lauantai 23. toukokuuta 2015

Pertti Mustajoki muutti kantansa: Rasva ei aiheuta lihavuutta

Professori Mustajoki totesi Vox-puheessaan, etteivät hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit aiheuta lihavuutta. Hänen mielestään syy löytyy herkullisesta ja helposti saatavilla olevasta ruoasta.


Sisätautien erikoislääkäri ja professori Pertti Mustajoki on aikaisemmin valistanut kansaa rasvan vaaroista. Vuonna 1996 hän kirjoitti Lääketieteellisen Aikakauskirja Duodecimin pääkirjoituksessa yhdessä Antti Aron kanssa, että ravinnon rasva on lihavuuden aiheuttaja. Kirjoituksen perässä oli vieläpä vakuuttava lähdeluettelo, joten tottahan se täytyy olla, eikö niin?


Mustajoen kanta on kuitenkin muuttunut vuosien varrella. Hän on jo useita vuosia sitten todennut, että lihavuusepidemian syynä olisi elinympäristön muuttuminen lihottavaksi vähentyneen liikunnan ja energiapitoisen ruoan myötä.

Mustajoki puhui pari päivää sitten Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämässä Vox-tilaisuudessa. Hän siteerasi maineikasta hollantilaista ravitsemustieteen professoria ja tutkijaa Martijn Katania, jonka mukaan hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit eivät aiheuta lihavuutta. Mustajoki oli Katanin kanssa samaa mieltä, joten eiköhän rasvan syyttäminen ole hänen osaltaan jo ohi. Alla on lyhyt videoleike:



Katso koko video tilaisuudesta Helsingin yliopiston videopalvelussa: VOX 19: Ristiriitainen ruoka

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Peruutetaan aikuistyypin diabetes suositusten vastaisesti (video)

Lääkäri Sarah Hallberg kertoo, miten aikuistyypin diabetes voidaan peruuttaa suositusten vastaisesti. Suomenkielinen tekstitys. Videon kesto 18 minuuttia.


Lihavuus- ja sisätautilääkäri Sarah Hallberg johtaa menestyksekästä vähähiilihydraattiseen ruokavalioon perustuvaa laihdutusohjelmaa Indianan yliopiston sairaalassa Yhdysvalloissa. Hän puhui maaliskuussa 2015 TEDx-konferenssissa Purduen yliopistossa Indianassa aikuistyypin diabeteksen peruuttamisesta, hoitokäytännöistään ja tutkitusta tiedosta. Katso video alta:



Jos suomenkielinen tekstitys ei näy automaattisesti, kytke se käyttöön videoruudun oikeasta alakulmasta pientä Tekstitykset/Subtitles/CC-ikonia klikkaamalla.

Olen tehnyt tekstityksen vapaa-ajallani YouTuben automaattisesti ajastaman englanninkielisen tekstityksen pohjalta, joten lauseet voivat katketa kesken repliikkien, mutta toivottavasti käännöksestä on silti iloa.

Creative Commons BY-NC-ND -lisenssi. Alkuperäinen video YouTubessa: Reversing Type 2 Diabetes Starts with Ignoring the Guidelines | Sarah Hallberg | TEDxPurdueU

tiistai 12. toukokuuta 2015

Vähähiilihydraattisen ruokavalion suosio vakiintunut Suomessa

THL:n AVTK-tutkimuksessa on kerätty tietoa vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta vuodesta 2011 alkaen. Tuoreimmassa vuoden 2014 tutkimuksessa VHH-ruokavaliota noudatti noin 18 prosenttia suomalaisista.

THL:n suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus kartoittaa vuosittain työikäisen (15−64-vuotiaat) väestön elintavoissa tapahtuneita muutoksia. Eri vuosien tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 2630 työikäistä.

Lähde: THL:n AVTK-tutkimukset vuosilta 2011-2014

Maanantaina julkaistiin tuorein tutkimusraportti keväältä 2014. Vähähiilihydraattista ruokavaliota kertoi noudattavansa 17,3 % miehistä ja 18,0 % naisista. VHH-ruokavalion suosio painottui sekä miehillä että naisilla vanhempiin ikäryhmiin, mutta myös 25-34-vuotiailla naisilla suosio oli korkea.

Vuonna 2014 suosio oli laskenut hieman vuosien 2012 ja 2013 huippulukemista mutta on silti suurempi kuin vuonna 2011. Miehet ovat kirineet naiset kiinni kahtena viimeisenä vuotena.

Vertailun vuoksi vuonna 2014 vähärasvaista ruokavaliota noudatti noin 21 % suomalaisista ja kasvisruokavaliota 3 % miehistä ja 4 % naisista.

41 % miehistä ja 34 % naisista ei noudattanut mitään erityisruokavaliota.

Lisätietoja tutkimuksesta THL:n sivuilla: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK)

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Ravitsemusterapeutti Petteri Lindblad: Karppaus on "ihmedieetti, hiilarifobiaa"

Petteri Lindbladin kommentit HS:n artikkelissa muistuttavat kymmenen vuoden takaisia perusteettomia ennakkoluuloja ja Leipätiedotuksen markkinointimateriaalia.

Helsingin sanomien artikkelissa annetaan laihdutusvinkkejä ennen kesän tuloa. Ravitsemusterapeutti Petteri Lindbladin vinkki löytyy jo otsikosta: "Kolme kiloa pois kesään mennessä? Syö useammin äläkä jätä leipää pois ruokavaliosta".

Toimittaja kysyy Lindbladilta myös karppauksesta: "Entä jos karppaisin?" Lindblad vastaa näin: "Unohda ihmedietit. Karppauksella, paleolla tai pätkäpaastolla saa kyllä kolme kiloa pois, mutta ne palaavat takaisin."

Että mitä? Tuollainen kommentti ei olisi ollut erityisen yllättävä vielä kymmenisen vuotta sitten, kun karppaus (eli vähähiilihydraattinen ruokavalio) oli Suomessa melko uusi ilmiö, mutta sen jälkeen karppaus on havaittu tutkimuksissa tehokkaaksi laihdutusruokavalioksi ja myös hyödylliseksi veren kolesteroli- ja sokeriarvoille ja verenpaineelle. Karppaus on itse asiassa yksi tutkituimmista ruokavalioista eikä suinkaan mikään "ihmedieetti", joksi Lindblad sen leimaa. Eikö hän ole seurannut lainkaan tutkittua tietoa ja julkista ravitsemuskeskustelua?

Jos Lindblad olisi seurannut tutkittua tietoa, hän tietäisi, että jokseenkin kaikissa laihdutustutkimuksissa paino laskee ensin melko nopeasti ja kääntyy sen jälkeen nousuun, kun koehenkilöt löysäävät ruokavalion noudattamisessa. Näin käy kaikenlaisilla ruokavalioilla. Kyse ei ole ruokavalioiden tehottomuudesta vaan siitä, että ihmiset eivät jaksa noudattaa kuukausia tai vuosia kestävässä tutkimuksessa heille satunnaisesti määrättyä ruokavaliota, joka ei välttämättä edes sovi heille. Lindblad kuitenkin antaa ymmärtää kommentissaan, että karppaus olisi erityisen tehoton ruokavalio, jolla laihdutustulos ei ole pysyvä.

Lindblad tarkensi myöhemmin kommenttiaan sosiaalisessa mediassa mm. seuraavasti: "Maltillinen karppaus, jossa huolehditaan pehmeän rasvan saannista, on eri asia kuin hiilarifobiaan ja voihin perustuva karppaus. ... Laihtua voit aivan millä tahansa muullakin tavalla kun syöt riittävän vähän. ... Karppaus on siitä mielenkiintonen juttu että se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Mielestäni maltillinen karppaus, jossa karsitaan höttöhiilareista ja sokereista on erittäin terveellinen vaihtoehto. Äärikarppaus jossa läträtään voilla ja muilla kovilla rasvoilla ja slämmätään pehmeitä rasvoja ei sen sijaan ole fiksua eikä sitä varmaan tue yksikään tutkimuskaan. Pointtina mulla on tietysti sanoa että minkään sortin dieettaaminen ei ole pysyvä eikä siten myöskään järkevä ratkaisu."

Tarkennus kuulosti jo astetta järkevämmältä joskin vielä kovin mustavalkoiselta. Lindblad ei kuitenkaan avannut tai perustellut millään lailla, miksi karppaus olisi ihmedieetti tai laihdutetut kilot palaisivat erityisen nopeasti. Nyt hän varmaankin jo ymmärsi sanoneensa HS:n toimittajalle hölmösti. Ei kuitenkaan ymmärtänyt:

"Todellakin seison sanojeni takana." -Petteri Lindblad

Jatketaan vielä HS:n artikkelin muulla annilla. Toimittaja kysyy: "Kannattaisiko leipä, pasta tai puurot jättää pois?" Lindblad vastaa: "Ei missään tapauksessa. Leipää, pastaa ja puuroa voi syödä, kunhan ne ovat täysviljaa. Tarkista paketista, paljonko pastassa, leivässä tai viljassa on kuitua. Jos sitä on runsaasti, tuote on yleensä täysjyvää. Kaurapuuro ja ruispuuro ovat superruokaa. Niitä syömällä ei liho kukaan – eri asia on sitten, mitä niiden kanssa syö."

Täysjyväviljatuotteet ovat tietenkin muita viljatuotteita terveellisempiä. Viljatuotteet eivät sovi pienelle osalle väestöstä vatsaoireiden vuoksi, mutta tässä on olennaisempaa se, että ne eivät ole korkean hiilihydraattipitoisuutensa vuoksi lainkaan optimaalista laihdutusruokaa suurelle osalle väestöstä, jotka ovat kakkostyypin diabetekseen taipuvaisia. Tämä on todettu monien ihmisten omien kokemusten kautta ja lisäksi karppaus- ja paleotutkimuksissa, joissa täysjyväviljan käyttöä on vähennetty tai lopetettu kokonaan. Osalle väestöstä taasen hiilihydraattipitoiset viljatuotteet sopivat hyvin, ja heillä ei ole erityistä syytä välttää niitä. Tässä yksi ohje (Lindblad: "Ei missään tapauksessa") ei sovi kaikille.

Kommentit muuttuvat koomiseksi siinä vaiheessa, kun Lindblad väittää, ettei tiettyjä viljatuotteita syömällä liho kukaan. Ihmettelin sosiaalisen median puolella, mistä hän voi tietää varmuudella, mikä ruokavalion osa lihottaa ja mikä ei. Hän ei vastannut. Ehkäpä tieto on peräisin Leipätiedotuksen markkinointimateriaalista, jossa sanotaan mm. näin: "täysjyväviljatuotteilla on tärkeä rooli sillä täysvilja ei lihota ... Leipä ei lihota, vaan runsasrasvaiset päälliset."

Lindblad kertoo myös näkemyksensä rasvan saannista: "Ihmisen tulisi saada 25–30 prosenttia kokonaisenergiastaan rasvoista, eikä kroppa yksinkertaisesti toimi ilman niitä." Todellisuudessa jopa maltillisissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa rasvan osuus on nykyään 25-40 % energiasta.

Lindblad kertoo vielä näkemyksensä ateriarytmistä: "Painon pudottamisessa auttaa, kun pitää isot nälkäpiikit loitolla. Useimmat onnistuvat syömällä 5–7 kertaa päivässä." Keskustelussamme hän ei tarkentanut, mihin tutkimuksiin tällainen kommentti perustuu. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta jätettäköön se tuonnemmaksi.

Lindbladin kommentit HS:ssa ovat harmillisia ainakin kahdesta eri syystä. Ensinnäkin niiden seurauksena moni ihminen voi jättää kokeilematta sellaista laihdutusruokavaliota, joka sopisi hänelle hyvin. Toiseksi koulutettujen ravitsemusterapeuttien luottamus kansan keskuudessa on kokenut kovia, ja tällaiset ajattelemattomat heitot eivät ainakaan auta parantamaan sitä.

Tiedustelinkin muutamalta sosiaalisessa mediassa aktiivisesti esiintyvältä ravitsemusasiantuntijalta, mitä mieltä he ovat Lindbladin karppauskommentista HS:ssa. Useimmat heistä eivät halunneet puuttua suoraan kollegansa sanomisiin tai kommentoida lehtijutun perusteella tai eivät ehtineet kommentoida, joten heidän osaltaan lainaan heidän aikaisempia kannanottojaan karppauksesta. Anssi Manniselle kiitos täsmäkommentista.

"Tutkimukset ovat siis osoittaneet, että vähähiilihydraattinen ruokavalio on ”salonkikelpoinen” ruokavalio laihduttamisessa. Erityisesti meillä Suomessa painonhallintagurut ovat suhtautuneet jostain syystä nuivasti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Syitä lienee monia, mutta tieteen tuloksia ei voi mitätöidä. VHH:lla on oma paikkansa painonhallinnassa, vaikka meillä esim. Käypä Hoito -suositus ei sitä edellenkään suosittele. Se saattaa olla monille useita eri ruokavalioita kokeilleille ainoa kokeilun arvoinen ruokavalio, ja siten ainoa tie pysyvään painonpudotukseen. Ja liikapainon pudottaminen kannattanee aina." -Reijo Laatikainen, ravitsemusterapeutti, Pronutritionist.net (Käypä Hoito -ryhmä on myöhemmin lieventänyt hieman kantaansa.)

"Jos karppaus on sitä, että syödään hedelmiä, marjoja, maitotaloustuotteita, lihaa ja rasvoja vaihdellen, eikä pelkkää pekonia ja voita, silloin vähähiilihydraattinen ruokavalio on painonhallinnan näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin rasvojen vähentäminen minimiin." -Anette Palssa, ravitsemusterapeutti, HS

"Vähähiilihydraattinen ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa ja on aivan toimiva tapa pudottaa painoa. Toisaalta painonpudotus onnistuu myös vähärasvaisella ruokavaliolla." -Jan Verho, ravitsemusterapeutti, Haastajat

"[Karppaus on] joustavasti sovellettuna hyvä ruokavalio. Ei ole oikeaa vastausta sille, kuinka paljon ravinnossa pitää olla hiilihydraatteja. Jos liikut vähän ja syöt huonoja hiilihydraatteja, voit paremmin, jos et syö niitä. Jos liikut paljon ja nautit hyviä hiilihydraatteja, voit hyvin. Hiilihydraattien vähentämistä kannattaa ilman muuta kokeilla. Voit löytää hyvän ruokavalion. Jos nälkä kasvaa, jatka hiilihydraattien syömistä. Missään muualla kuin Suomessa ei karppaamiseen yhdistetty voita, juustoa ja kermaa. Siihen mahtuu monenlaisia rasvoja, kuten öljyt, pähkinät, siemenet ja kala." -Patrik Borg, ETM, Oma Aika

"Vähähiilihydraattinen tai paleotyyppinen ruokavalio ei ole mikään ihmedieetti. Myöskään ns. pätkäpaastoa ei voida pitää ihmedieettinä, sillä ihminen on paastonnut aika ajoin, kun ruokaa ei ole yksinkertaisesti ole ollut saatavilla. Sen sijaan runsastärkkelyksinen ruokavalio on ihmedieetti, joka ei ole millään tavalla ihmisrodun luontaisen ruokavalion mukainen." -Anssi Manninen, TTM

Moni ravitsemusasiantuntija siis tietää kyllä nykyään, mistä karppauksessa on kyse. Heidän mielestään se ei ole ihmedieetti. On kovin vaikea ymmärtää, miksi Petteri Lindblad sanoo karppauksesta HS:lle tuollaista soopaa. Olisiko HS:n kirjoitus mainos, joka on naamioitu artikkeliksi? Haluavatko Hesari tai Lindblad vain herättää huomiota (klikkauksia ja mainosnäyttöjä) höpöhöpökirjoituksella? Ehkäpä todennäköisin syy on kuitenkin se, että Lindblad ei ajatellut, mitä sanoi. Ennakkoluulot puhuivat. Virheitähän sattuu toki kaikille, mutta tärkeintä olisi myöntää ja korjata ne.

Lue myös:
Geenit voivat kertoa paremman laihdutusruokavalion
Täysjyvää vai ei viljaa?
Tutkittua tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Kookosöljy - superruoka vai suonet tukkoon?

Kuva: Phu Thinh Co / flickr

Kookosöljyyn liittyen näkee paljon sekä positiivista että negatiivista hehkutusta. Toiset kertovat sen parantavat melkein kaikki taudit, toiset varoittelevat tukkeutuvista verisuonista. Kumpikin hehkutus perustuu yleensä uskomuksiin. Tähän kirjoitukseen on koottu tutkittua tietoa kookosöljystä.

Tutkimuksia kookosöljystä

Kookoksen syönnin yhteydestä sepelvaltimotautiin on tehty ainakin kaksi tapaus-verrokkitutkimusta. Tämän tyyppisissä tutkimuksissa verrataan koehenkilöitä, joilla on tutkittava sairaus ("tapaukset"), mahdollisimman samanlaisiin koehenkilöihin, joilla sitä ei ilmene ("verrokit"). Tavoitteena on selvittää koehenkilöiden erilaisten altistumisten yhteyttä sairauteen.

Indonesialaisessa tutkimuksessa oli mukana 93 sepelvaltimotautipotilasta ja 189 muuten vastaavaa mutta tervettä verrokkia. Henkilöiden ruokavalio viimeisten 12 kuukauden aikana selvitettiin. Sekä tapaukset että verrokit söivät yhtä paljon kookospähkinöitä, joten se tuskin selitti sairastumista. (Huomio: kyse oli kaikesta kookospähkinän käytöstä, ei pelkästään kookosöljyn.)

Pienemmässä intialaisessa tutkimuksessa oli mukana 32 sepelvaltimotautipotilasta ja 16 verrokkia, jotka olivat saman ikäisiä ja samaa sukupuolta kuin potilaat. Potilaat ja verrokit olivat syöneet yhtä paljon sekä kookosöljyä että kookospähkinää yleensäkin, joten tälläkään kertaa kookos ei selittänyt sairastumista.

Polynesiassa tehtiin ns. ekologinen tutkimus kahden saaren välillä. Tämän tyyppisissä tutkimuksissa sairauden esiintymistä ja altistumiseroja eri alueilla. Tokelaun asukkaat saivat keskimäärin 63 % energiastaan kookospähkinästä, kun taas Puka-Pukan asukkaat keskimäärin 34 %. Vastaavasti Tokelaulla myös kolesterolitaso oli korkeampi kuin Puka-Pukalla. Verisuonitaudit olivat kuitenkin harvinaisia kummallakin saarella. (Huomio: tässäkin oli kyse kaikesta kookospähkinän käytöstä, ei pelkästään kookosöljyn.)

Lisäksi kookosöljyyn liittyen on tehty jonkun verran satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa joukko henkilöitä jaetaan satunnaisesti kahteen tai useampaan ryhmään, jotka noudattavat määrätyllä tavalla eroavaa ruokavaliota. Tällöin ryhmillä kokonaisuutena ei ole muuta eroa kuin kyseiset määrätyt seikat, joita tutkitaan.

Brasialaisessa tutkimuksessa oli mukana 40 naista, jotka olivat 20-40-vuotiaita. He söivät 12 viikon ajan päivittäin 30 ml joko soijaöljyä tai kookosöljyä muun ruokavalionsa ohella. Kookosöljyä käyttäneillä naisilla oli tutkimuksen päättyessä paremmat kolesteroliarvot ja pienempi vyötärönympärys kuin soijaöljyä käyttäneillä.

Intialaisessa tutkimuksessa oli mukana 70 tervettä koehenkilöä ja 70 kakkostyypin diabeetikkoa, joiden kehotettiin käyttämään joko kookosöljyä tai auringonkukkaöljyä paistorasvana. Tutkimuksen päätyttyä eri paistoöljyä käyttäneillä ryhmillä ei ollut eroa kolesteroliarvoissa eikä hapetusstressiä mittaavissa veriarvoissa.

Norjalaisessa tutkimuksessa oli mukana 25 yliopistossa opiskelevaa naista. He noudattivat vuorotellen runsaasti kookosrasvaa sisältävää ruokavaliota ja runsaasti "pehmeää" rasvaa sisältävää ruokavaliota. Rasvaa käytettiin margariinin muodossa. Kookosmargariinin käytön jälkeen naisilla oli matalampi lipoproteiini (a), joka on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Erillisessä julkaisussa raportoitiin kolesteroliarvoja samasta tutkimuksesta. Kookosmargariinin käytön jälkeen sekä "hyvä" että "paha" kolesteroli olivat korkeampia kuin pääasiassa pehmeää rasvaa sisältäneen margariinin käytön jälkeen. Kolesterolisuhteessa (apoB/apoA-I) ei ollut eroa. (Huomio: kyseessä oli siis suurimmaksi osaksi kookosöljystä valmistettu margariini, ei öljy.)

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 19 nuorta miestä noudattivat vuorotellen ruokavalioita, jotka sisälsivät runsaasti kookosöljyä, naudanrasvaa tai saflorinsiemenöljyä. Eri rasvat nautittiin liharuokien, levitteiden, jäätelöiden ja keksien muodossa. Kookosöljy nosti saflorinsiemenöljyyn verrattuna sekä "hyvää" että "pahaa" kolesterolia. Naudanrasvaan verrattuna se nosti kokonaiskolesterolia "hyvän" kolesterolin muodossa.

Malesialaisessa tutkimuksessa oli mukana 45 tervettä koehenkilöä, jotka saivat suurimman osan rasvastaan vuorotellen palmuöljystä, kookosöljystä ja oliiviöljystä. Henkilöiltä mitattiin useita erilaisia tulehdusarvoja, ja niissä ei ollut eroa eri rasvojen käytön jälkeen, kuten ei myöskään homokysteiinin määrässä. Kookosöljyn käytön jälkeen sekä "hyvä" että "paha" kolesteroli olivat korkeampia kuin oliiviöljyn käytön jälkeen. Kolesterolisuhteessa (kokonaiskolesteroli/HDL) ja triglyseridiarvossa ei ollut eroja eri rasvojen käytön jälkeen.

Suomalaisessa tutkimuksessa oli mukana 15 tervettä nuorta naista. He käyttivät neljän viikon jaksojen ajan vuorotellen palmuöljyä ja kookosöljyä merkittävänä osana rasvoistaan. Näiden öljyjen tyydyttyneet rasvat korvasivat kertatyydyttymätöntä rasvaa naisten ruokavalioissa. Kolesteroliarvoissa ja sokeriaineenvaihduntaan liittyvissä veriarvoissa ei tullut eroa palmu- ja kookosöljyjen välillä eikä lähtötilanteeseen verrattuna. Huomionarvoista tässä tutkimuksessa on, että päätutkijana toimi Ursula Schwab, joka myöhemmin tyrmäsi kookosöljyn Helsingin Sanomissa, vaikka tässä hänen omassa tutkimuksessaan kookosöljy ei heikentänyt terveyttä.

(On mahdollista, etten ole huomannut jotakin merkittävää aiheeseen liittyvää tutkimusta. Kommenteissa voi antaa palautetta.)

Kylmäpuristettua vai ei?

Malesialaisen tutkimuksen mukaan kylmäpuristetussa kookosöljyssä on enemmän antioksidantteja kuin tavallisessa, prosessoidussa kookosöljyssä.

Yhteenveto

Kookosöljyä ei ole tutkittu ihmisillä kovin paljon. Suuri osa hehkutuksesta perustunee eläimillä tai koeputkessa tehtyihin tutkimuksiin tai yksisilmäiseen kokonaiskolesterolin tuijottamiseen. Tulevaisuudessa tiedämme mahdollisesti enemmän, jos ihmisillä tehdään tarkempia tutkimuksia.

Löytämieni tutkimusten perusteella kookosöljy ei ole erityisen terveellistä tai epäterveellistä. Sitä voinee aivan hyvin käyttää maun mukaan kohtuullisia määriä. Kookosöljyllä on hyviä ominaisuuksia, mutta niin on monella muullakin elintarvikkeella. Kookosöljyssä on hyvin vähän välttämättömiä rasvahappoja, joten sitä ei luonnollisesti kannata käyttää ainoana rasvana.

Tässäkin taitaa päteä vanha nyrkkisääntö: käsittelemättömiä rasvoja monipuolisesti.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Broilerinnahkasnacksit uunissa

Broilerinnahasta voi valmistaa helposti uunissa herkullisia ja rapeita naksuja. Lisäksi ne sopivat hyvin karppaajille, koska niissä ei ole käytännössä ollenkaan hiilihydraatteja.



Tee näin:
  1. Esilämmitä uuni 200 asteeseen.
  2. Kuivaa nahat talouspaperilla, aseta ne pellille leivinpaperin päälle ja ripottele niiden päälle mausteita makusi mukaan.
  3. Peitä nahat toisella leivinpaperilla ja aseta leivinpaperin päälle painoksi sopivan kokoinen uunipelti tai -vuoka. Siten nahat pysyvät litteinä eikä uuniin roisku rasvaa.
  4. Paista 15 minuuttia. Nosta leivinpaperi ja paino, käännä nahat ja laita leivinpaperi ja paino takaisin.
  5. Paista vielä 10 minuuttia tai hieman pidempään, kunnes nahat ovat kullanvärisiä ja rapeita.
Lähde ja kuvat: Kirbie's Cravings - Chicken Cracklings

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Näin karppaat vähällä rahalla

Tuleeko karppaus kalliiksi? Ei välttämättä. Monet edullisimmat elintarvikkeet ovat hyvin hiilihydraattipitoisia, mutta kun valitsee ruokaostoksensa fiksusti, voi valmistaa edullista ruokaa myös vähähiilihydraattisesti.
Päivitetty 14.1.2015 - Tarkennusta maitotuotteiden hintoihin

Tähän kirjoitukseen on koottu erilaisia vinkkejä, joiden avulla voi pienentää ruokamenojaan. Osa vinkeistä (1) on suunnattu nimenomaan karppaajille eli vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajille. Osa vinkeistä (2) sopii kaikenlaisten ruokavalioiden noudattajille. Lisäksi osa vinkeistä (3) voi sopia kaikille olosuhteista ja elämäntilanteesta riippuen.

(1) Karppaajille sopivat säästövinkit

Kun ostat lihaa, valitse rasvaisempia osia. Ne ovat usein kilohinnaltaan edullisempia, ja sen lisäksi niissä on reilusti enemmän energiaa. Esimerkiksi porsaan jauhelihassa on 74 %, kasslerissa 97 % ja kyljyksessä jopa 160 % enemmän energiaa kuin porsaan ulko- tai sisäfileessä. Broilerin koipi-reidessä on 93 % ja siivissä 102 % enemmän energiaa kuin nahattomassa rintafileessä. Fiksusti valitsemalla voi siis tuplata lihasta saatavan energian vähemmällä rahalla. Näin muuta ruokaa tarvitsee ostaa vähemmän.

Valitse rasvattomien maitotuotteiden sijaan täysrasvaisia maitotuotteita. Niiden hinta on yleensä samaa suuruusluokkaa, mutta niissä on reilusti enemmän energiaa. Esimerkiksi täysmaidossa on 85 % enemmän energiaa kuin rasvattomassa maidossa. Tilamaidossa on jopa 109 % enemmän energiaa kuin rasvattomassa maidossa eli yli tuplasti. Täysmaito on hieman kalliimpaa kuin rasvaton maito, mutta energiamäärään suhteutettuna se on edullisempaa. Kun valitset kaikista maitotuotteista täysrasvaiset vaihtoehdot, muuta ruokaa tarvitsee jälleen ostaa vähemmän.

Kananmunat, jauheliha ja makkara ovat usein varsin edullisia ja monikäyttöisiä. Makkaraa kannattaa kuitenkin syödä kohtuudella, sillä prosessoidut lihajalosteet voivat olla terveysriski.

Myös maapähkinät ovat energiamääräänsä suhteutettuna varsin edullisia. Niitä on myös helppo kantaa mukana silloin, kun tarvitaan evästä, ja ne ovat todella ravinteikas lisä vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.

On hyvä muistaa, että karppaaja ei tarvitse sen enempää proteiinia kuin muutkaan. Ruoan energia tulee siis suurimmaksi osaksi rasvasta.

Seuraavaan kaaviokuvaan on merkitty erilaisten hiilihydraatti- ja rasvapitoisten ruoan energianlähteiden hinta tuhatta kilokaloria kohden. Luvut on laskettu eräästä suositusta ruoan verkkokaupasta ja Finelistä, käyttäen edullisimpia löytyneitä tuotteita.



Karppaaja säästää ruokamenoissa käyttämällä rapsi- tai rypsiöljyä, oliiviöljyä, voita tai majoneesia ruoissaan maun ja käyttötarkoituksen mukaan. Jos majoneesin tekee itse, tulee siitäkin reilu säästö. Vertailun vuoksi runsashiilihydraattisista ruoista makaroni, riisi ja itse leivottu leipä ovat edullisia. Peruna ja kaupasta ostettu leipä taasen eivät ole erityisen edullisia energianlähteitä.

(2) Kaikille sopivat vinkit

Valitse aina kauden kasviksia ja juureksia. Silloin ne ovat edullisimmillaan ja tuoreimmillaan.

Osta reilusti mm. kaalia, lanttua, sipulia ja porkkanaa. Ne ovat yleensä edullisia. Niissä ei ole kovasti energiaa, mutta niistä saa joitakin ravintoaineita ja väriä, makua ja vaihtelua ruokaan.

Säilyketomaattimurska on edullista ja sopii moniin ruokiin. Siitä saa lykopeenia ympäri vuoden.

Pysähdy tarjoushyllylle, niin saat pian vanhaksi meneviä elintarvikkeita jopa puoleen hintaan. Käytä pian tai pakasta.

Pysähdy myös pakastealtaalle. Sieltä löytyy usein esim. edullisia valmiiksi paloiteltuja kasviksia ja juureksia ja seitiä.

Maitorahkasta ja raejuustosta saa proteiinia melko edullisesti.

Osta vähemmän arvostettuja kaloja kuten silakoita ja muikkuja. Ne ovat usein edullisempia kuin suuremmat, suositummat kalat.

Keitot täyttävät vatsan pienellä rahalla, ja vaihtoehtoja on lähes loputtomasti.

(3) Sekalaiset vinkit

Tarvitsetko oikeasti makeisia, roskaruokaa ja sokeripitoisia alkoholijuomia? Jätä ne satunnaiseen herkutteluun.

Jos karppaat muttet rajoita hiilihydraatteja kovin tiukasti, voit keittää perunoita ja jäähdyttää niitä jääkaapissa seuraavaan päivään asti. Osa hiilihydraateista muuttuu resistentiksi tärkkelykseksi, joka on hyväksi suoliston bakteerikannalle. Imeytyviä hiilihydraatteja jää jäljelle vähemmän.

Älä maksa liikaa marinoidusta lihasta. Ota marinadin paino huomioon vertaillessasi hintoja.

Jos sinulla on aikaa, käytä vähemmän eineksiä ja valmista enemmän ruokaa itse. Säästö on selvä.

Olisiko sinulla aikaa ja mahdollisuus kerätä marjoja tai sieniä, onkia, metsästää tai viljellä vaikka edes ikkunalaudalla tai parvekkeella? Ne voivat olla mukavia harrastuksia ja säästää hieman ruokamenoissa.

Syksyllä voi olla tarjolla ilmaisia omenoita, kun pitää silmät auki.

Jos mahdollista, käytä hyväksesi tehtaanmyymälöitä, muuta suoramyyntiä ja ruokapiirejä. Niiden kautta voi saada tuoreempaa ja edullisempaa ruokaa.

Jos olet ylipainoinen, laihduttaessa ei tarvitse syödä yhtä paljon ruokaa (energiaa) kuin ennen. Lisäksi laihdutuksen jälkeen energiantarve on laskenut.

Suunnittele ostoksesi etukäteen ja käy harvemmin ruokakaupassa. Valitse edullisin kauppa tai kauppaketju. Kanta-asiakasedut eivät välttämättä tee ruoasta halvempaa.

Maista rohkeasti uusia elintarvikkeita, jotka voivat olla edullisempia.

Etnisistä ruokakaupoista voi löytää tuttuja tai vieraita elintarvikkeita edullisemmin.

Sisäelimet voivat olla edullisia ja ravinteikkaita, jos maku ei ole vastenmielinen.

Kokeile papuja ja soijarouhetta. Ne ovat edullisia mutta voivat vaatia rohkeampaa maustamista.

Tympiikö sama halpa ruoka? Etsi netistä uusia reseptejä ja kokeile uusia mausteita.

Lopuksi

Kun otetaan huomioon rasvaisten liha- ja maitotuotteiden reilusti edullisempi hinta suhteessa niiden energiapitoisuuteen ja ravintorasvojen edullisuus ja täydennetään aterioita kauden kasviksilla ja juureksilla ja pähkinöillä, karppaus on varsin helposti yhtä edullista kuin vähärasvainen ruokavalio. Toki laajamittainen vehnäjauhojen ja vehnävalmisteiden käyttäminen olisi vielä hieman edullisempaa, mutta ne eivät ole todellakaan mitään terveystuotteita monipuoliseen rasvan käyttöön verrattuna. (Täysjyväruisjauhon hinta on reilusti vehnäjauhoa korkeampi: 0,44 euroa/1000 kcal.)

Toivottavasti kirjoituksesta on apua karppaajien tai karppausta harkitsevien ruokamenojen suunnittelussa. Kirjoitusta voidaan myös päivittää ajoittain, joten jos sinulla on hyviä vinkkejä, joita ei ole vielä luettelossa mukana, kirjoita ihmeessä kommentti!