tiistai 25. lokakuuta 2011

Matti Uusitupa ja karppauksen mustamaalauskampanja lehdissä

Matti Uusitupa
Viime päivien aikana eri lehdissä on julkaistu useita artikkeleja, joissa varoitellaan vähähiilihydraattisen ruokavalion eli karppauksen epäterveellisyydestä. Kaikkien näiden artikkeleiden takana on yksi mies, leipomoiden ja margariinivalmistajien sponsoroima professori Matti Uusitupa. Ilmeisesti lehdet haluavat antaa kovasti palstatilaa tälle professorille saadakseen enemmän huomiota ja klikkauksia nettisivuilla. Onkohan tässä kaikessa takana Uusituvan oma viha VHH-ruokavaliota kohtaan vaiko hänen sponsoriensa huoli leivän ja margariinin myynnin laskusta?

Käydäänpä läpi Uusituvan eri artikkeleissa esittämät terveysväitteet ja niiden eroavuudet tutkittuun tietoon.
"Huonojen puolien suhteen merkittävää on Uusituvan mukaan se, että karppauksen pitkäaikaisterveellisyyttä ei ole tutkimuksin todennettu."
Tämä on periaatteessa aivan totta, mutta vain puolet totuudesta. Toinen puoli on se, että myöskään Uusituvan suositteleman vähärasvaisen ruokavalion pitkäaikaisterveellisyyttä ei ole todennettu tutkimuksin.
"Painonhallinta on ollut ainoa järjellinen peruste karppaamiseen."
Tämä ei ole totta. VHH-ruokavalio on parantanut useissa tutkimuksissa sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna.
"Suojaravintoaineiden saanti voi olla vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa puutteellista. Karppaaja jää ilman välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita sekä tiettyjä tarpeellisia vitamiineja." "Uusituvan mukaan karppaaminen yksipuolistaa ruokavaliota pitkällä aikavälillä."
Tämäkään ei ole totta. Kaikkia vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita saa myös sellaisista ruoista, joissa ei ole runsaasti hiilihydraatteja. Tämän voi kuka tahansa tarkistaa THL:n Fineli-palvelussa, jossa luetellaan eri elintarvikkeiden suojaravinnepitoisuuksia. Lue lisää: Luonnon omat monivitamiinit
"Jos karppaaja karsii ravinnostaan viljojen myötä kaikki täysjyvä-tuotteet, hän altistaa itsensä muun muassa paksusuolen syövälle ja mahdollisesti myös valtimotaudille ja kakkostyypin eli aikuisiän diabetekselle."
Tällaisesta ei ole mitään luotettavaa näyttöä. Laajoissa tutkimuksissa [1, 2] viljakuidulla ei ole ollut yhteyttä suolistosyöpiin. Lisäksi kuten jo mainitsin, VHH-ruokavalio on parantanut useissa tutkimuksissa sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna.
"Tutkimukset osoittavat, että täysjyväviljatuotteet edistävät terveyttä." "Kaikkein hulluinta on, että täysjyväviljatuotteet jätetään pois. Ne on todistettu kaikissa tutkimuksissa terveyttä edistäviksi."
Täysjyväviljatuotteet edistävät terveyttä vain valkoiseen viljaan verrattuna. Sen sijaan viljaton ruokavalio on todennäköisesti terveellisempi kuin täysjyvään painottuva. Lue lisää: Täysjyvää vai ei viljaa?
"Sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvät, jos rasvaisten maitotuotteiden suosio kasvaa." "Sydänliiton puheenjohtaja, professori Matti Uusitupa sanoo, että jos rasvaisten maitotuotteiden suosion kasvu jatkuu, tulokset näkyvät jo 3-5 vuoden kuluttua. - Sairastavuus ja kuolleisuus kasvaa, se on varmaa. Varsinkin jos merkittävä osa korkean riskin yksilöistä hylkää terveellisen ruokavalion."
Tämä on Uusituvan henkilökohtainen ilkeämielinen arvaus ja tutkitun tiedon vastaista. Laajassa koostetutkimuksessa rasvaisten maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä 8 % pienempään sepelvaltimotaudin ja 21 % pienempään aivohalvauksen riskiin. Lisäksi rasvaiset maitotuotteet parantavat kolesterolisuhdetta. Puolalaistutkimuksessa seurattiin VHH-ruokavaliota yli kolme vuotta noudattaneita henkilöitä. Heidän terveydentilansa havaittiin hyväksi.
"Uusitupa muistuttaa, että jo aivot yksinään kuluttavat vuorokaudessa 100 grammaa sokeria."
Tämä on puoliksi totta. Jos hiilihydraattien määrä ravinnossa laskee hyvin matalaksi, laskevat myös aivot glukoosin käyttöään murto-osaan tavanomaisesta.
"Vaikka moni karppaaja onnistuu pudottamaan painoaan tilapäisesti, pitkäaikaistulokset eivät juuri eroa muista dieeteistä. Tämä kävi ilmi, kun Uusitupa ja terveystieteiden kandidaatti Emmikaisa Raussi kävivät läpi laajan kansainvälisen tutkimusaineiston."
Hyvä, että tämäkin otettiin puheeksi. Suomen Lääkärilehdessä on todellakin julkaistu Uusituvan ja Raussin kirjoitus VHH-ruokavaliosta. Jostakin syystä kirjoitus käsitteli vain painonpudotusta eikä lainkaan ruokavalion muita terveysvaikutuksia. Voimme kai kuitenkin olettaa, että Uusitupa on lukenut kaikki ne tutkimukset, joihin hän itse kirjoituksessaan viittaa.

Suurimmassa osassa tutkimuksista VHH-ruokavalio paransi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä Uusituvan itsensä suosittelemaan vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna. Yhdessäkään tutkimuksessa ei VHH-ruokavaliolla saatu huonompia tuloksia. Miksi Uusitupa pelottelee negatiivisilla terveysvaikutuksilla, vaikka hänen itse lukemissaan ja viittaamissaan tutkimuksissa terveysvaikutukset ovat olleet päinvastoin positiivisia?

Tässä lopuksi lainauksia (englanniksi) Matti Uusituvan Suomen Lääkärilehdessä viittaamista tutkimuksista:

"Mediterranean and low-carbohydrate diets may be effective alternatives to low-fat diets. The more favorable effects on lipids (with the low-carbohydrate diet) and on glycemic control (with the Mediterranean diet) suggest that personal preferences and metabolic considerations might inform individualized tailoring of dietary interventions." Lähde 1

"Successful weight loss can be achieved with either a low-fat or low-carbohydrate diet when coupled with behavioral treatment. A low-carbohydrate diet is associated with favorable changes in cardiovascular disease risk factors at 2 years." Lähde 2

"Compared with the LF group, the LC group had greater decreases in triglycerides, increases in HDL cholesterol and LDL cholesterol" (LDL:n partikkelijakauma on siis parantunut) Lähde 3

"During active weight loss, serum triglyceride levels decreased more and high-density lipoprotein cholesterol level increased more with the low-carbohydrate diet than with the low-fat diet." Lähde 4

"For persons on the low-carbohydrate diet, triglyceride levels decreased more and high-density lipoprotein cholesterol levels decreased less. As seen in the small group of persons with diabetes and after adjustment for covariates, hemoglobin A1c levels improved more for persons on the low-carbohydrate diet. These more favorable metabolic responses to a low-carbohydrate diet remained significant after adjustment for weight loss differences." Lähde 5

"In this study, premenopausal overweight and obese women assigned to follow the Atkins diet, which had the lowest carbohydrate intake, lost more weight at 12 months than women assigned to follow the Zone diet, and had experienced comparable or more favorable metabolic effects than those assigned to the Zone, Ornish, or LEARN diets" Lähde 6

"Despite favourable effects of both diets on weight loss, the carbohydrate-reduced diet was more beneficial with respect to cardiovascular risk factors compared to the fat-reduced diet." Lähde 7

"The low-carbohydrate diet was associated with a greater improvement in some risk factors for coronary heart disease." Lähde 8

"the low-carbohydrate diet produced a greater increase in HDL cholesterol" Lähde 9

"There were significant differences between the groups for weight, high-density lipoprotein cholesterol, triacylglycerols and systolic blood pressure, favouring the low-carbohydrate diet." Lähde 10

"Severely obese subjects with a high prevalence of diabetes or the metabolic syndrome lost more weight during six months on a carbohydrate-restricted diet than on a calorie- and fat-restricted diet, with a relative improvement in insulin sensitivity and triglyceride levels, even after adjustment for the amount of weight lost." Lähde 11

13 kommenttia:

  1. Hyvä kun jaksat kirjoittaa näitä! Hieno teksti!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Asiallista tekstiä!

    VastaaPoista
  3. ""Huonojen puolien suhteen merkittävää on Uusituvan mukaan se, että karppauksen pitkäaikaisterveellisyyttä ei ole tutkimuksin todennettu."

    Tämä on periaatteessa aivan totta, mutta vain puolet totuudesta. "

    Höpöhöpö, sillä onhan inuiitteja ja heidän ruokavaliotaan [1] tutkittu vaikka kuinka paljon, vähähiilarinen, korkeaprotskuinen ja korkea(eläin)rasvainen kun on luonnostaan....

    [1] http://en.wikipedia.org/wiki/Inuit#Diet

    VastaaPoista
  4. Kumma into näillä leipäsponsoreilla tyrkyttää näitä tutkimuksin vääriksi osoitettuja ennakkoluuloja karppausta kohtaan. Tuntuu, että Uusitupa ja Fogelholm ovat menettäneet lukutaitonsa jo monta vuotta sitten ja elävät onnellisina omien mutu-luulojensa kanssa. Näiden tieteen kelkasta aikoja pudonneiden setien korkea asema valitettavasti antaa heille paljon palstatilaa omien ennakkoluulojensa esittämiseksi. Onneksi meillä on joitakin ajan tasalla olevia tutkijoita, joilta saa oikeatakin tietoa. Karppaus ei ole mikään uusi keksintö, päinvastoin, se on vuosimiljoonainen ihmisen ja kädellisten luonnollinen ruokavalio. Sen sijaan ylenmääräinen hiilihydraateilla mässäily alkoi vasta n. 10 000 vuotta sitten Lähi-idässä maanviljelyksen keksimisen jälkeen. Täällä Pohjois-Euroopassa maanviljelys ja varsinkin viljan kasvatus on vielä paljon tuoreempi ilmiö. Suomessakin vielä muutamia vuosisatoja sitten nauris oli tärkein viljelykasvi. Ohraakin viljeltiin pääasiassa juovuttavan juoman valmistukseen. Tällaiset leipä-huuhaa sedät pitäisi laittaa viralta ja korvata tieteellisesti pätevillä henkilöillä.

    Seppo H

    VastaaPoista
  5. Hohhoijaa...Olen 65-vuotias täti-ihminen ja aivan ällikällä lyöty tästä karppaususkonnosta. Sillä uskonnostahan selvästi on kyse.
    En nyt lähtisi hakemaan ruokaesimerkkejä miljoonien vuosien takaa, siinä ei ole kerrassaan mitään järkeä. Suomalaisten taustoista (oman sukuni esim.) tiedetään ainakin sen verran, että kokolihan syöminen on ollut arkisin harvinaista. Syötiin nimenomaan paljon puuroja, leipää, perunaa, kalaa, kokomaitoa ja piimää, kesällä viiliä ja talkkunaa, voitakaan ei ollut varaa holvata.
    Omassa lapsuudessani )-50-luvulla) ei myöskään lihalla mässäilty. Syöminen pyöri leivän, puurojen ja perunan ympärillä. Kokolihaa syötiin lähinnä jouluna, muulloin silakkaa, silakkaa, läskisoosia, liha- ja kalasoppaa, ryynimakkaroita ja hernesoppaa, jossa oli hippunen lihaa. Ensimmäisen appelsiinin söin joskus kouluikäisenä, tomaatin samoin.
    Olen aina ollut terve kuin pukki, ja olen edelleen, samoin lapseni ja lapsenlapseni, jotka kaikki ovat kasvaneet pääsääntöisesti puuron, perunan ja leivän voimin, proteiinia ja rasvaa vain höysteenä. Äitini ja isäni elivät terveinä 90-kymppisiksi. Päivääkään ei mennyt ilman puuroa, perunaa ja leipää.
    Valkoiset leivonnaiset, keksit, karkit, limsat, olut, alkoholijuomat, sipsit, pastat, makaroonit jne eivät ole koskaan kuuluneet perheemme ruokavalioon, mutta ei se tietenkään tee meistä karppaajia!!! Näiden vahingollisuus on tiedetty jo kauan.
    Mikä hirvittävän pröystäileva ja itsekäs ruoka-aate karppaus onkaan koko maapalloakin ajatellen! Mulle, mulle ja mulle; ei mitään väliä, riittääkö muille ja kuinika hirvittävästi minun ruokavalioni saastuttaa maapalloa!
    Kasvissyönnin ymmärrän hyvin: siinä on sentään eettinen pohja, mutta tämä karppaus on yksinkertaisesti vain sellaisten ihmisten hörhöilyä, joilla on jo kaikkea ja joita eivät ympäristöasiat tai holistinen ihmiskäsitys jaksa kiinnostaa.
    Vai että leipä-huuhaa-sedät - katsotaan nyt muutama vuosi eteenpäin...

    VastaaPoista
  6. 65-vuotias täti-ihminen: Mukavaa, että olet terve. Eri ihmiset näyttävät pysyvän terveinä erilaisilla ruokavalioilla. Moni ihminen ei ole pysynyt terveenä vähärasvaisella ruokavaliolla, vaan he ovat saavuttaneet terveyden vasta siirtymällä vähähiilihydraattiselle ruokavaliolle. Toivottavasti suot terveyttä heillekin, ilman hörhöiksi nimittelyä.

    VastaaPoista
  7. Terveyttä kyllä suon mieluusti muillekin, mutta kun kyseessä on maapallon/ympäristön kannalta kannalta ihan hirvittävä suuntaus... Ei koko ihmiskunta voi millään noudattaa tuollaista äärimmäisen epäekologista ruokavaliota. Tuohan on aivan yksiselitteinen asia. Ajatteletteko te karppaajat koskaan asioita tältä kannalta?
    Enkä suostu edelleenkään uskomaan, että ihminen tarvitsee karppaamista voidakseen hyvin, jos hän syö kohtuullisesti eri ravintoryhmistä ja välttää valkoisia jauhoja, sokeria, ei hotki karkkeja, sipsejä eikä limsoja ei juo liikaa viinaa, ei polta ja liikkuu riittävästi - vähintään 2 tuntia/vrk - raittiissa ilmassa sekä nukkuu tarpeeksi.

    VastaaPoista
  8. Kannattanee käyttää kuitenkin hieman lähdekritiikkiä, kun viljatekniikan professori sanoo jotakin karppauksen ekologisuudesta, kuten eilen taisi olla julkisuudessa. Väitettiin virheellisesti, että lihan määrä olisi jotenkin suurempi.

    Kuulostaako se kovinkin epäekologiselta, jos vaikkapa ottaa lähtökohdaksi suomalaiset ravitsemussuositukset, jättää viljatuotteet ja perunat pois, vaihtaa maitotuotteet rasvattomista täysrasvaisiin ja lihat fileepaloista rasvaisempiin ruhon osiin? Lisäksi ruokaa menee kokonaisuudessaan vähemmän, koska sen energiatiheys kasvaa ja lisäksi energiansaanti laskee spontaanisti, kuten tutkimuksissa on todettu.

    Ravitsemussuosituksissa neuvotaan heittämään arvokasta energiaa, kermat ja lihan näkyvä rasva, roskiin. Se se vasta epäekologista on, ja siihenkin voisi joku puuttua...

    VastaaPoista
  9. 65v. täti-ihmiselle: Väestönkasvuun ainoa ratkaisu on EHKÄISY. Ei sitä ratkaista ruokapolitiikalla. Maailman väestönkasvu on aivan liian rajua. Jos Suomenkin väestö kaksinkertaistuisi 20-30 vuodessa, niin varmasti Suomessakin nähtäisiin nälkää.

    Syö sinä vaan niitä hiilareita, kovetettuja kasvirasvoja yms. Minä karppaan.

    VastaaPoista
  10. "Lihan näkyvä rasva sekä broilerin nahka kannattaa poistaa ennen syöntiä."

    "Maitovalmisteista kannattaa suosia rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä valmisteita, joita suositellaan nautittavaksi noin puoli litraa päivässä."

    Lähde:
    Suomalaiset ravitsemussuositukset
    http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf

    VastaaPoista
  11. mitä täti 65v hörhöilee..? Minä syön ne osat ruhoista, jotka ei muille kelpaa mm. kamarat, läskit, sisäelimet ym. Nekin menisi minkinrehuiksi jos niitä en söisi. Sitä paitsi viljankasvatus on saastuttavinta mitä voi olla. Tuhansia hehtaareja sademetsää kaadetaan jatkuvasti, jotta höttöviljaa voidaan kasvattaa...

    VastaaPoista
  12. virallisravintososituksen laatijat ovat ajastaan jäljessä, valitettava tapaus ja kansa sairastaa enemmän kuin koskaan.

    VastaaPoista