Myyttejä karppauksesta

Lahden, Oulun ja Ylivieskan seuduilla ilmestyvässä Magneettimedia-lehdessä on julkaistu tänään kirjoitukseni Myyttejä karppauksesta. Jo aikaisemmin näitä nettisivuja seuranneille kirjoituksessa ei ole välttämättä uutta tietoa, mutta te, jotka olette täällä mahdollisesti ensimmäistä kertaa, voitte löytää kirjoituksen aiheista lisätietoa ja tieteellisiä lähdeviitteitä näistä vanhemmista nettikirjoituksistani:

Mikä on vähähiilihydraattinen ruokavalio?
Näin karppaat monipuolisesti
Täysjyvää vai ei viljaa?
Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus
“Kova” rasva ei ole yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin
Matti Uusitupa ja Mikael Fogelholm, missä on ravitsemussuositusten pitkäaikaisnäyttö?
Tutkittua tietoa

Kirja-arvonta: Karpin ateriakirja

Osallistu kirja-arvontaan Facebookissa ja täyttämällä tämän sivun lomake, niin voit voittaa Karpin ateriakirjan.

Toimi näin:

- Täytä lomake tällä sivulla
- Avaa Facebook-sivu Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja napsauta Tykkää/Like
- Jaa Facebook-sivulta löytyvä kuva omalle seinällesi (ei vaadita osallistumiseen)

Arvonta suoritettiin 4. huhtikuuta 2012. Elisa Kuopiosta oli onnettaren suosiossa.

Karpin ateriakirja on jatkoa suositulle Karpin keittokirjalle. Nyt esitellään herkullisten ruokaohjeiden lisäksi kokonaisia aterioita; pääruokia lisukkeineen ja jälkiruokineen. Kirja vastaa usein esitettyyn kysymykseen: ”Mitä ihmettä voin syödä, ellen voi syödä perunaa, pastaa, riisiä ja leipää?”

Arvonnan ehdot:

- Jokaisen osallistujan on vapautettava Facebook kaikesta vastuusta.
- Facebook ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä se liity mitenkään Facebookiin.
- Osallistuja antaa tietoa Vähähiilihydraattinen ruokavalio -sivulle eikä Facebookille.
- Arvontaan osallistuminen edellyttää lomakkeen täyttämistä ja Vähähiilihydraattinen ruokavalio -sivun tykkäämistä.
- Arvontaan osallistuminen ei edellytä kuvan jakamista - se on vapaaehtoista.
- Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse.
- Kerättyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita ei käytetä markkinointiin.

Miksi ravitsemussuositukset eivät voi onnistua?

Ravitsemussuosituksilla vaikutetaan mm. laitosruokailuun ja terveydenhuollossa annettaviin ravitsemusneuvoihin. Tämän vuoden kesäkuussa julkaistaan uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, joiden pohjalta laaditaan myös seuraavat suomalaiset ravitsemussuositukset. Suositusten voisi olettaa tarjoavan parhaat mahdolliset ravitsemusneuvot, mutta muutaman käytännön rajoituksen vuoksi näin ei kuitenkaan voi koskaan tapahtua.

1. Ravitsemussuositukset eivät voi poiketa kovinkaan paljon siitä, miten kansa todellisuudessa syö. Jos siis kansa syö epäterveellisesti, niin myös suositusten täytyy olla varsin epäterveelliset. Suosituksissa voi olla korkeintaan pieniä muutoksia terveellisempään suuntaan.

2. Ravitsemussuosituksiin ei voida tehdä suuria muutoksia. Jos näin tehtäisiin, niin myönnettäisiin, että edellisissä suosituksissa oli merkittäviä virheitä. Suosituksilta ja niiden laatijoilta menisi uskottavuus. Tutkittuun tietoon perustuvan optimaalisen ruokavalion toteutuminen suosituksissa voisi siis vaatia useamman vuosikymmenen.

3. Ravitsemussuositusten täytyy tarjota sama ruokavaliomalli kaikille. Muutenhan ne eivät vaikuttaisi todellisilta suosituksilta ollenkaan tai ne voisivat olla liian monimutkaiset. Onko kansa niin tyhmä, että sille voi antaa vain äärimmäisen yksinkertaisia neuvoja? Todellisuudessahan meillä on jo aika paljon tutkittua tietoa ja käytännön kokemusta siitä, että eri ihmisille sopii erilainen ruokavalio.

4. Ravitsemussuositusten täytyy perustua viljaan huolimatta siitä, onko vilja terveellistä. Maanviljely ja viljatuotteet ovat niin keskeinen osa länsimaiden kulttuuria ja taloutta, että käytännössä niitä on pakko suositella. Viljaan perustuvan ja viljattoman ruokavalion eroista on aika vähän tutkittua tietoa, mutta tämänhetkinen tieto viittaa siihen, että viljaton ruokavalio on terveellisempi.

5. Viime vuosina ravitsemuskeskusteluun ja -politiikkaan on tullut mukaan voimakas pyrkimys tuottaa ruokaa ekologisemmin. Ekologisempi vaihtoehto voikin monesti olla myös terveellisempi, mutta tuskin kuitenkaan aina.

Näistä edellämainituista syistä johtuen on varsin epätodennäköistä, että ravitsemussuositukset koskaan tarjoaisivat kaikkein terveellisimmän mahdollisen ruokavalion tai perustuisivat järkevään kokonaiskuvaan parhaasta tutkimustiedosta.

Valitettavasti suomalaiset ravitsemussuositukset tällä hetkellä ovat monilta osin puutteellisia. Useita vuosikymmeniä sitten Yhdysvalloissa lobattiin poliittisella päätöksellä ravitsemussuosituksiin runsaasti viljatuotteita ja vähän rasvaa sisältävä ruokavaliomalli. Sama vähärasvainen malli on käytännössä kopioitu Suomen ja monien muiden maiden ravitsemussuosituksiin. Suomalaisista ravitsemussuosituksista löytyy mm. sellaisia hölmöyksiä, että maidon kerma, broilerin nahka ja lihan näkyvä rasva pitäisi heittää roskiin, ja että välttämättömiä rasvahappoja kannattaisi ottaa pitkälle prosessoidusta kasvirasvasta eli margariinista.

Suomessa myös Pohjois-Karjala-projekti on ollut yksi ravitsemussuositusten keskeisistä vaikuttajista. Vasta aivan viime vuosina kuitenkin myös projektin vetäjä Pekka Puska itse on myöntänyt, ettei projekti itse asiassa todistanutkaan yhtään mitään.

Vähärasvaista ruokavaliomallia on vasta sen käyttöönoton jälkeen testattu parilla pitkäaikaisella ravitsemustutkimuksella (MRFIT, WHI), mutta mitään terveyshyötyä siitä ei ole havaittu. Mallin tieteellinen anti perustuukin lähinnä näennäistieteeseen: oletuksiin, että rasvan suurempi osuus lihottaisi (siis vaikka kalorit pysyvät ennallaan) ja aiheuttaisi sydän- ja verisuonitauteja. Nämä oletukset tiede on jo kauan sitten kumonnut.

Yhden erittäin hyvän neuvon suositusten laatijat ovat kuitenkin antaneet: suosituksia ei ole kenenkään pakko noudattaa.

FIT Karppaaja -lehti saa toisen numeron 3.4.

Ensimmäistä kertaa tammikuussa ilmestynyt vähähiilihydraattista ruokavaliota käsittelevä FIT Karppaaja -lehti on mennyt sen verran hyvin kaupaksi, että siitä tehtiin toinenkin painos. Lehti saakin jatkoa huhtikuun alussa julkaistavan toisen numeron myötä.

Toiseen numeroon luvataan kymmeniä uusia reseptejä, onnistumistarinoita, selvitys aktiivisen liikuntaharrastuksen ja karppauksen sovittamisesta yhteen sekä paljon muuta tietoa ruokavaliosta sekä aloittelijoille että pidempään karpanneille.

Itse en ole nähnyt lehteä, mutta palaute ensimmäisestä numerosta on ollut niin hyvää, että toista numeroa uskaltanee suositella kaikille karppauksesta kiinostuneille. Lehtipisteissä siis tiistaina 3. päivä huhtikuuta.

Luonnolliset ja keinotekoiset makeutusaineet

Ihminen himoaa makeaa jo syntyessään, mutta nyky-yhteiskunnassa kaikenlaista makeaa tulee helposti syötyä ja juotua aivan liian paljon. Ovatko erilaiset keinotekoiset makeutusaineet turvallisia? Ovatko ne terveellisempiä kuin sokeri? Mihin niitä voi käyttää?

Tähän kirjoitukseen on kerätty varsin tiivis yhteenveto erilaisista luonnollisista ja keinotekoisista makeutusaineista. Kaikilla niistä on omat hyvät ja huonot puolensa, käyttötarkoituksesta ja mausta riippuen. Yleisesti ottaen keinotekoiset makeutusaineet ovat turvallisia kohtuullissa määrissä käytettyinä, vaikka niistä liikkuukin netissä melkoisia huhuja. Sokerialkoholeista voi kuitenkin saada helposti vatsavaivoja.

Tavallinen sokeri, hunaja, stevia, aspartaami, sukraloosi ja erytritoli näyttäisivät kaikki olevan kelvollisia vaihtoehtoja makeutukseen.

Sokeri

Sokeri (sakkaroosi) on luonnollinen ja vanhin makeutusaine. Se on turvallista syötävää ainakin pieninä määrinä. Teelusikallisessa sokeria on 4 grammaa hiilihydraattia, eli muutama teelusikallinen päivässä esim. lämpimien juomien makeutukseen tai ruokien maustamiseen sopii varsin hyvin vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Sokeria myydään sekä puhdistettuna valkoisena sokerina että ruskeana täysruokosokerina (raakaruokosokeri, "intiaanisokeri"), joilla ei ole käytännössä suuria eroja.

Hyvät ja huonot puolet:

+ Aito sokerin maku
+ Edullinen
+ Pitkä käyttökokemus
+ Ei aiheuta vatsavaivoja
+ Sopii kaikkeen makeutukseen

- Sisältää runsaasti hiilihydraatteja
- Haitallinen hampaille
- Suurina määrinä haitallinen terveydelle

Hunaja

Hunaja on mehiläisten tuottamaa luonnollista sokeria. Se sisältää pieniä määriä vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, mutta niiden käytännön merkitys lienee vähäinen.

+ Miellyttävän makuinen
+ Pitkä käyttökokemus
+ Ei aiheuta vatsavaivoja

- Sisältää runsaasti hiilihydraatteja
- Haitallinen hampaille
- Suurina määrinä haitallinen terveydelle

Stevia

Stevia on Etelä-Amerikkalaisesta kasvista (stevia rebaudiana) peräisin oleva luonnollinen makeutusaine. Se on jopa 100-300 kertaa makeampaa kuin sokeri. Stevian käyttö makeutusaineena hyväksyttiin EU:ssa vasta aivan äskettäin. Sitä on kuitenkin käytetty jo pitkään esim. Etelä-Amerikassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.

+ Luonnontuote
+ Käytössä edullinen, jo pieni määrä on hyvin makea
+ Ilmeisesti turvallinen suurissakin määrissä
+ Ei nosta verensokeria
+ Vaikuttaa terveyteen hyödyllisesti
+ Turvallinen hampaille

- Erikoinen, hieman kitkerä ja lakritsin kaltainen maku voi vaatia totuttelua
- Annostelu vaatii tarkkuutta

Aspartaami

Aspartaami on pitkään käytössä ollut keinotekoinen makeutusaine. Se on 100-200 kertaa makeampaa kuin sokeri. Sitä käytetään usein sokerittomissa virvoitusjuomissa.

+ Maku varsin lähellä sokeria
+ Ilmeisesti varsin turvallinen kohtuullisina määrinä
+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Ei vaikuta verensokeriin
+ Turvallinen hampaille

- Ei kestä kuumennusta

Sukraloosi

Sukraloosi on keinotekoinen makeutusaine. Sitä valmistetaan klooraamalla tavallista sokeria. Se on 600 kertaa makeampaa kuin sokeri. Sukraloosia myydään mm. Splenda-tuotenimellä.

+ Maku varsin lähellä sokeria
+ Ilmeisesti varsin turvallinen kohtuullisina määrinä
+ Sopii myös kuumentamiseen
+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Ei vaikuta verensokeriin
+ Turvallinen hampaille

- Kuumennettuna rakenne on erilainen kuin sokerilla

Ksylitoli

Ksylitoli on sokerialkoholi, joka vastaa makeudeltaan sokeria mutta sisältää vain kaksi kolmannesta sen energiasta. Sitä käytetään paljon purukumeissa, pastilleissa ja hammastahnoissa.

+ Hyväksi hampaille
+ Hyvin hitaasti imeytyvä hiilihydraatti

- Voi aiheuttaa vatsavaivoja
- Sisältää varsin paljon energiaa

Erytritoli

Erytritoli on sokerialkoholi, jota esiintyy pieninä määrinä luonnossa. Teollisesti sitä valmistetaan fermentoimalla glukoosia tietyn hiivan avulla. Sen makeus on 60-80 % sokerin makeudesta. Myydään mm. tuotenimillä Karppisokeri ja Sötin.

+ Vähemmän vatsavaivoja kuin muista sokerialkoholeista
+ Sisältää hyvin vähän imeytyvää hiilihydraattia (5 % sokeriin verrattuna)
+ Sopii leivontaan
+ Ei nosta verensokeria
+ Turvallinen hampaille

- Kallis hinta
- Suurina määrinä nautittuna (50 g) voi aiheuttaa pahoinvointia ja vatsan kurinaa

Muut sokerialkoholit (maltitoli, sorbitoli, mannitoli jne)

+ Turvallisia hampaille

- Voivat aiheuttaa vatsavaivoja
- Sisältävät melko paljon imeytyvää hiilihydraattia
- Kuumennettuna rakenne on erilainen kuin sokerilla

Sakariini

Sakariini on keinotekoinen makeutusaine, joka on 300-500 kertaa makeampaa kuin sokeri.

+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Ilmeisesti varsin turvallinen kohtuullisina määrinä
+ Turvallinen hampaille
+ Ei nosta verensokeria

- Jälkimaku voi olla kitkerä ja metallinen
- Ei kestä kuumennusta

Syklamaatti

Syklamaatti on keinotekoinen makeutusaine, joka on 30-50 kertaa makeampaa kuin sokeri.

+ Sisältää hyvin vähän energiaa
+ Kestää kuumennusta
+ Turvallinen hampaille
+ Ei nosta verensokeria

- Jälkimaku voi olla epämiellyttävä
- Saattaa olla terveydelle haitallinen suurina määrinä

Muita?

Pitäisikö luetteloon lisätä jokin muu makeutusaine tai plussia, miinuksia tai tuotenimiä? Kommentteja otetaan mielellään vastaan!

Reseptejä blogikierrokselta

Karppaajia hemmotellaan monilla hyvillä suomenkielisillä ruokablogeilla. Tällä kertaa blogikierrokselta löytyi paljon herkullisia reseptejä: chilipullia, tomaattinen pizzapohja, kylmäsavulohikastike, jauhemaksapihvit, "kukkakaaliriisiä", kalakeittoa, pannukakkua ja suklaamoussea.

Koltta karppaa ei ole varsinainen ruokablogi, mutta ruokajuttujakin siellä on silloin tällöin. Koltta kokkaili chilillä maustettuja lihapullia, kermapippurikastiketta ja salaattia. Helppo valmistaa ja hyvältä näyttää! Ethän hiero vahingossa chiliä silmiisi...

Lue lisää: Chilipullat

Vähähiilihydraattisiin pizzoihin on kehitetty kaikenlaisia pohjia, mutta Karppaus ja perhe -blogista löytyi uusi tuttavuus: Tomaattipizza. Siinä pohja on tehty tomaattiviipaleista ja psylliumjauheesta. Tätä pohjaa ei tarvitse edes esipaistaa. Täytteet laitetaan tietenkin oman maun mukaan.

Lue lisää: Tomaattipizza

Hiidenuhman keittiössä tarjoilee aina huippureseptejä. Tällä kertaa sieltä löytyi homejuuston ystäville pikaisesti valmistuva aurainen kylmäsavulohikastike. Sen voi tarjoilla vaikkapa kesäkurpitsaspagetin kera. Kokeile myös maksaa, joka on vitamiinipommi. Hiidenuhman jauhemaksapihveihin tulee maksan lisäksi raastettua juureksia. Pihvit tarjoillaan ruskistetun sipulin kera.

Lue lisää: Pikaruokaa: aurainen kylmäsavulohikastike ja Perinteiset jauhemaksapihvit ruskistetun sipulin kera

Lopuksi Karppisiskoilta löytyi neljä herkkua. Kukkakaali on monikäyttöistä. Siitä voi valmistaa myös "riisinkorviketta". Kermainen ja juustoinen kalakeitto on herkullinen ja terveellinen ruoka. Jälkiruokiakin löytyy. Tuorejuustosta, karppisokerista, kananmunista ja psylliumista valmistetaan amerikkalaisia pannukakkuja. Kaiken kruunaa suklaamousse, johon tarvitaan vain tummaa suklaata, kananmunia ja kermaa.

Lue lisää: Sata tapaa käyttää kukkakaalia ; Paremman puutteessa pakastekalaa ; Voihan pannukakku ; Suklaamousse on suloisen pehmeä herkku

MTV3:lle huomautus karppausjutusta JSN:lta

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut MTV3:lle huomautuksen, koska se on nettisivuillaan MTV3.fi rikkonut hyvää journalistista tapaa. MTV3 julkaisi karppauksesta varoittelevan kirjoituksen samaan aikaan ja samassa yhteydessä Vaasan leipämainoskampanjan kanssa.

Kirjoittelin jo viime vuoden elokuussa tuosta samasta artikkelista, joka oli alunperin julkaistu Ilta-Sanomissa ja se referoitiin MTV3:n nettisivuilla. Artikkelissa leimattiin karppaus vaaralliseksi ja väitteelle esitettiin useita kummallisia ja totuudenvastaisia perusteluja. Itse asiassa toinen artikkelissa esiintynyt asiantuntija ilmoitti minulle myöhemmin, että häntä on siteerattu väärin. Lue lisää: Tiedotusvälineissä julkaistaan myös virheellistä tietoa VHH-ruokavaliosta

Vaikka artikkelin asiasisältökin oli virheellinen, niin JSN:n huomautus kohdistettiin itse artikkelin sijaan tapaan, jolla artikkeli ja leipämainoskampanja yhdistettiin. Artikkeli laitettiin samalle sivulle leipämainoskampanjan kanssa sellaisella tavalla, että sen katsottiin luovan vahvoja mielikuvia. Artikkelin ja mainoskampanjan rajaa ei pidetty selvänä. Mainoskampanjan päättyessä myös artikkeli poistettiin samaan aikaan, ja siitä jätettiin näkyviin lyhennetty versio. JSN ei pystynyt selvittämään MTV3:n mahdollista kaupallista hyötyä.

Tällä tavalla siis Suomessa menevät elintarviketeollisuuden mainonta ja tiedotusvälineiden asiakirjoitukset sekaisin. Jääköhän muita vastaavia tapauksia paljonkin JSN:lta tutkimatta ja huomauttamatta?

JSN:n päätös kokonaisuudessaan on luettavissa seuraavasta linkistä: 4669/TV/11