Näin karppaat vähällä rahalla

Tuleeko karppaus kalliiksi? Ei välttämättä. Monet edullisimmat elintarvikkeet ovat hyvin hiilihydraattipitoisia, mutta kun valitsee ruokaostoksensa fiksusti, voi valmistaa edullista ruokaa myös vähähiilihydraattisesti.
Päivitetty 14.1.2015 - Tarkennusta maitotuotteiden hintoihin

Tähän kirjoitukseen on koottu erilaisia vinkkejä, joiden avulla voi pienentää ruokamenojaan. Osa vinkeistä (1) on suunnattu nimenomaan karppaajille eli vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajille. Osa vinkeistä (2) sopii kaikenlaisten ruokavalioiden noudattajille. Lisäksi osa vinkeistä (3) voi sopia kaikille olosuhteista ja elämäntilanteesta riippuen.

(1) Karppaajille sopivat säästövinkit

Kun ostat lihaa, valitse rasvaisempia osia. Ne ovat usein kilohinnaltaan edullisempia, ja sen lisäksi niissä on reilusti enemmän energiaa. Esimerkiksi porsaan jauhelihassa on 74 %, kasslerissa 97 % ja kyljyksessä jopa 160 % enemmän energiaa kuin porsaan ulko- tai sisäfileessä. Broilerin koipi-reidessä on 93 % ja siivissä 102 % enemmän energiaa kuin nahattomassa rintafileessä. Fiksusti valitsemalla voi siis tuplata lihasta saatavan energian vähemmällä rahalla. Näin muuta ruokaa tarvitsee ostaa vähemmän.

Valitse rasvattomien maitotuotteiden sijaan täysrasvaisia maitotuotteita. Niiden hinta on yleensä samaa suuruusluokkaa, mutta niissä on reilusti enemmän energiaa. Esimerkiksi täysmaidossa on 85 % enemmän energiaa kuin rasvattomassa maidossa. Tilamaidossa on jopa 109 % enemmän energiaa kuin rasvattomassa maidossa eli yli tuplasti. Täysmaito on hieman kalliimpaa kuin rasvaton maito, mutta energiamäärään suhteutettuna se on edullisempaa. Kun valitset kaikista maitotuotteista täysrasvaiset vaihtoehdot, muuta ruokaa tarvitsee jälleen ostaa vähemmän.

Kananmunat, jauheliha ja makkara ovat usein varsin edullisia ja monikäyttöisiä. Makkaraa kannattaa kuitenkin syödä kohtuudella, sillä prosessoidut lihajalosteet voivat olla terveysriski.

Myös maapähkinät ovat energiamääräänsä suhteutettuna varsin edullisia. Niitä on myös helppo kantaa mukana silloin, kun tarvitaan evästä, ja ne ovat todella ravinteikas lisä vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.

On hyvä muistaa, että karppaaja ei tarvitse sen enempää proteiinia kuin muutkaan. Ruoan energia tulee siis suurimmaksi osaksi rasvasta.

Seuraavaan kaaviokuvaan on merkitty erilaisten hiilihydraatti- ja rasvapitoisten ruoan energianlähteiden hinta tuhatta kilokaloria kohden. Luvut on laskettu eräästä suositusta ruoan verkkokaupasta ja Finelistä, käyttäen edullisimpia löytyneitä tuotteita.

Karppaaja säästää ruokamenoissa käyttämällä rapsi- tai rypsiöljyä, oliiviöljyä, voita tai majoneesia ruoissaan maun ja käyttötarkoituksen mukaan. Jos majoneesin tekee itse, tulee siitäkin reilu säästö. Vertailun vuoksi runsashiilihydraattisista ruoista makaroni, riisi ja itse leivottu leipä ovat edullisia. Peruna ja kaupasta ostettu leipä taasen eivät ole erityisen edullisia energianlähteitä.

(2) Kaikille sopivat vinkit

Valitse aina kauden kasviksia ja juureksia. Silloin ne ovat edullisimmillaan ja tuoreimmillaan.

Osta reilusti mm. kaalia, lanttua, sipulia ja porkkanaa. Ne ovat yleensä edullisia. Niissä ei ole kovasti energiaa, mutta niistä saa joitakin ravintoaineita ja väriä, makua ja vaihtelua ruokaan.

Säilyketomaattimurska on edullista ja sopii moniin ruokiin. Siitä saa lykopeenia ympäri vuoden.

Pysähdy tarjoushyllylle, niin saat pian vanhaksi meneviä elintarvikkeita jopa puoleen hintaan. Käytä pian tai pakasta.

Pysähdy myös pakastealtaalle. Sieltä löytyy usein esim. edullisia valmiiksi paloiteltuja kasviksia ja juureksia ja seitiä.

Maitorahkasta ja raejuustosta saa proteiinia melko edullisesti.

Osta vähemmän arvostettuja kaloja kuten silakoita ja muikkuja. Ne ovat usein edullisempia kuin suuremmat, suositummat kalat.

Keitot täyttävät vatsan pienellä rahalla, ja vaihtoehtoja on lähes loputtomasti.

(3) Sekalaiset vinkit

Tarvitsetko oikeasti makeisia, roskaruokaa ja sokeripitoisia alkoholijuomia? Jätä ne satunnaiseen herkutteluun.

Jos karppaat muttet rajoita hiilihydraatteja kovin tiukasti, voit keittää perunoita ja jäähdyttää niitä jääkaapissa seuraavaan päivään asti. Osa hiilihydraateista muuttuu resistentiksi tärkkelykseksi, joka on hyväksi suoliston bakteerikannalle. Imeytyviä hiilihydraatteja jää jäljelle vähemmän.

Älä maksa liikaa marinoidusta lihasta. Ota marinadin paino huomioon vertaillessasi hintoja.

Jos sinulla on aikaa, käytä vähemmän eineksiä ja valmista enemmän ruokaa itse. Säästö on selvä.

Olisiko sinulla aikaa ja mahdollisuus kerätä marjoja tai sieniä, onkia, metsästää tai viljellä vaikka edes ikkunalaudalla tai parvekkeella? Ne voivat olla mukavia harrastuksia ja säästää hieman ruokamenoissa.

Syksyllä voi olla tarjolla ilmaisia omenoita, kun pitää silmät auki.

Jos mahdollista, käytä hyväksesi tehtaanmyymälöitä, muuta suoramyyntiä ja ruokapiirejä. Niiden kautta voi saada tuoreempaa ja edullisempaa ruokaa.

Jos olet ylipainoinen, laihduttaessa ei tarvitse syödä yhtä paljon ruokaa (energiaa) kuin ennen. Lisäksi laihdutuksen jälkeen energiantarve on laskenut.

Suunnittele ostoksesi etukäteen ja käy harvemmin ruokakaupassa. Valitse edullisin kauppa tai kauppaketju. Kanta-asiakasedut eivät välttämättä tee ruoasta halvempaa.

Maista rohkeasti uusia elintarvikkeita, jotka voivat olla edullisempia.

Etnisistä ruokakaupoista voi löytää tuttuja tai vieraita elintarvikkeita edullisemmin.

Sisäelimet voivat olla edullisia ja ravinteikkaita, jos maku ei ole vastenmielinen.

Kokeile papuja ja soijarouhetta. Ne ovat edullisia mutta voivat vaatia rohkeampaa maustamista.

Tympiikö sama halpa ruoka? Etsi netistä uusia reseptejä ja kokeile uusia mausteita.

Lopuksi

Kun otetaan huomioon rasvaisten liha- ja maitotuotteiden reilusti edullisempi hinta suhteessa niiden energiapitoisuuteen ja ravintorasvojen edullisuus ja täydennetään aterioita kauden kasviksilla ja juureksilla ja pähkinöillä, karppaus on varsin helposti yhtä edullista kuin vähärasvainen ruokavalio. Toki laajamittainen vehnäjauhojen ja vehnävalmisteiden käyttäminen olisi vielä hieman edullisempaa, mutta ne eivät ole todellakaan mitään terveystuotteita monipuoliseen rasvan käyttöön verrattuna. (Täysjyväruisjauhon hinta on reilusti vehnäjauhoa korkeampi: 0,44 euroa/1000 kcal.)

Toivottavasti kirjoituksesta on apua karppaajien tai karppausta harkitsevien ruokamenojen suunnittelussa. Kirjoitusta voidaan myös päivittää ajoittain, joten jos sinulla on hyviä vinkkejä, joita ei ole vielä luettelossa mukana, kirjoita ihmeessä kommentti!

Kivikauden ruokavalio vastaan ravitsemussuositukset

Kuva: dollen / flickr

Kivikauden ruokavalio oli terveellisempi kuin ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ylipainoisilla naisilla kaksi vuotta kestäneessä ruotsalaistutkimuksessa.
Tutkimuksessa oli mukana 70 naista, jotka olivat noin 55-65 vuoden ikäisiä ja ylipainoisia (painoindeksi keskimäärin 33) mutta muuten terveitä. Naiset jaettiin satunnaisesti noudattamaan joko kivikautista ruokavaliota tai pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota kahden vuoden ajaksi. Tämä tutkimus on siis harvinaista herkkua, koska satunnaistetut ruokavaliokokeet ovat harvemmin näin pitkiä, ja lisäksi viljatonta ruokavaliota on tutkittu varsin vähän.

Todellisen kivikautisen ruokavalion, jota kutsutaan myös paleoruokavalioksi, sisältö on vaihdellut melko paljon eri alueilla. Tässä tutkimuksessa siihen kuului vähärasvaista lihaa, kalaa, kanamunia, kasviksia, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä ja kasviöljyä (rypsi ja oliivi). "Pehmeitä" rasvoja neuvottiin suosimaan. Ruokavaliolla vältettiin maitotuotteita, viljatuotteita, lisättyä suolaa ja prosessoituja rasvoja sekä sokereita. Kasviöljyn sisältymisestä kivikautiseen ruokavalioon voi olla montaa mieltä, mutta tässä tutkimuksessa mentiin näillä.

Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio oli peräisin pohjoismaisista ravitsemussuosituksista vuodelta 2004. Siinä painotettiin runsaskuituisia viljatuotteita ja vähärasvaisia maitotuotteita.

Kummallakaan ruokavaliolla ei ollut tarkoituksena rajoittaa ravinnon energian määrää.

Käytännössä toteutuneissa ruokavalioissa oli seuraavanlaisia eroja:

• Kivikautisessa ruokavaliossa oli enemmän proteiinia ja rasvaa kuin suositusten mukaisessa ruokavaliossa. Proteiinin määrä ei kuitenkaan noussut tavoitteeseen asti.
• Kivikautisessa ruokavaliossa oli enemmän "pehmeää" rasvaa ja kolesterolia kuin suositusten mukaisessa ruokavaliossa.
• Kivikautisessa ruokavaliossa oli vähemmän hiilihydraatteja kuin suositusten mukaisessa ruokavaliossa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää näiden ruokavalioiden vaikutusta vartalon rasvan määrään ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.

Kuuden kuukauden kohdalla vartalon rasvan määrä oli vähentynyt kivikautisella ruokavaliolla 6,5 kg ja suositusten mukaisella ruokavaliolla 2,6 kg. Tutkimuksen päätyttyä, kahden vuoden kohdalla, rasvan määrä oli vähentynyt kokonaisuudessaan 4,6 kg kivikautisella ruokavaliolla ja 2,9 kg suositusten mukaisella ruokavaliolla. Tämä ero ei enää ollut tilastollisesti merkitsevä. Samansuuntaisia tuloksia saatiin vyötärönympäryksessä.

Kuuden kuukauden kohdalla veriarvoissa (insuliini, verensokeri, verenpaine, herkkä CRP, kokonaiskolesteroli, LDL, triglyseridit) mitattiin selkeästi parempia muutoksia kivikautisella ruokavaliolla kuin suositusten mukaisella ruokavaliolla. Kahden vuoden kohdalla erot olivat kaventuneet, ja pelkästään triglyseridiarvo oli parempi kivikauden ruokavaliolla niin, että ero oli tilastollisesti merkitsevä.

Tutkimuksessa kävi kuten monessa muussakin vastaavanlaisessa tutkimuksessa: kuuden kuukauden tai yhden vuoden jälkeen koehenkilöiden ruokavalio alkoi lähestyä heidän tavanomaista ruokavaliotaan. Samalla erot eri ryhmien terveystuloksissa kaventuivat. Pidemmällä aikavälillä onkin tärkeää valita sellainen ruokavalio, jonka noudattaminen tuntuu itselle mielekkäältä. Tässä tutkimuksessa 37 % henkilöistä keskeytti suositusten mukaisen ruokavalion ja 23 % kivikautisen ruokavalion noudattamisen.

Tämä tutkimus vahvistaa myös aikaisempia tutkimustuloksia siitä, että viljaton ruokavalio voi olla terveellisempi kuin täysjyväviljapainotteinen ruokavalio.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Long-term effects of a Palaeolithic-type diet in obese postmenopausal women: a 2-year randomized trial

VHH-ruokavalio ja kolesteroliarvot FINRISKI-tutkimuksessa

THL on vihdoinkin, noin puolentoista vuoden odotuksen jälkeen, julkaissut vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneiden ja muiden henkilöiden kolesteroliarvot kokonaisuudessaan FINRISKI 2012 -tutkimuksesta.

Päivitetty 1.2.2014

Kolesteroliarvot on ilmoitettu taulukossa eri osajoukkojen keskiarvoina sen mukaan, ovatko tutkimukseen osallistuneet henkilöt pitäneet vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamista "ei lainkaan tärkeänä", "ei kovin tärkeänä", "samantekevänä", "tärkeänä" (18 prosenttia) vai "hyvin tärkeänä" (5 prosenttia kaikista).

Apo A1 -lipoproteiinissa (HDL-kolesterolin kuljetusproteiini), jota pidetään "hyvänä kolesterolina", ei ollut eri joukkojen välillä merkittävää eroa. Sen sijaan Apo B -lipoproteiini (LDL-kolesterolin kuljetusproteiini), jota pidetään "pahana kolesterolina", oli hieman muita korkeampi niillä, jotka pitivät vhh-ruokavalion noudattamista hyvin tärkeänä.

Äkkiseltään ajateltuna tämä kuulostaa huonolta hommalta, eikö totta? No ei ehkä sittenkään. THL:n itsensäkin mukaan (Iltalehti 3.12.2012) "tutkimus ei kerro välttämättä karppaamisen terveellisyydestä, sillä kyse on poikittaisotannasta, eikä se seuraa kyseisen ruokavalion vaikutuksia".

Lisäksi vhh-ruokavalion vaikutusta kolesteroliarvoihin on selvitetty lukuisissa kokeellisissa tutkimuksissa, joissa joukko ihmisiä on jaettu satunnaisesti noudattamaan vähähiilihydraattista tai vähärasvaista ruokavaliota muutaman kuukauden tai korkeintaan kahden vuoden ajaksi. Näissä tutkimuksissa vhh-ruokavaliolla on yleensä saatu paremmat kolesteroliarvot.

Alla vielä tästä FINRISKI 2012 -tutkimuksesta edellä mainittujen eri joukkojen ravintoaineiden saanti.

Taulukossa on silmiinpistävää, että vhh-ruokavalion noudattamista tärkeänä pitävillä hiilihydraattien ja rasvan määrä eivät juuri eronneet muusta kansasta. Vhh-ruokavaliota hyvin tärkeänä pitävät söivät vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa kuin muu kansa, mutta heilläkään ero ei ollut kovin suuri. Kyse ei näyttäisi olevan tiukasta vhh-ruokavaliosta.

Tämän tyyppisestä tutkimuksesta ei voida päätellä todellista syy- ja seuraussuhdetta eri havaintojen välillä, mutta arvailla tietenkin voi. Seuraavassa on joitakin arvauksia, jotka saattavat osua tai olla osumatta oikeaan.

• Sosiaalisessa mediassa viihtyvä ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen arvelee Facebook-sivullaan, että karppaajat ovat voineet olla todennäköisemmin ylipainoisia ja pyrkiä hallitsemaan painoaan erikoisruokavaliolla. THL:n raportista ei ilmene, onko tuloksissa huomioitu paino tai painoindeksi.
• Nähdäkseni tuloksissa ei ole myöskään huomioitu ikää.
• Em. Facebook-keskustelussa tutkija Vera Mikkilä arvelee, etteivät näin pienet erot ravintoaineiden saannissa voi selittää havaittuja eroja kolesteroliarvoissa.
• Onko Suomessa näin vähän henkilöitä, jotka noudattavat tiukempaa, aidosti vähähiilihydraattista ruokavaliota, vai onko THL:n mittaustapa epätarkka? Toisaalta jo vuoden mittaisissa kokeellisissa tutkimuksissa henkilöiden ruokavalio lähentelee alkutilannetta.
• Onko vähähiilihydraattinen ruokavalio määritelty liian löyhästi? Tarkoittavatko eri ihmiset sillä eri asioita?

Päivitys: THL:n tiedotus vahvisti Twitterissä, että tuloksissa ei ole huomioitu henkilöiden painoa, ikää tai mitään muutakaan muuttujaa.

Miten sinä tulkitset näitä tuloksia? Kirjoita oma näkemyksesi kommenttiosioon.

Lähde: Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja veren kolesteroli

THL: 22 % suomalaisista noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota

THL:n FINRISKI 2012 -tutkimuksen mukaan 22 % suomalaisista pitää vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamista tärkeänä. Aikaisemmassa tutkimuksessa karppaajien osuus oli 17 %, eli se on nousussa.

THL julkaisi viime viikolla blogissaan pienen osan karppaajien tiedoista FINRISKI 2012 -tutkimuksessa. Tiedoista ilmenee karppaajien määrä, kokonaiskolesteroli ja muutamia erilaisia ruokailutottumuksia.

18 % vastanneista ilmoitti, että VHH-ruokavalion noudattaminen on heille tärkeää, ja 4 prosentille se oli hyvin tärkeää.

Viime vuonna julkaistussa THL:n tutkimusraportissa VHH-ruokavaliota noudattavien osuus oli 17 %, eli määrä on ilmeisesti nousussa.

THL:n ja tiedotusvälineiden pelottelusta huolimatta suurimmalla osalla karppaajista kokonaiskolesteroli ei ollut sen korkeampi kuin muullakaan kansalla. "Hyvin tärkeää"-vastauksen antaneella neljällä prosentilla kokonaiskolesteroli oli hieman korkeampi.

On kuitenkin hyvin tärkeää muistaa, että pelkkä kokonaiskolesteroli on varsin karkea tai epätarkka sydän- ja verisuonitautiriskin mittari. Kun rasvan osuus nousee ruokavaliossa, niin kokonaiskolesteroli nousee, mutta samalla HDL-kolesteroli ja triglyseridiarvo parantuvat sekä LDL-hiukasten määrä laskee. Kokonaisuudessaan muutos on myönteinen.

THL on julkaissut toistaiseksi FINRISKI 2012 -tutkimuksesta kokonaiskolesterolin lisäksi vain HDL-kolesterolin, ja se on suomalaisilla parantunut. Lisäksi varsinaisissa karppaustutkimuksissa kolesteroliarvot ovat parantuneet vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna.

Tässä FINRISKI 2012 -tutkimuksessa karppaajat käyttivät enemmän voita ja vähemmän rasvatonta maitoa kuin muut. Margariinin ja öljyn käytössä ei ollut kovin suurta eroa.

Olisi avoimen terveystiedottamisen kannalta hyvin tärkeää, että THL julkaisisi mahdollisimman pian kaikki tutkimuksessa mitatut kolesteroliarvot niin karppaajilta kuin muultakin kansalta. THL:lle voi lähettää palautetta laitoksen Facebook-sivulla ja nettisivuilla.

Lähteet:
THL:n blogi: Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen selittää vain osan väestön kolesterolitason noususta
THL: 17 % suomalaisista noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota (2012)

Lue myös:
Ruotsin terveysviranomaiset: karppaus tehokasta ja turvallista

Ruotsin terveysviranomaiset: karppaus tehokasta ja turvallista

"Ruotsin THL:n" (SBU) tutkimuskatsauksen mukaan karppaus eli vähähiilihydraattinen ruokavalio on tehokas laihdutuksessa eikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

SBU:n katsauksen mukaan ylipainoisille potilaille voitaisiin suositella erilaisia painonhallintaratkaisuja - myös vähähiilihydraattista ruokavaliota.

Karppaus on ollut puoli vuotta kestäneissä tutkimuksissa tehokkaampi laihdutusruokavalio kuin muut. Pidemmissä tutkimuksissa eroa ei ole enää ollut.

SBU tyrmää karppauksen sydänriskistä esitetyt väitteet. Sekä maltillinen karppaus että tiukempi karppaus parantavat veren kolesteroli- ja sokeriarvoja.

SBU suosittelee myös Välimeren ruokavaliota, mutta vähärasvainen ruokavalio ei laitoksen mukaan suojaa ylipainoisia henkilöitä diabetekseltä.

Meillä Suomessa osa viranomaisista on varoitellut karppauksen vaaroista. Nyt viimeistään on ilmeistä, että varoittelu ei perustu tutkittuun tietoon vaan perusteettomiin ennakkoluuloihin. Matti Tolonen on tiivistänyt tämän omassa kirjoituksessaan hyvin:

Erityisesti THL:n ja Itä-Suomen yliopiston viime aikoina harjoittama pelottelu VHH-ruokavalion ”vaaroilla” – mm. kolesterolipitoisuuden suurentumisella – on nyt todettu täysin perusteettomaksi. Nolo juttu!

SBU:n katsauksesta on uutisoitu laajasti Ruotsissa, mutta Suomessa sen on noteerannut lähinnä Ylen ruotsinkieliset nettisivut. Miksiköhän?

Dagens Medicin

Svenska Dagbladet

Yle

THL pimittää tutkimustietoa

THL:n johtajat kampanjoivat FINRISKI-tutkimuksen avulla karppausta vastaan, mutta THL ei ole lupauksistaan huolimatta julkaissut karppaajien tutkimustuloksia.

THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi FINRISKI 2012 -tutkimuksen tuloksia ensimmäisen kerran elokuussa 2012. Laitos tiedotti, että suomalaisten kokonaiskolesteroli on noussut ja muutos on terveydelle haitallinen. Useat tiedotusvälineet puolestaan kertoivat THL:n johtajien Pekka Puskan ja Erkki Vartiaisen henkilökohtaisiin näkemyksiin perustuen, että nimenomaan karppaus olisi nostanut kolesterolia ja satoja uusia sydänkohtauksia on tiedossa.

Tutkimustuloksiin sisältyivät karppaajien tiedot, mutta THL ei julkaissut niitä. Lisäksi THL jätti julkaisematta muut kolesteroliarvot kuin kokonaiskolesterolin, vaikka kaikkien arvojen avulla kansanterveyden muutosta voitaisiin arvioida tarkemmin.

Joudun valitettavasti käsittelemään tätä samaa aihetta jo kolmannen kerran, koska ensimmäisten tuloksien julkaisemisesta on kulunut jo vuosi, mutta THL ei ole edelleenkään julkaissut karppaajien tuloksia.

THL:n Erkki Vartiainen lupasi minulle sähköpostiviestissä syyskuussa 2012, että karppaajienkin tulokset julkaistaan. Lisäksi THL kertoi Iltalehden artikkelissa joulukuun alussa 2012, että tulokset julkaistaan "todennäköisesti lähikuukausina". Siitäkin on jo noin seitsemän kuukautta aikaa.

Iltalehti 3.12.2012

Koska karppaajien FINRISKI-tuloksia ei todennäköisesti julkaista koskaan, niin katson sopivaksi kertoa oman arvaukseni tuloksista.

THL ei julkaise karppaajien tuloksia FINRISKI 2012 -tutkimuksesta mahdollisesti sen vuoksi, että THL:n johtajat Pekka Puska ja Erkki Vartiainen eivät halua niitä julkaistavan. Tutkimuksen tulokset ovat ehkä ristiriidassa Puskan ja Vartiaisen henkilökohtaisten näkemyksien ja tavoitteiden kanssa. Tuloksissa karppaajien kolesteroliarvot ovat ehkä paremmat kuin muulla kansalla.

Kuten sanoin, tämä on arvaus, ja saatan olla aivan väärässä. Jos Puska ja Vartiainen kertovat todellisen syyn, niin julkaisen sen täällä oikein mielelläni.

Lue myös aikaisemmat kirjoitukseni aiheesta:
Virheellisiä johtopäätöksiä FINRISKI-tutkimuksesta (elokuu 2012)
THL pelotteli turhaan: Karppaus paransi kansan kolesteroliarvoja (marraskuu 2012)

Onko karppaus vaarallista? -kirja

Tukkiiko karppaus verisuonet? Tappaako se diabeetikot? Väitetään, ettei karppauksen pitkän ajan turvallisuudesta ole riittävästi tutkimustietoa. Viime vuosina tilanne on kuitenkin korjaantunut jossakin määrin, tosin tieto uusista tutkimuksista ei välttämättä kantaudu varoittelijoiden korviin.
Aktiivinen nettikeskustelija ja bloggaaja Jari Ristiranta on penkonut olemassaolevat pitkäaikaistutkimukset karppauksen terveysvaikutuksista. Tässä e-kirjassa kurkistetaan karppaajan verisuoniin ja pengotaan diabeetikoiden kuolleisuustilastoja. Pääsemme tutustumaan oikeiden ihmisten elämään ja terveyteen. He noudattavat ihan oikeaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, ja heidän terveydentilaansa seuraavat oikeat tutkijat. Lue, mikä on tutkijoiden vastaus kysymykseen: "Onko karppaus vaarallista?"

Kirja on julkaistu 10. kesäkuuta 2013, ja sen voi ostaa joko suomalaisista e-kirjakaupoista (kopiosuojattuna) tai suoraan kirjoittajalta (vesileimalla). Kirjan hinta on 3,90 euroa, ja siinä on noin 40-50 sivua lukulaitteesta riippuen.

Kirja on EPUB-muodossa. EPUB on avoin standardi ja tuetuin e-kirjojen tiedostomuoto. Kirjaa voi lukea tavallisilla tietokoneilla, taulutietokoneilla (tableteilla), älypuhelimilla ja monilla muilla laitteilla.

Suositeltavia lukuohjelmia ovat Windows- tai Mac-pohjaisille tietokoneille Adobe Digital Editions, Android-pohjaisille laitteille Aldiko Book Reader tai Bluefire Reader ja Applen kannettaville laitteille (iPhone, iPad, iPod touch) iBooks. Jos ostat kirjan jostakin e-kirjakaupasta, niin noudata kyseisen kaupan omia ohjeita lukuohjelman asennuksessa.

Ennen kirjan ostamista voit kokeilla EPUB-muotoisen e-kirjan lukemista omalla tietokoneellasi tai laitteellasi lataamalla vaikkapa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä e-kirjana ilmaiseksi tästä linkistä.

Tilaa kirja

Elisa Kirja -palvelusta: Jari Ristiranta: Onko karppaus vaarallista?
Booky.fi-kirjakaupasta: Jari Ristiranta: Onko karppaus vaarallista?

Tilaa suoraan kirjoittajalta

Voit tilata kirjan suoraan kirjoittajalta täyttämällä allaolevalle lomakkeelle nimesi ja sähköpostiosoitteesi ja painamalla Buy Now -nappulaa. Maksu suoritetaan turvallisen ja luotettavan PayPal-maksujenvälitysjärjestelmän kautta. Maksu onnistuu ainaki Visa- ja Mastercard-korteilla, joiden käyttö nettiostoksiin on sallittu.

Jokainen kopio vesileimataan omistajan nimellä, joten kirjaa ei voi ladata välittömästi tilauksen jälkeen. Se toimitetaan sähköpostitse yleensä viimeistään seuraavana arkipäivänä tilauksesta. Kesäkuussa 2013, aivan julkaisun jälkeen, pyrin kuitenkin toimittamaan kirjat jo samana päivänä, jos suinkin mahdollista.

Kirjan hinta on 3,90 euroa.

(Jos tilaat kirjan lahjaksi, merkitse alle lahjan saajan nimi ja sähköpostiosoite. Kirja lähetetään sähköpostitse tilaajalle, mikäli maksujärjestelmä välittää tilaajan sähköpostiosoitteen.)

Etunimi Sukunimi

Sähköpostiosoite

Näyte kirjasta

Karlshamnin tutkimus Ruotsista, 3 vuotta ja 8 kuukautta

Tätä tutkimusta johtanut Jörgen Vesti Nielsen työskenteli diabeteslääkärinä 30 vuotta. Tutkimuksen koehenkilöt olivat kakkostyypin diabeetikoita. Nielsen toimi ylilääkärinä Karlshamnin sairaalassa Ruotsissa. Nykyään hän on jo eläkkeellä.

Vesti Nielsen kertoi ruotsalaisen blogin haastattelussa, miten idea tutkimuksesta syntyi. Ylipainoinen ja kakkostyypin diabetesta sairastava henkilö, mahdollisesti Vesti Nielsenin ystävä tai potilas, kävi puolen vuoden matkalla Yhdysvalloissa. Takaisin Ruotsiin palatessaan tämä henkilö oli laihtunut ja diabeteksen oireet olivat poissa. Hän kertoi Vesti Nielsenille noudattaneensa matkallaan ruokavaliota, joka sisältää paljon rasvaa.

Vesti Nielsen ei ollut aluksi uskoa kuulemaansa. Hänelle oli lääkärinä opetettu, että rasva lihottaa ja on haitallista diabeetikoille. Vähähiilihydraattista ja runsasrasvaista ruokavaliota käsittelevää tutkimustietoa läpi käydessään hänelle kuitenkin selvisi, että ruokavalio oli auttanut laihtumaan ja parantamaan kolesteroliarvoja ilman haittavaikutuksia. Kakkostyypin diabeetikoilla se oli myös parantanut verensokerin hallintaa. Lopulta hän halusi tutkia ruokavalion vaikutuksia omilla potilaillaan.

Tutkimus käynnistettiin vuonna 2003. Kaikki mukaan otetut potilaat olivat ylipainoisia kakkostyypin diabeetikkoja. Heidän painoindeksinsä oli vähintään 30, eli kyse oli merkittävästä ylipainosta. Paino oli keskimäärin 101 kg. Potilaat olivat 50-70-vuotiaita. Heillä oli vaikeuksia verensokerin ja painon hallinnassa. Kenelläkään ei ollut havaittu sydän- ja verisuonitauteja tai kilpirauhasongelmia.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota (kuvassa VHH) noudattavien koeryhmään valittiin 16 potilasta, ja 15 potilasta vertailuryhmään, joka noudatti ravitsemussuosituksista tuttua diabeetikoille tavanomaisesti suositeltavaa vähärasvaista ruokavaliota (VR). Kummallekin ryhmälle suositeltiin myös puolen tunnin liikuntaa päivittäin.

Koeryhmän vähähiilihydraattinen ruokavalio sisälsi energiaa 1800 kcal päivittäin miehillä ja 1600 kcal naisilla. Energiasta 20 % tuli saada hiilihydraateista, 30 % proteiinista ja 50 % rasvasta. Päivittäinen hiilihydraattien saanti oli noin 80-90 grammaa. Hiilihydraattien lähteinä suositeltiin kasviksia ja salaattia. Tavallisen leivän sijaan suositeltiin näkkileivän käyttöä. Näkkileipäviipaleessa oli 3,5-7 grammaa hiilihydraatteja. Muita leipiä, pastaa, riisiä, perunoita ja aamiaismuroja ei suositeltu syötäväksi. Välipaloista neuvottiin luopumaan.

Vertailuryhmässä energiansaantisuositus määriteltiin yksilöllisesti: miehille 1600-1800 kilokaloria ja naisille 1400-1600 kilokaloria. Energiaravintoaineiden suhteet olivat sellaiset kuin diabeetikoille yleensä suositellaan, eli 60 % hiilihydraatteja, 15 % proteiinia ja 25 % rasvaa. Hiilihydraattien lähteiksi suositeltiin kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljatuotteita. Ryhmän ruokavalio-ohjeet perustuivat siis virallisiin ravitsemussuosituksiin.

Mitä tutkimuksessa selvisi? Lue lisää kirjasta.