maanantai 12. joulukuuta 2011

Karppausvastaista propagandaa Hyvä Terveys -lehdessä

Lehdissä näkyy aina silloin tällöin virheellistä tietoa sisältäviä karppausta käsitteleviä kirjoituksia, ja yleensä jätän ne omaan arvoonsa tai ehkä lähetän toimitukseen lyhyen palautteen. Tällä kertaa kuitenkin harhaanjohtavaa tietoa löytyy Hyvä Terveys -lehdestä, joka nimenomaan mainostaa tarjoavansa "tutkittua, taatusti luotettavaa tietoa", ja että "lehden taustalla on Suomalainen Lääkäriseura Duodecim".

Paperilehdestä ja lehden nettisivuilta löytyy kirjoitus, joka kehottaa karppaamaan runsashiilihydraattisella ns. Itämeren ruokavaliolla. Kirjoituksen lähtökohtakin on jo aivan hullu - karppaajille, jotka nimenomaan ovat havainneet voivansa paremmin hiilihydraatteja vähentämällä, mainostetaan runsaiden hiilihydraattien ja leivän syömistä. Tässä joitakin lainauksia nettiartikkelista:

Näyttää siltä, että karppaus on hyvä laihdutuksen aloittaja mutta huono lihomisen vastustaja. Pysyvään tulokseen pääsee Itämeren ruokavaliolla.

Karppaus on nimenomaan tutkitusti tehokasta painonhallinnassa. Itämeren ruokavalioon liittyvästä tutkimustiedosta kerron hieman myöhemmin.

Täysjyvävilja on korvaamaton. Vaikka söisi joka aterialla kuitupitoisia marjoja, hedelmiä ja kasviksia, kuitua on vaikea saada tarpeeksi. Siksi leipää on saatava vähintään kuusi siivua päivässä.

Karppaaja saa kasviksista noin puolet suositellusta kuidun määrästä. Loput saa varsin helposti pähkinöistä, hedelmistä ja marjoista. Täysjyvävilja ei siis olekaan korvaamaton. Lue lisää: Näin karppaat monipuolisesti

Tiukka karppaaja erottelee marjat ja hedelmät pahiksiin ja hyviksiin niiden sokerin mukaan.

Marjat ja hedelmät sisältävät vain vähän hiilihydraatteja ja siten sopivat aivan hyvin vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Myös esim. Atkins suosittelee niiden syömistä. Vaikea ymmärtää, miksi toimittaja luo tällaisia mielikuvia.

Täys­jyvästä saat seleenin, folaatin, raudan, sinkin, magnesiumin ja monta muuta elintärkeää ainetta. Tosin karppaaja saa osan niistä sisäelimistä, kuten maksasta tai munuaisista, mutta harva pystyy nauttimaan niitä niin paljon, että kiven­näisaine­varastot pysyvät täysinä.

Todellisuudessa karppaaja saa riittävästi seleeniä helposti lihasta tai kalasta. Folaattia saa tofusta, kananmunista, kasviksista tai jo aivan pienestä määrästä maksaa. Rautaa saa hyvin veriruoista, tonnikalasta, naudanlihasta, kananmunista, kookosmaidosta ja manteleista. Myöskin sinkkiä saa hyvin naudanlihasta ja muista lihoista ja kaloista. Magnesiumin hyviä lähteitä ovat puolestaan pähkinät, tofu, kalat, broileri ja kasvikset. Edelleenkin siis harhaanjohtavaa tietoa eri elintarvikkeiden ravintosisällöistä Hyvä Terveys -lehdeltä. Lue lisää: Näin karppaat monipuolisesti

"Moni muu elintärkeä aine" on mitä ilmeisimmin raha, joka kilisee lehdessä mainostavien leipomoiden kassaan.

Itämeren ruokavalion vastustamaton viisaus: tämä pitää terveenä ja tätä voi noudattaa kevyesti loppuikänsä.

Perehdytäänpä nyt siihen tutkittuun tietoon, jota tämä lehti mainostaa tarjoavansa. Tein PubMed-tietokantaan kirjallisuushaun tästä Itämeren ruokavaliosta (nordic diet, NORDIET). Vertaisarvioiduissa tiedelehdissä on julkaistu peräti yksi tutkimus ruokavalion vaikutuksista. Kyllä, luit oikein, siis yksi ainoa (1) tutkimus! Tämän tutkimuksen kesto oli vain kuusi viikkoa. Toivottavaa olisi, että "loppuikä" olisi pidempi kuin kuusi viikkoa.

Kyseisessä tutkimuksessa Itämeren ruokavaliota oli vielä jostakin syystä terästetty pähkinöillä, joita ei Itämeren rannalla tietääkseni kasva. Siitäkin huolimatta tulokset jäivät vaatimattomiksi. Ruokavalio toki laihdutti lyhytaikaisesti, mikä on ihan hieno juttu. Kun laihdutuksen itsenäiset vaikutukset laskettiin pois tuloksista, jäi ainoiksi terveysvaikutuksiksi sekä LDL- että HDL-kolesterolin lasku. HDL kolesteroli suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta, joten sen lasku ei ole ollenkaan hyvä juttu. LDL-kolesteroli laski samalla kun triglyseridit pysyivät ennallaan, joten lasku on todennäköisesti johtunut suurten ja harmittomien LDL-hiukkasten vähenemisestä, mistä ei ole sen enempää hyötyä kuin haittaakaan. Melkoinen nollatulos siis "loppuiän" suhteen. Lue lisää: Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus

Nahatonta kanaa tai kalkkunaa

Lapsikin ymmätää, että kanassa ja kalkkunassa on nahka, ja että hyvää ruokaa ei saa heittää roskiin.

Kasvimargariini on öljyä leivällä pysyvässä muodossa. Muista joka leivälle.

Margariini on prosessoitua rasvaa, jonka pitkän aikavälin turvallisuudesta ei ole mitään takeita. Kasviöljy kannattaa käyttää esim. kylmäpuristettuna rypsiöljynä salaatissa ja kylmäpuristettuna oliiviöljynä salaatissa ja paistamisessa, koska se sopii paremmin kuumennukseen. Jos leipää syö, sopii sen päälle paremmin voi.

Kalsiumin ja D-vitamiinin saat kolmesta lasillisesta rasvatonta maitoa tai piimää. Nauti myös rasvatonta viiliä tai jogurttia.

Rasvaiset maitotuotteet ovat tutkitusti terveellisiä. Ne nostavat kokonaiskolesterolia, mutta samalla parantavat tärkeämpiä arvoja eli kolesterolisuhteita ja LDL-kolesterolin jakaumaa.

Korvaa voi ja kookosrasva öljyillä. Kasviöljyt sisältävät terveellisiä tyydyttymättömiä rasvahappoja ja välttämättömiä rasvahappoja, linolihappoa ja alfalinoleenihappoa.

Myös eläinrasva sisältää tyydyttymättömiä rasvahappoja ja välttämättömiä rasvahappoja. Varsin huono syy rasvojen korvaukseen.

Tutkittua ja taatusti luotettavaa tietoa? Eipä juuri. Ilmeisesti kirjoituksen taustavaikuttajina paperilehden puolella toimivat myös Itä-Suomen yliopiston toivot Matti Uusitupa ja Ursula Schwab, jotka tunnetusti vastustavat vähähiilihydraattista ruokavaliota järjettömillä argumenteilla. Tämä selittääkin jo paljon. Kokonaisuudessaan varsinainen pohjanoteeraus terveyslehdeltä. Lehtijutun on kirjoittanut Riitta Eskola ja lehden päätoimittajana toimii Taina Risto.

Karppauksen täytyy olla vaarallisen terveellistä, jos sen vastaisessa propagandassa argumentit ovat näin heikkoja. Eikun hyvää terveyttä ja pitkää loppuikää kaikille karppaajille!

perjantai 9. joulukuuta 2011

Kahden päivän karppaus parempi kuin viikon kalorirajoitus

Tuoreessa englantilaistutkimuksessa selvitettiin kolmen erilaisen ruokavalion vaikutusta painon pudotukseen ja rintasyöpäriskiin liittyviin veriarvoihin. Tutkimuksessa oli mukana 115 naista, joiden suvuissa on esiintynyt rintasyöpää. Naiset jaettiin satunnaisesti noudattamaan neljän kuukauden ajan kolmea erilaista ruokavaliota:
  1. Vähähiilihydraattinen ja vähäkalorinen ruokavalio kahtena päivänä viikossa
  2. Vähähiilihydraattinen ruokavalio ilman kalorirajoitusta kahtena päivänä viikossa; mm. vähärasvaista lihaa, oliiveja ja pähkinöitä
  3. Vähäkalorinen välimeren ruokavalio joka päivä
Molemmat vähähiilihydraattiset ruokavaliot (1, 2) olivat parempia kuin vähäkalorinen välimeren ruokavalio (3) painon pudotuksen, rasvaprosentin ja insuliiniherkkyyden suhteen. Paino putosi keskimäärin noin 4 kg vähähiilihydraattisilla ruokavalioilla (1, 2) ja 2,4 kiloa vähäkalorisella välimeren ruokavaliolla (3). Insuliiniherkkyys parani vastaavasti 22, 14 ja 4 prosenttia.

Johtavan tutkijan mielestä oli mielenkiintoista, että vähähiilihydraattinen ruokavalio ilman kalorirajoitusta (2) oli yhtä tehokas kuin vähähiilihydraattinen ja vähäkalorinen ruokavalio (1). Laihdutus ja parempi insuliinitaso pienentävät rintasyövän ja muiden tautien riskiä.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltain syöpätutkimusyhdistyksen (American Association for Cancer Research) vuosikokouksessa. Lue lisää: Intermittent, Low-Carbohydrate Diets More Successful Than Standard Dieting, Present Possible Intervention for Breast Cancer Prevention (englanniksi)

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Uutuuskirja Maanantaisoturin dieetti


Joululahjavinkki! Varpu Tavin kirjoittamaa Maanantaisoturin dieettiä pääsee lukemaan jo tämän vuoden puolella, sillä kirja julkaistaan 15. joulukuuta. Varpu on tuttu aiemmista vhh-ruokavaliota käsittelevistä kirjoistaan ja näimme hänet myös TV:ssä keskustelemassa A2 ruokaillassa. Seuraavassa kustantajan kuvaus kirjasta:

Kasvava joukko ihmisiä on kyllästynyt kaikkialla tarjolla olevaan mauttomaan bulkkiruokaan, ravinteettomiin, lisäaineita viliseviin eineksiin; he ovat kyllästyneet säkkimäiseen oloonsa, väsymykseen ja masennukseen. Kirja on vastaus kaikille heille: siirtykää syömään siten kuin ihmisen alun perin on tarkoitettu ruokailevan! Siirtykää syömään oikeaa, lähellä tuotettua, monipuolista, täysiarvoista, ravinteikasta - ja ennen kaikkea maukasta ruokaa.

Maanantaisoturin dieetti, jossa ikiaikainen metsästäjä-keräilijän ruokavalio siirtyy nykyaikaan, sopii niin kaikkiruokaisille kuin kasvissyöjille tai karppaajille.

Wholefood-trendi leviää maailmalla; Amerikassa laajenee oikean ruoan kauppaketju yhä useampiin kaupunkeihin, Ruotsissa opettelevat nuoret miehet leipomaan täysjyväleipää hapanjuureen, ja Suomessa yhä useampi kuluttaja valitsee luomua.

Varpu Tavi: Maanantaisoturin dieetti

tiistai 6. joulukuuta 2011

Ruotsin terveysviranomaiset suosittelevat diabeetikoille karppausta vaihtoehtona

Ruotsin terveysviranomaiset (Socialstyrelsen) ovat julkaisseet uudistetut tieteelliseen näyttöön perustuvat ravitsemussuositukset diabeetikoille. Suosituksissa annetaan neljä vaihtoehtoa: Perinteinen (vähärasvainen) ruokavalio, perinteinen ruokavalio hitailla hiilihydraateilla, kohtuullisen vähähiilihydraattinen ruokavalio ja välimeren ruokavalio.

Kohtuullisen vähähiilihydraattinen ruokavalio koostuu lihasta, merenelävistä, kananmunista, kasviksista, palkokasveista ja muusta kasviproteiinista. Lisättyä rasvaa saadaan oliiviöljystä ja voista. Tässä ruokavaliossa on vähemmän sokeria, leipää, perunaa, riisiä ja muita viljatuotteita sekä juureksia kuin perinteisessä ruokavaliossa.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion hyötyinä mainitaan matalampi verensokeri aterioiden jälkeen sekä suotuisat vaikutukset "pitkäsokeriin" (HbA1c), painonhallintaan ja kolesteroliarvoihin.

Myös perinteisen vähärasvaisen ruokavalion noudattajia neuvotaan varomaan, ettei rasvan sijaan syödä liian paljon sokeria tai tärkkelystä sisältäviä ruokia kuten esimerkiksi keksejä, mehua, leipää tai aamiaismuroja.

Lähde: Kost vid diabetes - en vägledning till hälso- och sjukvården (pdf, ruotsiksi)

lauantai 3. joulukuuta 2011

Joulun vähähiilihydraattiset ruoat ja herkut

Joulu tulee taas pian, ja niin tulevat myös joulun ruoat ja herkut, jotka ovat keskeinen osa suomalaista joulun kulttuuria. Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajienkaan ei tarvitse nähdä nälkää, sillä suuri osa jouluruoista sisältää jo sellaisenaan vain vähän hiilihydraatteja, ja osaa muistakin ruoista voi viilata vähähiilihydraattisempaan suuntaan. Tähän kirjoitukseen on koottu muutamia herkullisia ja "karppeja" joulureseptejä.

Lanttulaatikko

kahdeksan annosta

n. 1,5 kg lanttuja kuutioituna ja pehmeäksi keitettynä
2 dl kuohukermaa, vähän lanttujen keitinlientä
2 kananmunaa
suolaa
valkopippuria
voita
(mantelirouhetta)

Soseuta keitetyt lanttukuutiot. Lisää vähän jäähtyneeseen soseeseen kerma, kananmunat ja mausteet, notkista tarvittaessa keitinliemellä. Jaa seos vuokiin, kuvio pintaa haarukalla ja lastua pinnalle voita. Paista 175 asteessa vähintään tunti.

Lanttu maistuu karpin suussa makealta ilmankin lisättyä makeutusainetta. Laatikon pinnalle voi laittaa korppujauhojen sijaan mantelirouhetta.

(Resepti: Eofis)

Porkkanalaatikko

neljä annosta

500g porkkanasosetta
1½ dl kermaa tai kermamaitoa
2 munaa
½ tl suolaa
½ tl jauhettua muskottipähkinää
1 rkl Hermesetas-jauhetta tai muuta makeutusta maun mukaan

Sekoita porkkanasoseeseen muut ainekset ja kaada kahteen puolen litran foliovuokaan. Vuole päälle voinokareita. Paista 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia - tunti.

(Resepti: Mirabella)

Punajuuri-sinihomejuustolaatikko

kymmenen annosta

1,5 kg punajuuria
0,5 juuriselleriä
4 dl maitoa
2 kananmunaa
150 g sinihomejuustoa
(suolaa)

Kuori ja raasta punajuuret ja selleri hienoksi raasteeksi. Pane raasteet isoon kattilaan maidon ja murennetun sinihomejuuston kanssa. Kuumenna seosta miedolla lämmöllä, kunnes raasteet ovat pehmenneet. Anna seoksen hiukan jäähtyä ja lisää munat. Kumoa voideltuun uunivuokaan ja paista uunissa 200 asteessa 50-60 minuuttia, kunnes laatikko on kiinteää. Tarvittaessa peitä vuoan pinta loppuvaiheessa foliolla.

(Resepti: Mandarin / Yhteishyvä)

Juustoleipäset

neljä annosta

2 kananmunaa
1,5 dl mantelijauhetta
2 dl juustoraastetta
1-2 tl leivinjauhetta

Sotke kaikki ainekset sekaisin, tee kasoja uunipellille leivinpaperin päälle. Paista 225 asteessa kunnes ovat kauniin ruskeita. Eikä muuten mene kuin hetki, että ovat.

(Resepti: Rapetti)

Maustekakku

yksi annos

1 (päiväysvanha) muna (4)
2 rkl intiaanisokeria (0,75 dl)
0,5 dl kermaa (1,5 dl)
40 g voita sulatettuna (150 g)
1 tl piparkakkumaustetta (kaneli, inkivääri, neilikka, kardemumma) (2,5 tl)
vajaa 0,5 tl ruokasoodaa (1,5 tl)
0,5 dl kookosjauhoja (2 dl)
0,5 dl mantelijauhetta (1,5 dl)

Vaahdota muna ja sokeri, lisää joukkoon vuorotellen kerma, voisula ja yhdistetyt kuiva-aineet. Voitele ja mantelijauhota n. puolen litran (lasten) kakkuvuoka. (Suluissa perässä ainesmäärät 2 litran vuokaan)

Paista 175 asteessa puolisen tuntia tai kunnes valmiiksi tumma pinta selvästi tummuu lisää.

Leikkaa jäähtyneenä siivuiksi. Voit myös kuivattaa ne ja syödä piparkakun tapaan homejuuston kanssa.

Päiväysvanha muna vaahtoaa paremmin, makuun se ei vaikuta. Kannattaa myös käyttää huoneenlämpöisiä aineksia.

(Resepti: traanitapiiri)

Luumurahka

neljä annosta

1 prk kuohu/vispikermaa
1 prk rahkaa
1 pss (200 g) kuivattuja luumuja
tarvittaessa lisämakeutusta agavesiirapista tai makeutusaineista

Keitä luumuja vähässä vedessä kunnes pehmenevät. Soseuta sauvasekoittimella ja anna soseen jäähtyä kunnolla. Vispaa kerma vaahdoksi, lisää joukkoon rahka ja luumusose, sekä tarvittaessa makeutus.

Voit myös käyttää lastenruokien luumusosetta. Itse soseuttamalla saa soseeseen jäämään enemmän sattumia, eikä ole lisättyä sokeria. Sinänsä luumut itsessään ovat jo makeita eikä tämä tarvitse välttämättä lisämakeutusta.

(Resepti: vilkku)

Piparkakut

yksi annos

2 munaa vatkattuna vaahdoksi
100 g voita sulatettuna
50 g smetanaa

jauhoseos:
1,5 dl Hermesetas-jauhetta
1 tl leivinjauhetta
2,5 dl mantelijauhoa
1 tl psylliumia
4 tl piparkakkumaustetta

Yhdistä ainekset ja levitä taikina uunipellille näin:
laita korkealaitaselle uunipannulle leivinpaperi ja tee nurkkien kohdalle skarpit taitokset. Ota paperi pois pannulta ja levitä taikina taitteiden sisäpuolelle tasaiseksi kerrokseksi kakkulapion avulla (nuolija on tähän tarkoitukseen aivan liian rimpula!). Liu'uta paperi sitten pellille (älä pannulle, koska siihen tulee herkästi ryppyjä!).

Paista levyä ensin 15 min 175 asteessa.
Ota se uunista ja leikkaa veitsellä suupalan kokoisiksi neliöiksi.
Jos haluat pröystäillä ja keksit ylijäämäpaloille jotain käyttöä voit myös painella levyyn piparimuotilla kuviot.
Laita pelti takaisin uuniin ja paista vielä 12-15 min.
Jäähdytä ja nauti homejuuston (ja punaviinin) kanssa!

(Resepti: traanitapiiri)

Viiniglögi

neljä annosta

1 dl vettä
1 dl sokeria vastaava määrä makeutusainetta
1-2 kanelitankoa
pala inkivääriä
10 neilikkaa
1 tl kardemummansiemeniä
1 pullo puna- tai valkoviiniä
(1-2 dl maustamatonta viinaa)

Keitä vettä, makeutusainetta ja mausteita 5-10 min.
Siivilöi mausteliemi.
Sekoita joukkoon viini.
Kuumenna glögi, mutta älä enää keitä sitä.
Kaada glögi laseihin, joiden pohjalla on muutama manteli.

(Resepti: Calvin)

Muuta joulusyötävää

Joulupöydän kunkussa eli kinkussa ei tietenkään ole lainkaan hiilihydraatteja. Sen päälle voi sivellä esimerkiksi Dijon-sinapin ja majoneesin sekoitusta. Myöskin kalat ovat luontaisesti hiilihydraatittomia.

Herkutteluun sopivat hyvin esim. juustot, tumma suklaa, pähkinät, hedelmät ja kuivat viinit tai siiderit.

Tähtitorttuja tai riisipuuroa on kovin vaikea toteuttaa vähähiilihydraattisina, mutta toisaalta makuun pääsee varmasti jo tavallista pienemmällä annoksella, ja niiden nauttimisen jälkeen voi vaikkapa käydä kantamassa puita saunaan tai perheen kanssa lenkillä tai hautausmaalla.

Hyvää joulun odotusta ja joulua kaikille lukijoille!

Kaikki tämän kirjoituksen joulureseptit ja runsaasti muitakin vähähiilihydraattisia reseptejä löydät täältä: karppaus.info reseptit

perjantai 2. joulukuuta 2011

Älä klikkaa

Nyt, kun karppaus tuntuu olevan yksi valtakunnan kuumista puheenaiheista, niin iltapäivälehdet ja muut roskalehdet julkaisevat lähes päivittäin sensaatiohakuisia ja riitaa haastavia kirjoituksia tästä ruokavaliosta. Osa kirjoituksista voi olla jopa positiivisia ja asiallisia, mutta usein seuraavana päivänä ilmestyy jo uusi roskauutinen. Karppaus tappaa! Karppaus aiheuttaa syöpää! Karppaavia lapsia uhkaa huostaanotto!

Ylivoimaisesti suurin osa näiden roskalehtien karppausjutuista ja yleensäkin ravitsemusjutuista on tiedoiltaan virheellisiä ja asenteellisia. Ne eivät noudata hyviä journalistisia tapoja. Näiden lehtien tarkoitus ei edes ole julkaista laadukkaita kirjoituksia. Tarkoitus on herättää huomiota ja saada lisää klikkauksia nettisivuille. Klikkauksista lehdet saavat mainostuloja.

Kannattaa miettiä kahdesti, haluatko tukea tuollaista toimintaa. Jos et halua, niin älä lue roskauutisia. Älä klikkaa tai levitä roskalinkkejä. Älä osta paperilehteä, jos lööppi on suunniteltu pelkästään huomiota herättämään. Tämä ehkä rohkaisee roskalehtiä panostamaan asiallisempiin kirjoituksiin.

maanantai 28. marraskuuta 2011

Karppaus ja lapset

Äidinmaidon tunnustetaan olevan vastasyntyneelle parasta ravintoa. Siinä rasvasta tulee noin puolet enemmän energiaa kuin hiilihydraateista. Kaksi vuotta täyttäneille kuitenkin suositellaan ruokavaliota, jossa rasvasta tulee lähes puolet vähemmän energiaa kuin hiilihydraateista. Samalla jotkut ravitsemusasiantuntijat varoittelevat, etteivät lapset saa missään tapauksessa karpata. Energiaravintoaineiden suhteet menevät siis päälaelleen lapsen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana.

Suomalaiset ravitsemussuositukset esittävät asian näin:
"Lapsen kasvaessa rasvan osuutta vähennetään vähitellen ja energia korvataan vastaavasti hiilihydraateilla. Noin kaksivuotiaan lapsen ruokavaliossa suositeltava rasvan osuus kokonaisenergiansaannista on sama kuin aikuistenkin eli noin 30 E%."
Suosituksissa hiilihydraattien osuus on 55 E%. Niissä ei perustella mitenkään sitä, miksi lapsen energiaravintoaineiden suhdetta muutetaan noin radikaalisti. Jos kuitenki lapsen ravinnossa säilytettäisiin sama rasvan ja hiilihydraattien suhde kuin äidinmaidossa, ja proteiinin määrää nostettaisiin 15 E%:iin, niin rasvan osuudeksi tulisi 51 E% ja hiilihydraattien osuudeksi 34 E%. Tämä ei olisi missään nimessä tiukka vähähiilihydraattinen ruokavalio, mutta siinä olisi kuitenkin reilusti vähemmän hiilihydraatteja ja enemmän rasvaa. Se vastaisi myös paremmin metsästäjä-keräilijäheimojen keskimääräistä ruokavaliota ennen laajamittaista maanviljelyä (Cordain, 2000).


Kannattaako varoitteluihin lasten karppauksesta sitten uskoa? Vähähiilihydraattista ruokavaliota on tutkittu jo jonkin verran lapsilla. Olen koonnut tähän löytämiäni tutkimuksia ja lopuksi teen niistä pienen yhteenvedon.

(1) A 6-month, office-based, low-carbohydrate diet intervention in obese teens

Koehenkilöt: 12-18-vuotiaita ylipainoisia nuoria
Ruokavalio: Korkeintaan 50 grammaa hiilihydraattia päivässä
Kesto: 6 kuukautta
Vaikutukset: Keskimäärin 5 kg painon pudotus, parantunut itsetunto

(2) The effect of low-carbohydrate diet on left ventricular diastolic function in obese children
(3) Right ventricular subclinical diastolic dysfunction in obese children: the effect of weight reduction with a low-carbohydrate diet

Koehenkilöt: 9-14-vuotiaita ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Korkeintaan 30 E% hiilihydraattia
Kesto: 6 kuukautta
Vaikutukset: Keskimäärin 5 kg painon pudotus, insuliiniherkkyys parani, sydämen toiminta parani

(4) Progressive bone mineral content loss in children with intractable epilepsy treated with the ketogenic diet

Koehenkilöt: 5-9-vuotiaita epileptikkolapsia
Ruokavalio: Ketogeeninen, hiilihydraattia ja proteiinia yhteensä 10 E%
Kesto: 15 kuukautta
Vaikutukset: Luuston terveys heikkeni ja kasvu hidastui

(5) Effect of low-carbohydrate, unlimited calorie diet on the treatment of childhood obesity: a prospective controlled study

Koehenkilöt: Ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Korkeintaan 30 g hiilihydraattia
Kesto: 2 kuukautta
Vaikutukset: Keskimäärin 5 kg painon pudotus

(6) Unlimited Energy, Restricted Carbohydrate Diet Improves Lipid Parameters in Obese Children

Koehenkilöt: 6-12-vuotiaita ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Korkeintaan 30 g hiilihydraattia
Kesto: 10 viikkoa
Vaikutukset: Kokonaiskolesteroli ja triglyseridit laskivat

(7) Low-carbohydrate (low & high-fat) versus high-carbohydrate low-fat diets in the treatment of obesity in adolescents

Koehenkilöt: 12-18-vuotiaita ylipainoisia nuoria
Ruokavalio: Vähähiilihydraattinen (?)
Kesto: 12 viikkoa
Vaikutukset: Painon lasku, matalampi insuliinitaso ja parempi insuliiniherkkyys

(8) Influence of weight-loss diets with different macronutrient compositions on health-related quality of life in obese youth

Koehenkilöt: 12-18-vuotiaita ylipainoisia nuoria
Ruokavalio: Vähähiilihydraattinen joko vähä- tai runsasrasvaisena
Kesto: 12 viikkoa
Vaikutukset: Painon lasku, vähähiilihydraattisella ja vähärasvaisella terveyteen liittyvä elämänlaatu ("health-related quality of life") parani

(9) Efficacy of low-carbohydrate diet in the treatment of obesity in adolescents

Koehenkilöt: Ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Ketogeeninen eli hyvin vähähiilihydraattinen
Kesto: (?)
Vaikutukset: Painon lasku, paremmat kolesteroliarvot, insuliiniherkkyyden parantuminen, ruokahalun pienentyminen

(10) Ketogenic diet for the treatment of refractory epilepsy: a 10 year experience in children

Koehenkilöt: 1-12-vuotiaita epileptikkolapsia
Ruokavalio: Ketogeeninen, hiilihydraattia ja proteiinia yhteensä 10 E%
Kesto: 2 vuotta
Vaikutukset: Hyvä kohtausten hallinta, haittavaikutukset harvinaisia

(11) A comparative study of two diets in the treatment of primary exogenous obesity in children

Koehenkilöt: 6-14-vuotiaita ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Ketogeeninen eli hyvin vähähiilihydraattinen
Kesto: 8 viikkoa
Vaikutukset: Painon pudotus, triglyseridit laskivat, paremmat insuliiniarvot ja sokerinsieto

(12) Effects of a low-carbohydrate diet on weight loss and cardiovascular risk factor in overweight adolescents

Koehenkilöt: Ylipainoisia nuoria
Ruokavalio: Korkeintaan 40 g hiilihydraattia
Kesto: 12 viikkoa
Vaikutukset: Keskimäärin 10 kg painon pudotus, kolesteroliarvot paranivat

(13) Comparison of Two Hypocaloric Diets in Obese Children

Koehenkilöt: 7-16-vuotiaita ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Proteiinipaasto
Kesto: 10 viikkoa
Vaikutukset: Painon pudotus

(14) Nutritional status and bone mineral mass in children treated with ketogenic diet

Koehenkilöt: 3-16-vuotiaita epileptikkolapsia
Ruokavalio: Ketogeeninen ruokavalio, 3 E% hiilihydraattia
Kesto: 6 kuukautta
Vaikutukset: Ei muutoksia kasvussa ja luuterveydessä

(15) Effects of dietary macronutrient content on glucose metabolism in children

Koehenkilöt: Normaalipainoisia terveitä lapsia ja nuoria
Ruokavalio: 30 E% hiilihydraattia
Kesto: 7 päivää
Vaikutukset: Nuorilla huonompi insuliiniherkkyys kuin vähärasvaisella ruokavaliolla, muita muutoksia ei havaittu

(16) Effect of dietary therapy in a school health program for obese children

Koehenkilöt: Ylipainoisia lapsia
Ruokavalio: Vähähiilihydraattinen, runsasproteiininen
Kesto: 3 kuukautta
Vaikutukset: Painon pudotus

(17) Changes in intraventricular septal thickness, left ventrical wall thickness and left ventricular volume in obese adolescents on a high protein weight reducing diet

Koehenkilöt: Ylipainoisia nuoria
Ruokavalio: Vähähiilihydraattinen, runsasproteiininen
Kesto: 2-3 kuukautta
Vaikutukset: Keskimäärin 14 kg painon pudotus, ei muutoksia sydämen koossa

(18) Long-term outcomes of children treated with the ketogenic diet in the past

(Kyselytutkimus)
Koehenkilöt: 2-26-vuotiaita epileptikkoja, jotka ovat noudattaneet ketogeenistä ruokavaliota vähintään kuukauden ajan ja lopettaneet ruokavalion yli 6 kuukautta ja keskimäärin 6 vuotta sitten
Ruokavalio: Ketogeeninen eli hyvin vähähiilihydraattinen ruokavalio
Kesto: Vähintään 1 kk ruokavaliolla
Pitkän aikavälin vaikutukset: Hyvä kohtausten hallinta. Lähes kaikki perheet suosittelisivat ruokavaliota muillekin epileptikoille. Kokonaisuudessaan ei vakavia haittavaikutuksia. Ruokavalio hidasti hieman kasvua, mutta se on parantunut lopettamisen jälkeen. Aikuisilla painoindeksi keskimäärin 22,2.

Yhteenveto

Lähes kaikissa tutkimuksissa koehenkilöt olivat joko ylipainoisia tai epilepsiaa sairastavia lapsia. Vähähiilihydraattista ruokavaliota on tutkittu paljon nimenomaan epileptikoilla, koska se vähentää tehokkaasti kohtauksia, ja sen mahdollisia haittavaikutuksia halutaan selvittää.

Ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla VHH-ruokavalio pudotti painoa ja paransi muutenkin terveyttä useissa tutkimuksissa. Merkittäviä haittavaikutuksia ei havaittu.

Epileptikoiden hoidossa käytetty hyvin tiukka VHH-ruokavalio oli myös kokonaisuudessaan turvallinen, joskin se voi hidastaa hieman kasvua ja heikentää luita. Nämä haittavaikutukset saattavat johtua pienemmästä proteiinin määrästä, sillä tyypillisessä ketogeenisessä ruokavaliossa proteiinia on vain noin puolet ravitsemussuositusten määrästä.

Oma näkemykseni

Normaalipainoiselle ja terveelle lapselle tiukka hiilihydraattien rajoitus ei ole tarpeen, joskin tuskin se on erityisen vaarallistakaan. Hyvä lähtökohta voisi olla noin kolmannes tai puolet vähemmän hiilihydraatteja ja vastaavasti enemmän rasvaa kuin nykyisissä ravitsemussuosituksissa. Tällainen ruokavalio on lähempänä äidinmaidon koostumusta ja evoluutionäkökulmaa. Päiväkodeissa ja kouluissa lapset saavat joka tapauksessa paljon hiilihydraatteja lautasilleen.

Uskon, että lasten elimistö - kuten aikuistenkin - sopeutuu suureenkin vaihteluun rasvan ja hiilihydraattien määrässä. Lisäksi kullekin parhaiten sopiva ruokavalio on yksilöllistä ja riippuu perimästä ja elämäntavoista. Jos lapsi on ylipainoinen, voi hiilihydraatteja vähentää reilumminkin, kunnes paino normalisoituu. Jos lapsella on paljon liikuntaharrastuksia, voi hiilihydraatteja syödä enemmän. Jos taas lapsi istuu suuren osan ajasta tietokonepelien äärellä, on parempi syödä vähemmän.

Vilja voi olla jonkinlaiselle vähemmistölle terveydellinen ongelma, vaikka se onkin kulttuurimme kannalta keskeinen elintarvike. Jos lapsella on selittämättömiä terveysongelmia, voi kokeilla, auttaisiko viljan välttäminen. Hiilihydraatteja saa myös mm. perunasta ja muista juureksista, riisistä, hedelmistä, marjoista, pavuista ja maitotuotteista.

Ottaisin tähän vastaan mielelläni kommentteja ja kokemuksia perheiltä, joissa lapset noudattavat VHH-ruokavaliota eli "karppaavat". Muistattehan myös määritellä hieman tarkemmin lastenne ruokavalion, jotta tiedämme, mistä tarkalleen puhutaan. Blogin sivupalkista löytyy myös aiheeseen liittyvä äänestys (sopiiko kohtuullinen hiilihydraattien vähentäminen lapsille).

Lue myös: Näin karppaat monipuolisesti