Kuningatar Elisabet pitää voista ja rajoittaa hiilihydraatteja

Kuningatar Elisabet II:n entinen keittiömestari kertoo Britannian pitkäaikaisen hallitsijan ruokavaliosta. Kuningatar muuttaa ruokalistaa harvoin, syö kauden mukaan ja tarkkailee painoaan.

Darren McGrady oli kuningattaren henkilökohtainen keittiömesteri 11 vuoden ajan. Hän kouluttautui Lontoossa kuuluisimmassa hotellissa Savoyssa ja siirtyi myöhemmin töihin Buckinghamin palatsin keittiöön.

McGradyn mukaan palatsin ruokalista ei ole muuttunut paljoakaan vuosikymmenten varrella. Kuningatar Elisabet päästää listalle uusia ruokia vain silloin tällöin. Elisabetille esitellään päivittäin lista, jossa on kaksi vaihtoehtoa joka ruokalajiksi. Kuningatar valitsee niistä toisen tai ehdottaa toisinaan vieraansa suosikkiruokaa.

89-vuotias kuningatar Elisabet suosii laadukkaita raaka-aineita suoraan tilalta ja kausiruokaa. Hän esimerkiksi syö mielellään mansikoita kesällä muttei laittaisi niitä suuhunsa tammikuussa.

Elisabet rakastaa voita, ja kun palatsissa on vieraita, heille tarjoillaan runsaasti voita ja kermaa sisältävää ruokaa. Kun kuningatar on yksin, hän suosii kevyempää ruokaa kuten grillattua kanaa ja salaattia. Päivällisellä hän kieltäytyy säännönmukaisesti tärkkelyksestä, joten perunat, riisi ja pasta jäävät väliin.

Lähde: Daily Mail Online - The Queen's diet including seasonal food and chicken lunches revealed by former chef

Harvard-professorit: rasvaraja poistettava ravitsemussuosituksista

Dariush Mozaffarian ja David Ludwig kehottavat poistamaan rasvan ylärajan ravitsemussuosituksista. Huonot hiilihydraatit ovat uhka terveydelle.

Dariush Mozaffarian

Yhdysvalloissa valmistellaan uusia ravitsemussuosituksia. Tällä hetkellä ne ovat eräänlaisessa luonnosvaiheessa, ja luonnoksesta on jo poistettu kehoitukset rajoittaa rasvan määrää ravinnossa. Maineikkaat Harvardin yliopiston professorit ja tutkijat Dariush Mozaffarian ja David Ludwig kirjoittivat The Journal of the American Medical Association (JAMA) -tiedelehteen ja esittivät tukensa rasvarajoituksen poistamiselle.

Suosituksen luonnoksessa todettiin, ettei rasvan vähentäminen ja hiilihydraattien lisääminen vähennä sydän- ja verisuonitautien riskiä eikä myöskään ehkäise lihomista. Tärkeämpää on kiinnittää huomiota rasvan laatuun ja syödä terveellisiä ruokia. Luonnos lopettaisi neljä vuosikymmentä valloillaan olleen pyrkimyksen rasvan rajoittamiseen.

David Ludwig

Mozaffarian ja Ludwig kirjoittivat, että rasvarajoitus perustui huoleen ravinnon kolesterolista ja tyydyttyneestä ("kovasta") rasvasta, joiden luultiin lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Nykyään kuitenkin tiedetään, että kova rasva vaikuttaa edullisesti HDL-kolesteroliin ja triglyseridiarvoon ja sillä on hyvin vähäinen vaikutus LDL-partikkeleihin hiilihydraatteihin verrattuna. Tämän vuoksi kovan rasvan vaihtaminen hiilihydraatteihin ei ole laskenut sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Lisäksi rasvan rajoittaminen on rajoittanut myös terveellisten rasvojen kuten pähkinöiden, kasviöljyjen ja rasvaisen kalan käyttöä ja lisännyt prosessoitujen hiilihydraattien kuten valkoisen viljan, perunavalmisteiden ja lisätyn sokerin käyttöä.

Professorien mukaan kokeellisista tutkimuksista on saatu vahvistus sille, että nykysuositusta (Yhdysvalloissa 35 E%) reilummin terveellistä rasvaa sisältävät ruokavaliot vähentävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sen sijaan vähärasvaisen ruokavalion tehosta sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyssä ei ole näyttöä. Valkoinen vilja ja lisätty sokeri pikemminkin kasvattavat metabolisen oireyhtymän, lihavuuden ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Viimeisimmissä suomalaisissa rasvitsemussuosituksissa vuodelta 2014 rasvan määrän ylärajaa on nostettu aikaisemmasta 35 prosentista 40 prosenttiin energiasta. Valkoisesta viljasta ja lisätystä sokerista eli ns. höttöhiilareista varoitellaan, muttei mielestäni kovinkaan pontevasti. Noin puolet suomalaisten syömistä hiilihydraateista ovat höttöhiilareita.

Uusien ravitsemussuositusten lopullinen muoto Yhdysvalloissa jää vielä arvailtavaksi. Ne julkaistaan ilmeisesti muutaman kuukauden kuluttua.

Kirjoitus julkaistiin The Journal of the American Medical Association -lehdessä: The 2015 US Dietary Guidelines; Lifting the Ban on Total Dietary Fat
Lue myös: Fat Is Back: Time To Stop Limiting Dietary Fats, Experts Say - Forbes

Onko lihavuusepidemian takana suurempi ongelma? (video)

Kirurgi Peter Attia puhuu lihavuus- ja diabetesepidemian syiden tutkimisesta. Suomenkielinen tekstitys. Videon kesto 16 minuuttia.

Kirurgi Peter Attia on perustanut Nutrition Science Initiative (NuSI) -järjestön, jonka tarkoitus on tehdä lihavuustutkimusta ja vähentää lihavuudesta aiheutuvia taloudellisia kustannuksia. Attia puhui huhtikuussa 2013 TEDMED-konferenssissa lihavuudesta, insuliiniresistenssistä, aikuistyypin diabeteksesta ja niiden syy- ja seuraussuhteista. Hänen mielestämme emme tiedä vielä tarpeeksi lihomisen syistä, ja lihavia potilaita ei pitäisi syyllistää. Katso video alta:



Jos suomenkielinen tekstitys ei näy automaattisesti, kytke se käyttöön videoruudun oikeasta alakulmasta pientä Tekstitykset/Subtitles/CC-ikonia klikkaamalla.

Olen tehnyt tekstityksen vapaa-ajallani YouTuben automaattisesti ajastaman englanninkielisen tekstityksen pohjalta, joten lauseet voivat katketa kesken repliikkien, mutta toivottavasti käännöksestä on silti iloa.

Alkuperäinen video YouTubessa: Peter Attia: What if blaming the obese is blaming the victims?

"Kasvipohjainen" karppaus voi laskea kuolleisuutta

Mikael Fogelholm kertoi Vox-tapahtumassa tutkimuksesta, jonka mukaan "kasvipohjainen" VHH-ruokavalio voisi laskea kuolleisuuden riskiä. Millainen tämä ruokavalio tarkalleen oli?

Osan Fogelholmin puheesta voi katsoa tästä:



Fogelholmilla on vihreä ideologia, ja hän korostaa mielellään ruokavalion kasvipohjaisuutta. Kuinka kasvipohjaista ruokavalio kyseisessä tutkimuksessa sitten oli? Kirjoitin aiheesta Onko karppaus vaarallista? -kirjassani seuraavasti:

Kasvikunnan tuotteisiin painottuvalla pisteytyksellä sai korkeimmat pisteet, kun kasvikunnan proteiinia oli ruokavaliossa vajaa kolmannes kaikesta proteiinista. Vastaavasti kasvirasvaa oli hieman yli puolet kaikesta rasvasta. Hedelmiä ja kasviksia syötiin noin 6 annosta päivässä. Punaista ja prosessoitua lihaa syötiin keskimäärin 0,8 annosta päivässä. Kyseessä ei siis ollut mikään varsinainen kasviskarppaus vaan monipuolinen sekaruokavalio.
...
Naisten väestötutkimuksen (NHS) aikaisemmista tutkimusraporteista voidaan päätellä, että kasvirasvalla ja hiilihydraattien laadulla on todennäköisesti ollut melko suuri rooli, ainakin naisilla. Tutkimuksessa eläinrasva, eläinproteiini tai kasviproteiini eivät olleet yhteydessä sepelvaltimotautiin tai kakkostyypin diabetekseen sairastumiseen. Vain kasvirasva ja matala glykeeminen kuorma (eli vähän hiilihydraatteja ja hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja) olivat suojaavia tekijöitä.

"Kasvipohjaisella" VHH-ruokavaliolla proteiinin ja rasvan osuudet kasvi- ja eläinkunnasta olivat melko lähellä Suomen väestön keskimääräisiä ruokailutottumuksia. Ja mehän emme varsinaisesti ole mikään kasvissyöjäkansa. Proteiinin jakauma on lähes täsmälleen samanlainen. Kasvirasvan käyttö on suomalaisilla jonkin verran vähäisempää. Meillä kasvirasvan osuus on noin 42 %, kun tutkimuksessa hyvin pärjänneellä porukalla sitä oli hieman yli puolet. Kasvirasvaa on siis varaa painottaa enemmänkin.

Kasvikunnan proteiini tulee suomalaisilla lähinnä viljatuotteista, joita vähennetään VHH-ruokavaliolla. Viljan proteiinin tilalle kannattaakin ottaa kasviproteiinia esimerkiksi pähkinöistä, tofusta, pavuista tai joistakin kasviksista. Tutkimuksessa terveellinen annos kasviproteiinia oli 6 % energiasta. 2000 kilokalorin päivittäisellä saannilla se tarkoittaisi noin 120 kcal tai 30 grammaa kasviproteiinia. Vastaavan määrän saisi esim. 100 grammasta parsakaalia ja 100 grammasta maapähkinöitä (yhdessä).

Eläinproteiinin saanti oli samalla "kasvispohjaisella" tutkimusryhmän osalla yli kaksi kertaa yhtä suurta kuin kasviproteiinin saanti, eli proteiinia oli kokonaisuudessaan varsin paljon. Pienempikin määrä kumpaakin proteiinia riittänee hyvin, etenkin kun terveysetu tulee todennäköisesti hiilihydraattikuorman pienentämisestä ja kasvirasvan lisäämisestä.

Ei kannata siis turhaan pelästyä Fogelholmin mustavalkoista eläin- ja kasvikunnan jakoa. Monipuolinen vähähiilihydraattinen sekaruokavalio on todennäköisesti terveellinen ja saattaa lisätä elinvuosia.

Lue myös: Rasvan ja proteiinin saanti eläin- ja kasvikunnasta Suomessa
Katso koko video tilaisuudesta Helsingin yliopiston videopalvelussa: VOX 19: Ristiriitainen ruoka

Pertti Mustajoki muutti kantansa: Rasva ei aiheuta lihavuutta

Professori Mustajoki totesi Vox-puheessaan, etteivät hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit aiheuta lihavuutta. Hänen mielestään syy löytyy herkullisesta ja helposti saatavilla olevasta ruoasta.

Sisätautien erikoislääkäri ja professori Pertti Mustajoki on aikaisemmin valistanut kansaa rasvan vaaroista. Vuonna 1996 hän kirjoitti Lääketieteellisen Aikakauskirja Duodecimin pääkirjoituksessa yhdessä Antti Aron kanssa, että ravinnon rasva on lihavuuden aiheuttaja. Kirjoituksen perässä oli vieläpä vakuuttava lähdeluettelo, joten tottahan se täytyy olla, eikö niin?

Mustajoen kanta on kuitenkin muuttunut vuosien varrella. Hän on jo useita vuosia sitten todennut, että lihavuusepidemian syynä olisi elinympäristön muuttuminen lihottavaksi vähentyneen liikunnan ja energiapitoisen ruoan myötä.

Mustajoki puhui pari päivää sitten Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämässä Vox-tilaisuudessa. Hän siteerasi maineikasta hollantilaista ravitsemustieteen professoria ja tutkijaa Martijn Katania, jonka mukaan hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit eivät aiheuta lihavuutta. Mustajoki oli Katanin kanssa samaa mieltä, joten eiköhän rasvan syyttäminen ole hänen osaltaan jo ohi. Alla on lyhyt videoleike:



Katso koko video tilaisuudesta Helsingin yliopiston videopalvelussa: VOX 19: Ristiriitainen ruoka

Peruutetaan aikuistyypin diabetes suositusten vastaisesti (video)

Lääkäri Sarah Hallberg kertoo, miten aikuistyypin diabetes voidaan peruuttaa suositusten vastaisesti. Suomenkielinen tekstitys. Videon kesto 18 minuuttia.

Lihavuus- ja sisätautilääkäri Sarah Hallberg johtaa menestyksekästä vähähiilihydraattiseen ruokavalioon perustuvaa laihdutusohjelmaa Indianan yliopiston sairaalassa Yhdysvalloissa. Hän puhui maaliskuussa 2015 TEDx-konferenssissa Purduen yliopistossa Indianassa aikuistyypin diabeteksen peruuttamisesta, hoitokäytännöistään ja tutkitusta tiedosta. Katso video alta:



Jos suomenkielinen tekstitys ei näy automaattisesti, kytke se käyttöön videoruudun oikeasta alakulmasta pientä Tekstitykset/Subtitles/CC-ikonia klikkaamalla.

Olen tehnyt tekstityksen vapaa-ajallani YouTuben automaattisesti ajastaman englanninkielisen tekstityksen pohjalta, joten lauseet voivat katketa kesken repliikkien, mutta toivottavasti käännöksestä on silti iloa.

Creative Commons BY-NC-ND -lisenssi. Alkuperäinen video YouTubessa: Reversing Type 2 Diabetes Starts with Ignoring the Guidelines | Sarah Hallberg | TEDxPurdueU

Vähähiilihydraattisen ruokavalion suosio vakiintunut Suomessa

THL:n AVTK-tutkimuksessa on kerätty tietoa vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta vuodesta 2011 alkaen. Tuoreimmassa vuoden 2014 tutkimuksessa VHH-ruokavaliota noudatti noin 18 prosenttia suomalaisista.

THL:n suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus kartoittaa vuosittain työikäisen (15−64-vuotiaat) väestön elintavoissa tapahtuneita muutoksia. Eri vuosien tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 2630 työikäistä.

Lähde: THL:n AVTK-tutkimukset vuosilta 2011-2014

Maanantaina julkaistiin tuorein tutkimusraportti keväältä 2014. Vähähiilihydraattista ruokavaliota kertoi noudattavansa 17,3 % miehistä ja 18,0 % naisista. VHH-ruokavalion suosio painottui sekä miehillä että naisilla vanhempiin ikäryhmiin, mutta myös 25-34-vuotiailla naisilla suosio oli korkea.

Vuonna 2014 suosio oli laskenut hieman vuosien 2012 ja 2013 huippulukemista mutta on silti suurempi kuin vuonna 2011. Miehet ovat kirineet naiset kiinni kahtena viimeisenä vuotena.

Vertailun vuoksi vuonna 2014 vähärasvaista ruokavaliota noudatti noin 21 % suomalaisista ja kasvisruokavaliota 3 % miehistä ja 4 % naisista.

41 % miehistä ja 34 % naisista ei noudattanut mitään erityisruokavaliota.

Lisätietoja tutkimuksesta THL:n sivuilla: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK)