rasvoilla ja slämmätään pehmeitä rasvoja ei sen sijaan ole fiksua eikä sitä varmaan tue yksikään tutkimuskaan. Pointtina mulla on tietysti sanoa että minkään sortin dieettaaminen ei ole pysyvä eikä siten myöskään järkevä ratkaisu."

Tarkennus kuulosti jo astetta järkevämmältä joskin vielä kovin mustavalkoiselta. Lindblad ei kuitenkaan avannut tai perustellut millään lailla, miksi karppaus olisi ihmedieetti tai laihdutetut kilot palaisivat erityisen nopeasti. Nyt hän varmaankin jo ymmärsi sanoneensa HS:n toimittajalle hölmösti. Ei kuitenkaan ymmärtänyt:

"Todellakin seison sanojeni takana." -Petteri Lindblad

Jatketaan vielä HS:n artikkelin muulla annilla. Toimittaja kysyy: "Kannattaisiko leipä, pasta tai puurot jättää pois?" Lindblad vastaa: "Ei missään tapauksessa. Leipää, pastaa ja puuroa voi syödä, kunhan ne ovat täysviljaa. Tarkista paketista, paljonko pastassa, leivässä tai viljassa on kuitua. Jos sitä on runsaasti, tuote on yleensä täysjyvää. Kaurapuuro ja ruispuuro ovat superruokaa. Niitä syömällä ei liho kukaan – eri asia on sitten, mitä niiden kanssa syö."

Täysjyväviljatuotteet ovat tietenkin muita viljatuotteita terveellisempiä. Viljatuotteet eivät sovi pienelle osalle väestöstä vatsaoireiden vuoksi, mutta tässä on olennaisempaa se, että ne eivät ole korkean hiilihydraattipitoisuutensa vuoksi lainkaan optimaalista laihdutusruokaa suurelle osalle väestöstä, jotka ovat kakkostyypin diabetekseen taipuvaisia. Tämä on todettu monien ihmisten omien kokemusten kautta ja lisäksi karppaus- ja paleotutkimuksissa, joissa täysjyväviljan käyttöä on vähennetty tai lopetettu kokonaan. Osalle väestöstä taasen hiilihydraattipitoiset viljatuotteet sopivat hyvin, ja heillä ei ole erityistä syytä välttää niitä. Tässä yksi ohje (Lindblad: "Ei missään tapauksessa") ei sovi kaikille.

Kommentit muuttuvat koomiseksi siinä vaiheessa, kun Lindblad väittää, ettei tiettyjä viljatuotteita syömällä liho kukaan. Ihmettelin sosiaalisen median puolella, mistä hän voi tietää varmuudella, mikä ruokavalion osa lihottaa ja mikä ei. Hän ei vastannut. Ehkäpä tieto on peräisin Leipätiedotuksen markkinointimateriaalista, jossa sanotaan mm. näin: "täysjyväviljatuotteilla on tärkeä rooli sillä täysvilja ei lihota ... Leipä ei lihota, vaan runsasrasvaiset päälliset."

Lindblad kertoo myös näkemyksensä rasvan saannista: "Ihmisen tulisi saada 25–30 prosenttia kokonaisenergiastaan rasvoista, eikä kroppa yksinkertaisesti toimi ilman niitä." Todellisuudessa jopa maltillisissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa rasvan osuus on nykyään 25-40 % energiasta.

Lindblad kertoo vielä näkemyksensä ateriarytmistä: "Painon pudottamisessa auttaa, kun pitää isot nälkäpiikit loitolla. Useimmat onnistuvat syömällä 5–7 kertaa päivässä." Keskustelussamme hän ei tarkentanut, mihin tutkimuksiin tällainen kommentti perustuu. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta jätettäköön se tuonnemmaksi.

Lindbladin kommentit HS:ssa ovat harmillisia ainakin kahdesta eri syystä. Ensinnäkin niiden seurauksena moni ihminen voi jättää kokeilematta sellaista laihdutusruokavaliota, joka sopisi hänelle hyvin. Toiseksi koulutettujen ravitsemusterapeuttien luottamus kansan keskuudessa on kokenut kovia, ja tällaiset ajattelemattomat heitot eivät ainakaan auta parantamaan sitä.

Tiedustelinkin muutamalta sosiaalisessa mediassa aktiivisesti esiintyvältä ravitsemusasiantuntijalta, mitä mieltä he ovat Lindbladin karppauskommentista HS:ssa. Useimmat heistä eivät halunneet puuttua suoraan kollegansa sanomisiin tai kommentoida lehtijutun perusteella tai eivät ehtineet kommentoida, joten heidän osaltaan lainaan heidän aikaisempia kannanottojaan karppauksesta. Anssi Manniselle kiitos täsmäkommentista.

"Tutkimukset ovat siis osoittaneet, että vähähiilihydraattinen ruokavalio on ”salonkikelpoinen” ruokavalio laihduttamisessa. Erityisesti meillä Suomessa painonhallintagurut ovat suhtautuneet jostain syystä nuivasti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Syitä lienee monia, mutta tieteen tuloksia ei voi mitätöidä. VHH:lla on oma paikkansa painonhallinnassa, vaikka meillä esim. Käypä Hoito -suositus ei sitä edellenkään suosittele. Se saattaa olla monille useita eri ruokavalioita kokeilleille ainoa kokeilun arvoinen ruokavalio, ja siten ainoa tie pysyvään painonpudotukseen. Ja liikapainon pudottaminen kannattanee aina." -Reijo Laatikainen, ravitsemusterapeutti, Pronutritionist.net (Käypä Hoito -ryhmä on myöhemmin lieventänyt hieman kantaansa.)

"Jos karppaus on sitä, että syödään hedelmiä, marjoja, maitotaloustuotteita, lihaa ja rasvoja vaihdellen, eikä pelkkää pekonia ja voita, silloin vähähiilihydraattinen ruokavalio on painonhallinnan näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin rasvojen vähentäminen minimiin." -Anette Palssa, ravitsemusterapeutti, HS

"Vähähiilihydraattinen ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa ja on aivan toimiva tapa pudottaa painoa. Toisaalta painonpudotus onnistuu myös vähärasvaisella ruokavaliolla." -Jan Verho, ravitsemusterapeutti, Haastajat

"[Karppaus on] joustavasti sovellettuna hyvä ruokavalio. Ei ole oikeaa vastausta sille, kuinka paljon ravinnossa pitää olla hiilihydraatteja. Jos liikut vähän ja syöt huonoja hiilihydraatteja, voit paremmin, jos et syö niitä. Jos liikut paljon ja nautit hyviä hiilihydraatteja, voit hyvin. Hiilihydraattien vähentämistä kannattaa ilman muuta kokeilla. Voit löytää hyvän ruokavalion. Jos nälkä kasvaa, jatka hiilihydraattien syömistä. Missään muualla kuin Suomessa ei karppaamiseen yhdistetty voita, juustoa ja kermaa. Siihen mahtuu monenlaisia rasvoja, kuten öljyt, pähkinät, siemenet ja kala." -Patrik Borg, ETM, Oma Aika

"Vähähiilihydraattinen tai paleotyyppinen ruokavalio ei ole mikään ihmedieetti. Myöskään ns. pätkäpaastoa ei voida pitää ihmedieettinä, sillä ihminen on paastonnut aika ajoin, kun ruokaa ei ole yksinkertaisesti ole ollut saatavilla. Sen sijaan runsastärkkelyksinen ruokavalio on ihmedieetti, joka ei ole millään tavalla ihmisrodun luontaisen ruokavalion mukainen." -Anssi Manninen, TTM

Moni ravitsemusasiantuntija siis tietää kyllä nykyään, mistä karppauksessa on kyse. Heidän mielestään se ei ole ihmedieetti. On kovin vaikea ymmärtää, miksi Petteri Lindblad sanoo karppauksesta HS:lle tuollaista soopaa. Olisiko HS:n kirjoitus mainos, joka on naamioitu artikkeliksi? Haluavatko Hesari tai Lindblad vain herättää huomiota (klikkauksia ja mainosnäyttöjä) höpöhöpökirjoituksella? Ehkäpä todennäköisin syy on kuitenkin se, että Lindblad ei ajatellut, mitä sanoi. Ennakkoluulot puhuivat. Virheitähän sattuu toki kaikille, mutta tärkeintä olisi myöntää ja korjata ne.

Lue myös:
Geenit voivat kertoa paremman laihdutusruokavalion
Täysjyvää vai ei viljaa?
Tutkittua tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta