 |
| Kuva: dollen / flickr |
Tutkimuksessa oli mukana 70 naista, jotka olivat noin 55-65 vuoden ikäisiä ja ylipainoisia (painoindeksi keskimäärin 33) mutta muuten terveitä. Naiset jaettiin satunnaisesti noudattamaan joko kivikautista ruokavaliota tai pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota kahden vuoden ajaksi. Tämä tutkimus on siis harvinaista herkkua, koska satunnaistetut ruokavaliokokeet ovat harvemmin näin pitkiä, ja lisäksi viljatonta ruokavaliota on tutkittu varsin vähän.
Todellisen kivikautisen ruokavalion, jota kutsutaan myös paleoruokavalioksi, sisältö on vaihdellut melko paljon eri alueilla. Tässä tutkimuksessa siihen kuului vähärasvaista lihaa, kalaa, kanamunia, kasviksia, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä ja kasviöljyä (rypsi ja oliivi). "Pehmeitä" rasvoja neuvottiin suosimaan. Ruokavaliolla vältettiin maitotuotteita, viljatuotteita, lisättyä suolaa ja prosessoituja rasvoja sekä sokereita. Kasviöljyn sisältymisestä kivikautiseen ruokavalioon voi olla montaa mieltä, mutta tässä tutkimuksessa mentiin näillä.
Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio oli peräisin pohjoismaisista ravitsemussuosituksista vuodelta 2004. Siinä painotettiin runsaskuituisia viljatuotteita ja vähärasvaisia maitotuotteita.
Kummallakaan ruokavaliolla ei ollut tarkoituksena rajoittaa ravinnon energian määrää.
Käytännössä toteutuneissa ruokavalioissa oli seuraavanlaisia eroja:
- Kivikautisessa ruokavaliossa oli enemmän proteiinia ja rasvaa kuin suositusten mukaisessa ruokavaliossa. Proteiinin määrä ei kuitenkaan noussut tavoitteeseen asti.
- Kivikautisessa ruokavaliossa oli enemmän "pehmeää" rasvaa ja kolesterolia kuin suositusten mukaisessa ruokavaliossa.
- Kivikautisessa ruokavaliossa oli vähemmän hiilihydraatteja kuin suositusten mukaisessa ruokavaliossa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää näiden ruokavalioiden vaikutusta vartalon rasvan määrään ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.
Kuuden kuukauden kohdalla vartalon rasvan määrä oli vähentynyt kivikautisella ruokavaliolla 6,5 kg ja suositusten mukaisella ruokavaliolla 2,6 kg. Tutkimuksen päätyttyä, kahden vuoden kohdalla, rasvan määrä oli vähentynyt kokonaisuudessaan 4,6 kg kivikautisella ruokavaliolla ja 2,9 kg suositusten mukaisella ruokavaliolla. Tämä ero ei enää ollut tilastollisesti merkitsevä. Samansuuntaisia tuloksia saatiin vyötärönympäryksessä.
Kuuden kuukauden kohdalla veriarvoissa (insuliini, verensokeri, verenpaine, herkkä CRP, kokonaiskolesteroli, LDL, triglyseridit) mitattiin selkeästi parempia muutoksia kivikautisella ruokavaliolla kuin suositusten mukaisella ruokavaliolla. Kahden vuoden kohdalla erot olivat kaventuneet, ja pelkästään triglyseridiarvo oli parempi kivikauden ruokavaliolla niin, että ero oli tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimuksessa kävi kuten monessa muussakin vastaavanlaisessa tutkimuksessa: kuuden kuukauden tai yhden vuoden jälkeen koehenkilöiden ruokavalio alkoi lähestyä heidän tavanomaista ruokavaliotaan. Samalla erot eri ryhmien terveystuloksissa kaventuivat. Pidemmällä aikavälillä onkin tärkeää valita sellainen ruokavalio, jonka noudattaminen tuntuu itselle mielekkäältä. Tässä tutkimuksessa 37 % henkilöistä keskeytti suositusten mukaisen ruokavalion ja 23 % kivikautisen ruokavalion noudattamisen.
Tämä tutkimus vahvistaa myös aikaisempia tutkimustuloksia siitä, että viljaton ruokavalio voi olla terveellisempi kuin täysjyväviljapainotteinen ruokavalio.
Tutkimus julkaistiin European Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Long-term effects of a Palaeolithic-type diet in obese postmenopausal women: a 2-year randomized trial
Aika mielenkiintoinen tutkimus. Rasvan saanti muuten lisääntyi grammoina vain 3 g/pv paleo-ryhmässä. Ja heille suositettiin rasvoiksi pähkinäiden ja siemenien lisäksi avokado-, rypsi- tai oliiviöljyä, hyvä näin. "Additional fat sources were avocado and oils (rapeseed and olive oil) used in food preparation and dressings". Mielenkiintoista oli myös tosiaan se, ettei proteiinin runsas syönti tunnu onnistuvan liikapainoisilta naisilta. Virtsan typen perusteella 2 vuoden kohdalla ryhmien välillä ei ollut eroa. Lisäksi vielä kuitu molemmissa ryhmissä saatiin yhtä paljon. Osoitus jälleen siitä, että ilman leipääkin kuidun saannin voi saada kutakuin suosituksen mukaiselle tasolle. Tietysti tämä on kliininen koe, eikä koske isoa väestöä, mutta silti hyvä osoitus.
VastaaPoistaNostan hattua että kirjoitat näistä asioista, ootko miettiny että kirjottelisit esim ruoka vinkkejä? Karppasin 2012 syyskuusta 2013 huhtikuuhun ja laihduin 26 kg, nykyään pyrin ylläpitämään terveellistä ruokavaliota ja syön myös riisiä, perunoita ja leipää välillä.. Mutta esim. Superfoodeista tuntuu olevan monilla tiedon puute.. Jos harrastat niitä niin kirjoita niistäkin! :) Jatkan kyllä aktiivisena lukiana! :)
VastaaPoista"Tämä tutkimus vahvistaa myös aikaisempia tutkimustuloksia siitä, että viljaton ruokavalio voi olla terveellisempi kuin täysjyväviljapainotteinen ruokavalio."
VastaaPoistaEikä vahvista, vaan sitä että millä tahansa ruokavaliolla laihdutettaessa hyödyt ovat pitkällä aikavälillä luokkaa "minimaalinen". Valitettavaa kyllä. Ja toinen seikka minkä kyseinen tutkimus osoittaa, kuten niin moni muukin aiempi tutkimus, on se, että mitä suurempi painonpudotus alkuun, sitä nopeammin tullaan kohti lähtötasoa.
Loppupelissä näyttää siis olevan aivan sama (tiettyjen reunaehtojen puitteissa toki) että minkä ruokavalion valitsee painonhallintaansa. Mahdollisuudet onnistua ovat aika vähäiset.
Kyllä se vain vahvistaa. Viljaton ruokavalio on ollut kaikissa kokeellisissa tutkimuksissa täysjyväpainotteista terveellisempi.
PoistaSe, mitä kirjoitit (pitkän aikavälin laihdutus on tutkimuksissa vaikeaa), on erillinen asia, ja myöskin totta.
Johtuen suuremmasta spontaanista kalorivajeesta --> parempi laihdutustulos. Siinäpä se.
VastaaPoistaPitkän aikavälin tutkimukset ovat toki eri asia kuin lyhyen aikavälin tutkimukset. Edelliset ovat tärkeämpiä.