Ruotsalaistutkimus: Rasvaiset maitotuotteet ehkäisivät lihomista

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan vähäinen maitorasvan saanti oli yhteydessä suurempaan vyötärölihavuuden riskiin ja runsas maitorasvan saanti pienempään riskiin. 12-vuotisessa tutkimuksessa oli mukana noin 1500 keski-ikäistä miestä.

Vähäinen maitorasvan eli esimerkiksi voin, rasvaisen maidon ja kerman käyttö oli yhteydessä 53 % suurempaan vyötärölihavuuden riskiin kuin keskimääräinen maitorasvan käyttö.

Runsas maitorasvan käyttö puolestaan oli yhteydessä 48 % pienempään vyörärölihavuuden riskiin kuin keskimääräinen maitorasvan käyttö.

Tilastomallissa otettiin huomioon myös kasvisten ja hedelmien syönti, tupakointi, alkoholin käyttö, liikunta, ikä, koulutus ja ammatti. Jo tutkimuksen alkaessa vyötärölihavat miehet suljettiin pois tutkimuksesta.

Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Primary Health Care -lehdessä. High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years’ follow-up

THL pelotteli turhaan: Karppaus paransi kansan kolesteroliarvoja (FINRISKI)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotus pimittää myönteisiä tuloksia FINRISKI-tutkimuksesta ja samalla pelottelee turhaan kansalaisia sadoilla uusilla sydänkohtauksilla.

THL julkaisi ensimmäiset tulokset FINRISKI-tutkimuksesta elokuun lopulla. Silloin tiedotettiin, että kansan kokonaiskolesteroli on noussut. THL:n tiedotus laski muutoksen vähintäänkin epäsuorasti karppauksen aiheuttamaksi, ja maalaili uhkakuvia sadoista uusista sydänkohtauksista.

Lähetin THL:n tutkijoille kritiikkiä siitä, ettei tutkimuksessa mitattuja kolesteroliarvoja julkaistu kokonaisuudessaan, ja ettei karppaajien ja muiden henkilöiden tuloksia ilmoitettu erikseen. Tutkijat lupasivat julkaista syksyn aikana tarkempia tuloksia.

Viime viikolla THL aloittikin toisen tiedotuskierroksen. Tarkemmista kolesteroliarvoista ei tiedotettu edelleenkään, eikä myöskään karppaajien tuloksista. Sen sijaan kohonneesta kokonaiskolesterolista varoittelu jatkui, ja nyt myös kerrottiin, että suomalaisten ruokavalio on muuttunut aiempaa epäterveellisemmäksi, pelkästään koska syömme enemmän "kovaa" rasvaa. THL:lla oli siis jo kolme kuukautta aikaa järjestellä tuloksiaan, mutta jostakin syystä tarkempia tuloksia ei juurikaan julkaistu.

Jo syyskuussa netissä alkoi kuitenkin kiertää huhupuheita FINRISKI-tutkimuksen kolesteroliarvoista. Näiden huhujen mukaan HDL-kolesteroli oli noussut (vuonna 2007 se oli 1,437 ja vuonna 2012 1,487) ja triglyseridiarvo oli laskenut (v 2007 1,438 ja v. 2012 1,383). Nämä molemmat ovat sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta myönteisiä muutoksia. En voi paljastaa näiden huhujen lähdettä, mutta se vaikuttaa luotettavalta.

Tässä kuussa THL:n tutkijat julkaisivat FINRISKI-tutkimuksen HDL-arvot tiedelehdessä. Nyt julkaistut HDL-arvot vastasivat tarkasti huhupuheita ja ne olivat todellakin nousseet viiden vuoden takaisesta mittauksesta. Siispä on entistä enemmän syytä olettaa, että myös triglyseridiarvo on laskenut. THL:n ylijohtaja Erkki Vartiainen kieltäytyi vahvistamasta tai kiistämästä huhuja.

Vartiainen kuitenkin kiistää HDL-arvon todellisen nousun. Hänen tulkintansa mukaan nousu johtuu laboratoriomittauksen epävarmuudesta. (Toivottavasti THL ei käyttänyt Itä-Suomen yliopiston laboratoriota...) Itse pidän tätä kuitenkin kovin heppoisena selityksenä, sillä THL tiedotti painokkaasti myös "kovan" rasvan käytön yleistymisestä, ja kymmenien kokeellisten tutkimusten mukaan tuo "kova" rasva nostaa sekä kokonaiskolesterolia että HDL-kolesterolia. Myös karppaustutkimuksissa HDL-kolesteroli on yleensä noussut.

Tavanomaisesti mitatuista kolesteroliarvoista parhaiten riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ennustaa HDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhde, vaikka sen mittauksessa olisikin epävarmuustekijöitä. Pelkkä kokonaiskolesteroli on vain karkea riskin osoitin. Äskettäin julkaistut tiedot varmistavat, että kolesterolisuhde on suomalaisilla parantunut viiden vuoden takaisesta. Kolesteroliarvot ovat kokonaisuudessaan paremmat, vaikka kokonaiskolesteroli on korkeampi.

Myös toinen tunnettu sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, vyötärönympärys, on parantunut eli kaventunut sekä miehillä että naisilla. Tätäkään tietoa ei löydy THL:n tiedotteista, vaan se pitää itse kaivaa tiedotteen lähdeviitteistä. Jostakin syystä THL ei myöskään laske muutosta karppauksen aiheuttamaksi, vaikka kohonnutta kokonaiskolesterolia onkin viitattu nimenomaan karppauksen syyksi. Verenpaine oli tutkimuksessa noussut, eli parannettavaa toki vielä olisi.

Miksei THL julkaissut vieläkään nimenomaan karppaajien tuloksia FINRISKI-tutkimuksesta? Tutkijat kertoivat minulle, että heillä on nämäkin tulokset tiedossaan. Osallistuneilta henkilöiltä kysyttiin, kuka karppaa ja kuka ei. Jos karppaus olisi todellakin niin vaarallista, kuin THL väittää, niin eikös se olisi sitten helppo osoittaa julkaisemalla tulokset? Vai olisiko sittenkin käynyt niin päin, että karppaajilla terveys olikin parempi kuin muulla kansalla, ja sellaisen tuloksen julkaiseminen ei sovi THL:n politiikkaan?

Miksi THL pimittää tiedotuksessaan olennaisia tietoja ja pelottelee turhaan kansaa vähemmän olennaisella tiedolla? Jääkö kansan todellinen terveys THL:n ylimmän johdon karppauksen ja "kovan" rasvan vastaisen kampanjan jalkoihin? Ovatko THL:n professorit jumittuneet näin pahasti vuosikymmenten takaisiin näkemyksiinsä?

P.S. Muotoilin otsikon tarkoituksella hieman harhaanjohtavaksi pienenä näpätyksenä THL:lle ja tiedotusvälineille. Kansan kolesteroliarvot ovat parantuneet, mutta emme voi tässä vaiheessa tietää varmuudella, johtuuko se karppauksesta. Jostakin syystä THL kuitenkin tiedotti melkoisella varmuudella, että kokonaiskolesterolin nousu johtui nimenomaan karppauksesta.

Virheellisiä johtopäätöksiä FINRISKI-tutkimuksesta

Tänään julkaistu FINRISKI 2012 -tutkimus on valjastettu THL:n ja suomalaisten tiedotusvälineiden karppauksen vastaiseen kampanjointiin, mutta kovin heiveröisin perustein.

Tutkimuksen tuloksista julkaistiin lyhyt raportti Suomen Lääkärilehdessä. Tutkimuksen aineistona oli noin 7900 henkilön otos (joista noin 4700 osallistui) 25-64-vuotiaasta väestöstä viideltä eri alueelta. Henkilöt täyttivät kyselylomakkeen ja kävivät terveyskeskuksessa verikokeessa. Tämän vuoden tutkimuksessa raportoitiin, että kokonaiskolesteroli oli noussut viiden vuoden takaisesta arvosta miehillä 1,7 % ja naisilla 3,1 %. Tulosten perusteella tutkijat ennustavat, että muutoksesta seuraisi vuosittain 200-300 uutta sydänkohtausta miehillä ja 100-170 naisilla.

Miten tämä sitten liittyy karppaukseen? Helsingin Sanomat ja Iltalehti otsikoivat, että karppaus on nostanut suomalaisten kolesteroliarvoja. Tämä on varsin pitkälle menevä johtopäätös, sillä FINRISKI-tutkimuksen raportissa ei eritelty tuloksia sen mukaan, kuka karppaa ja kuka ei karppaa. Siksi emme voi tietää, mikä on kokonaiskolesterolin muutos karppaajilla ja muilla henkilöillä. Ilta-Sanomat veti arvauspelin vieläkin pidemmälle otsikoimalla, että karppaus aiheuttaa satoja sydänkohtauksia. Tutkimuksessahan ei todellisuudessa raportoitu karppauksen lisäksi myöskään sydänkohtauksia.

THL:n vanhemman, eri tutkimuksen mukaan 17 % suomalaisista karppaa, mistä voimme luonnollisesti päätellä, että 83 % suomalaisista ei karppaa. Ylivoimainen valtaosa tämän FINRISKI 2012 -tutkimuksen henkilöistä ei ole myöskään karpannut. Vastaavasti siis valtaosa tutkimuksessa mitatuista kolesteroliarvoista on henkilöiltä, jotka eivät karppaa. Karppaajien kolesteroliarvoilla on vain pieni vaikutus koko kansan tulokseen.

Ylen uutisen kirjoittajalla on valitettavasti mennyt tutkimuksen tulokset ja henkilöiden mielipiteet pahasti sekaisin:

Uuden tutkimuksen mukaan viimeaikainen ravintokeskustelu karppauksesta on johtanut väestöä harhaan, ja saattaa kääntää sydäntautikuolleisuuden nousuun.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI 2012 -tutkimuksen mukaan karppauksesta eli hiilihydraattien vähentämisestä tulee sydämen kannalta hengenvaarallista, jos hiilihydraatit korvataan kovilla eläinrasvoilla.

Tutkimuksen mukaan väestön veren kolesterolipitoisuus on Suomessa kääntynyt nousuun viiden viime vuoden aikana, kun se laski yhtäjaksoisesti vuoden 1982 vuoteen 2007.

Ensimmäinen ja toinen kappale ovat THL:n tiedotteen kirjoittajien (ylijohtaja Erkki Vartiainen ja pääjohtaja Pekka Puska) henkilökohtaisia kannanottoja. Vasta kolmannessa kappaleessa kerrotaan tutkimuksen varsinaisista tuloksista.

Jos Vartiainen, Puska ja tiedotusvälineet olisivat aidosti kiinnostuneita karppauksen vaikutuksesta kolesteroliarvoihin, niin he varmaankin perehtyisivät tällaisen tilastollisen poikkileikkaustutkimuksen sijaan todellisiin kokeellisiin tutkimuksiin, joissa koehenkilöt ovat karpanneet ja heidän veriarvojaan on tutkittu tarkemmin. Juuri tässä kuussa Obesity Reviews -tiedelehti julkaisi kattavan tutkimuskoosteen 17 eri tutkimuksesta, joissa selvitettiin karppauksen vaikutusta veriarvoihin. Tulokseksi saatiin, että karppaus parantaa verenpainetta, triglyseridiarvoa, HDL-kolesterolia, paastosokeria, pitkäsokeria, insuliinia ja CRP-tulehdusarvoa.

Suomalainen uutisointi perustuu THL:n johtohahmojen henkilökohtaisiin uskomuksiin ravitsemusasioista. Tutkitun tiedon mukaan karppaus parantaa kolesteroliarvoja sekä "kovaa" että "pehmeää" rasvaa käytettäessä.

Lue lisää aiheesta:
Tutkittua tietoa
Karppausta kovalla rasvalla
Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus
Tiedotusvälineet ovat karppausvastaisia
THL - tuhannet tutkimukset kutistuivat 15 tutkimukseen

Tutkimuskooste: Rasvaiset maitotuotteet hyödyksi painonhallinnassa

Tuoreen tutkimuskoosteen mukaan runsaasti rasvaa sisältävät maitotuotteet eivät ole yhteydessä sydän- ja aineenvaihduntasairauksiin. Sen sijaan ne ovat yhteydessä parempaan painonhallintaan.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat koonneet yhteen kaiken tähän asti julkaistun maitorasvaan tai runsasrasvaisiin maitotuotteisiin ja lihavuuteen sekä sydän- ja aineenvaihduntasairauksiin liittyvän tutkimustiedon. Tutkimuskoosteen tulokset eivät tue nykyisiä suosituksia käyttää maitotuotteita vähärasvaisina tai rasvattomina.

11:ssä tutkimuksessa 16:sta runsaampi maitorasvan syönti oli yhteydessä parempaan painonhallintaan pitkällä aikavälillä. Yhdessäkään tutkimuksessa eivät runsasrasvaiset maitotuotteet olleet yhteydessä lihomiseen, mutta joissakin tutkimuksissa nimenomaan vähärasvaiset maitotuotteet olivat yhteydessä lihomiseen.

Kuudessa tutkimuksessa 11:stä runsasrasvaiset maitotuotteet paransivat aineenvaihduntasairauksiin liittyviä veriarvoja. Vain yhdessä tutkimuksessa ne heikensivät veriarvoja, ja tämänkin tutkimuksen kerrottiin olevan heikosti suunniteltu.

Runsasrasvaisten maitotuotteiden yhteys diabetesriskiin oli epäselvä. Yhdessäkään kahdeksasta tutkimuksesta ne eivät olleet yhteydessä kasvaneeseen diabetesriskiin, ja kolmessa tutkimuksessa ne suojasivat diabetekseltä. Toisaalta kolmessa tutkimuksessa vähärasvaiset maitotuotteet olivat yhteydessä pienempään diabetesriskiin, ja samoissa tutkimuksissa runsasrasvaisilla maitotuotteilla ei ollut yhteyttä riskiin.

Yhteys sydän- ja verisuonitauteihin oli myöskin epäselvä. Lukuisissa tutkimuksissa maitorasva näytti suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta, mutta muutamassa tutkimuksessa se taasen näytti lisäävän riskiä. Useissa tutkimuksissa mitään yhteyttä ei löytynyt.

Erot yksittäisissä tutkimustuloksissa saattavat selittyä maitotuotteiden erilaisilla ominaisuuksilla. Toisaalla lehmät laiduntavat ja syövät ruohoa, kun taas toisaalla ne syövät rehua sisätiloissa. Lisäksi esimerkiksi perinteisillä juustoilla voi olla erilaisia terveysvaikutuksia kuin jäätelöllä tai pizzalla.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä. The relationship between high-fat dairy consumption and obesity, cardiovascular, and metabolic disease

Tiedotusvälineet ovat karppausvastaisia

Kielteinen uutisointi karppaukseen liittyen ylittää huomattavasti helpommin uutiskynnyksen suurissa suomalaisissa tiedotusvälineissä kuin myönteinen uutisointi. Tämä ilmeni käymällä läpi uutisarkistoja.

(Päivitetty 6.7.)

Kävin hakukonetta käyttäen läpi Ylen, Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Iltalehden ja MTV3:n nettisivuilta löytyviä karppaukseen liittyviä uutisia. Etsin uutisia hakusanoilla karppaus, karppaaminen ja vähähiilihydraattinen. Jaoin löytyneet artikkelit karppaukselle myönteisiin (+), neutraaleihin (0) tai kielteisiin (-).

Ylen uutisista 9 % on myönteisiä, 61 % neutraaleja ja 30 % kielteisiä karppaukselle. Yle on näistä tiedotusvälineistä ainoa, joka ei ole kaupallinen, joten neutraalien uutisten osuus on odotetusti suuri, mutta siltikin kielteisiä uutisia on kolminkertaisesti myönteisiin verrattuna.

Helsingin Sanomien uutisista 6 % on myönteisiä, 38 % on neutraaleja ja 56 % kielteisiä karppaukselle. Tämän Suomen suurimman lehden linja lienee selvä: myönteisiä uutisia karppauksesta julkaistaan Hesarissa vain harvoin.

Ilta-Sanomien uutisista 14 % on myönteisiä, 57 % on neutraaleja ja 29 % kielteisiä karppaukselle. Tämä lehti oli neutraalein tiedotusväline ainakin nettisivujen perusteella. Uutisia löytyi kokonaisuudessaan melko vähän karppaukseen liittyen.

Iltalehden uutisista 8 % on myönteisiä, 23 % on neutraaleja ja 69 % on kielteisiä karppaukselle. Iltalehti on siis aika selkeästi maan karppausvastaisin tiedotusväline. Varsin pieni osa sen karppausuutisista on edes neutraaleja.

MTV3:n uutisista 11 % on myönteisiä, 47 % on neutraaleja ja 42 % on kielteisiä karppaukselle. Selkeästi karppausvastaisuuden puolelle menevät myös tämän maan katsotuimman TV-kanavan nettisivut.

Miten tilanne voi olla näin lohduton? Uutisoinnin sävy kokonaisuudessaan ei vastaa lainkaan karppaukseen tervellisyyteen liittyvää tutkimustietoa ja ihmisten omia kokemuksia. Myönteisten uutisten osuus on jopa pienempi kuin vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien osuus suomalaisista.

Kun tiedelehdissä julkaistaan tutkimustuloksia karppauksen positiivisista terveysvaikutuksista, niistä uutisoidaan hyvin harvoin suomalaisissa tiedotusvälineissä. Kymmeniä positiivisia tutkimuksia on jätetty uutisoimatta. Kun taas julkaistaan jokin väestötutkimus, jossa ei ole ollut kyse edes todellisesta karppauksesta vaan pelkästään hieman pienemmästä hiilihydraattien määrästä, julkaistaan tulos varmasti, jos se on haitallisella puolella edes muutaman prosentin verran. Lisäksi yksittäisten professorien mielipiteille julkaisukynnys on matala, jos mielipiteet ovat karppaukselle kielteisiä.

Suomen suurimmat tiedotusvälineet ovat vahvasti puolueellisia ja ennakkoasenteellisia karppausta vastaan. Voiko tälle olla muita syitä kuin journalismin hautajaiset ja tiedotusvälineiden omistajien ja mainostajien edun ajaminen?

Tein parhaani löytääkseni kaikki aiheeseen liittyvät uutiset. Suomenkielen rikkauden vuoksi on kuitenkin mahdollista, että joitakin aiheeseen liittyviä sanoja tai niiden erilaisia muotoja on jäänyt hausta pois. Lisäksi uutisen luokittelu yksiselitteisen myönteiseksi, neutraaliksi tai kielteiseksi on joskus hankalaa. Palautetta otetaan vastaan!

Lopuksi vielä luettelo kaikista uutisotsikoista. Niiden kaikkien sisältö löytyy syöttämällä otsikko hakukoneeseen.

Yle (23)

Karppaus on nyt pop (+)
Vähähiilihydraattinen dieetti tutkijoiden mukaan tehokkain (+)

Professori: Karppaus on humpuukia (0)
Karppaus aiheuttanut voipulan myös Norjassa (0)
Karppaus kurittaa leipomoita (0)
Karppaus vaikuttaa leipomoiden tarjontaan (0)
Karppaus kaatamassa leipomon Jyväskylästä (0)
Karppaus toi töitä Raaheen (0)
Karppaus ei kaada Etelä-Savon leipomoita (0)
Yllättävä tieto: Vain kuusi prosenttia suomalaisista karppaa (0)
Vaihtoehtoiset ruokavaliot yleistyvät - vähähiilihydraattisen dieetin suosio selvitetään (0)
Suomalaisten terveys puntarissa - karppauksen vaikutukset suurennuslasin alla (0)
Ajatuskupla: Karpatako vai eikö karpata? (0)
Karppaajan haistaa jo kaukaa (0)
Koulussa ei karpata (0)
Karppaamisen suosio kasvussa (0)

Karppaaminen vähentänyt leivänsyöntiä (-)
"Karppausleivät ohimenevä ilmiö" (-)
Ruotsin radio: Karppaamisen taustalla liha- ja meijeriteollisuus (-)
USA:ssa karppaus on jo pois muodista (-)
Karppauksesta sydäntauti (-)
Millaisia kokemuksia sinulla on karppaamisesta? (-)
Professori: Karppaus verottaa ympäristöä kovalla kädellä (-)

Helsingin Sanomat (16)

Karppausta ei kannata väheksyä (+)

Asiantuntijat: Karppaaminen ei riitä syyksi huostaanottoon (0)
Kysely: Karppausbuumi voimistuu yhä (0)
Karppaus-muoti ajaa leipomoita vaikeuksiin (0)
Suomalaiset hakevat Googlella nyt karppausreseptejä (0)
Yle: Kuusi prosenttia suomalaisista karppaa (0)
Karppaavat norjalaiset söivät maan voivaraston loppuun (0)

Tutkimus: Äidin vähähiilihydraattinen ruokavalio voi tietää pulskia lapsia (-)
Tutkimus: Pitkäaikainen karppaus riski sydämelle (-)
Tutkimus: Pitkäaikainen vähähiilihydraattinen dieetti voi lisätä sydänriskejä (-)
Väitös: Karppaajat alttiimpia diabetekselle (-)
Demin kysely: Karppaus ärsyttää teinityttöjä (-)
Tutkijat: Liiat hiilihydraatit ja karppaus kumpikin riskejä terveydelle (-)
Luontojärjestöt huolestuivat karppaamisesta (-)
Lääkärijärjestöt: Karppausguru Dukanin ohjeet vaarallisia (-)
Karppaajaperhettä uhattu lasten huostaanotolla (-)

Ilta-Sanomat (7)

Millainen dieetti auttaisi rasvamaksaan? (+)

Karppaus sen teki: Voin hinta 4-kertaistui Norjassa (0)
Leipomot ahtaalla - syynä karppaus? (0)
Karppaaminen syy huostaanottoon? Asiantuntijat vastaavat (0)
Tiesitkö tätä karppauksen haittapuolta? "Kumppani ei ehkä tykkää" (0)

Pitkäaikainen karppaus riski sydämelle (-)
Nelonen: Unohda karppaus - DNA-dieetti sen olla pitää (-)

Iltalehti (26)

Noora Hautakangas vannoo karppauksen nimeen (+)
Ravitsemusterapeutti neuvoo: Näin aloitat karppauksen (+)

Näkyykö karppaus jo väestön terveydessä? (0)
Jope Ruonansuu laihdutuksestaan: Karppaus vie yöuneni (0)
Elina Kiikko IS:lle: Karppaus syynä liikaan laihtumiseen (0)
Karppaus imaisi Norjankin voivarastot (0)
Karppaus vaatii leipomoalalta uudistumista (0)
Asiantuntijat: Karppaaminen ei riitä syyksi huostaanottoon (0)

Unohda karppaus, nyt tulee fleksaus! (-)
Unohda karppaus, tämä ruokavalio on tutkitusti terveellinen (-)
Kyllästyttääkö karppaus? Nyt tulee protaus! (-)
Karppaus aiheuttaakin diabetesta (-)
Karppaus suurentaa sydänriskejä? (-)
Pitkäaikainen karppaus riski sydämelle (-)
Karppaus ärsyttää teinityttöjä (-)
Karppaus vei ruotsalaisnaisen terveyden: Sairastui aivohalvaukseen (-)
Ravintoterapeutti: Karppaus karannut käsistä (-)
Kun karppaus meni pieleen... "Henki haisi kuin viemäri" (-)
Syöpäjärjestöt: Karppaus lisää syöpäriskiä (-)
Karppaus vei Outin sairaalaan (-)
Asiantuntija: Karppaus voi altistaa puutoksille (-)
Karppaus ei sovi lapsille (-)
Karppaus voi lisätä ahmintahäiriöitä (-)
IL-tutkimus: Karppauksen suosio romahti (-)
Aamuposti: Jutta Gustafsberg tyrmää karppauksen (-)
Iisalmen Sanomat: Huostaanottoja harkittu lasten karppauksen takia (-)

MTV3 (19)

Missi-Viivi: Karppaus on elämäntapa (+)
Karppaus toimii – näin hurjasti lukijat ovat laihtuneet (+)

Karppaus pudotti Jukka Puotilan painon liian alas (0)
Karppaus vai rasvattomuus - taas uusi tutkimus (0)
Taloussanomat: Karppaus tulossa myös valmisruokiin (0)
HS: Vapise karppaus – tämä ruokavalio sekoittaa Suomen seuraavaksi? (0)
Karppaus leipomoiden pahin vihollinen (0)
Karppaus nostaa lounaiden hintoja (0)
Lukijat: Karppaus ei sovi kaikille – ”lasten ei kuulu olla muotioikkujen testinukkeja” (0)
Karppaus – terveysriski vai avain keveämpään elämään? (0)
Asiantuntijat: Karppaaminen ei voi olla ainoa syy huostaanottoon (0)

Unohda karppaus – näin leipä auttaa laihtumaan (-)
IS: Suomalaisnaisen karppaus päättyi sydänkohtaukseen (-)
Karppaus voi olla riski sydämelle (-)
Luontojärjestöt: Karppaus kasvattaa ympäristöjalanjälkeä (-)
Suomalaisen terveysriskit juuri nyt: Liha, viina ja karppaus (-)
Sydänliiton puheenjohtaja IS:lle: Karppaus huuhaata – ”voi jopa tappaa” (-)
IS: Terveysasiantuntijat huolissaan – "karppaus voi olla vaarallista" (-)
Tutkimus: Tämän takia vähähiilihydraattinen dieetti voi olla vaarallinen (-)

Karppaus ei ole proteiinidieetti

Toisinaan tiedotusvälineissä kerrotaan runsaasti proteiinia sisältävää ruokavaliota käsittelevistä tutkimuksista ja yhdistetään ne harhaanjohtavasti karppaukseen. Karppaus ei kuitenkaan ole proteiinidieetti tai lihadieetti.

Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla proteiinin tai lihan tarve ei ole yhtään suurempi kuin muillakaan ruokavalioilla. (Hyvin pienillä hiilihydraattimäärillä proteiinin tarve on hieman suurempi, mutta tämä ei ole yleistä.) Ruokavaliolla voi myös aivan mainiosti käyttää muitakin proteiinin lähteitä kuten esim. kalaa, kananmunia, maitotuotteita, tofua ja pähkinöitä.

Jos lehdissä tai muissa tiedotusvälineissä yhdistetään runsasproteiinisesta dieetistä varoittelevat tutkimustulokset karppaukseen tai vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, on kyseessä lähinnä yritys kalastella lisää lukijoita tai luoda mainostajille tai muille intressiryhmille mieluisia mielikuvia. Tällainen ei ole vakavasti otettavaa journalismia tai ravitsemustietoa.

Tämä ja muita väärinkäsityksiä: Väärinkäsityksiä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta

Ravitsemussuositukset johtivat sydänkohtaukseen

Menestyvä lääkäri oli noudattanut vuosikymmenten ajan vähärasvaista ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota. Nyt hän on sairastunut sepelvaltimotautiin.

67-vuotias Pertti Vantaalta heräsi eräänä yönä yhtäkkiä kovaan kipuun hartioissa ja käsivarressa. Särkylääke ei auttanut, ja oireet kasvoivat nopeasti hengenahdistukseksi ja oksenteluksi. Pertti, joka on lääkäri itsekin, ymmärsi, että jotakin oli pahasti vialla, ja hän tilasi ambulanssin.

Sairaalassa selvisi karu totuus. Pertti oli saanut sydänkohtauksen. Sentin pätkällä sepelvaltimoa oli kaventuma, joka tukki 90 prosenttia suonesta. Kaventuma voi syntyä, kun suonen kolesterolikertymän pinta repeää ja siihen kasvaa verihyytymä. Suoneen tehtiin pallolaajennus, suonen sisään laitettiin ohut rakennetta tukeva verkko, ja Pertti pääsi kahden päivän kuluttua kotiin.

Pertti oli ravitsemussuositusten vähärasvaisen ruokavalion puolestapuhuja. Hän suosi ruokavaliossaan kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kuitupitoista täysjyväleipää. Hän laittoi hyvällä omatunnolla sokeria kahviin ja marjakiisseliin, koska hän samalla käytti vähärasvaisia tuotteita ja vältti rasvaista ruokaa kuten viinereitä ja jäätelöä. Pertti vältteli erityisesti kovan rasvan käyttöä.

"Sairastuminen olli sattumaa ja huonoa arpaonnea, josta ei voi valittaa. Kuitenkin minulla oli onnea, koska on täysin mahdollista kuolla ensimmäiseen sydänkohtaukseen", sanoi huojentunut Pertti leikkauksen jälkeen.

Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksen WHI-tutkimuksen mukaan vähärasvainen ruokavalio on haitallinen sydän- ja verisuonitauteja tai aikuistyypin diabetesta sairastaville.

Kuten kuvasta voi ehkä jo arvata, tämä kirjoitus on iltapäivälehtien tasoa. Ehkäpä sen vuoksi, että Ilta-Sanomat on käyttänyt toistuvasti samaa ideaa. Emmehän me oikeasti tiedä, johtuiko Pertin sydänkohtaus hänen ruokavaliostaan vai jostakin muusta seikasta. Emme edes tarkalleen tiedä, mitä kaikkea Pertti on vuosien varrella syönyt.

Ilta-Sanomat hehkutti lööpissään aikaisemmin tämä vuonna, että suomalaisnaisen karppaus päättyi sydänkohtaukseen. Sama kaava toistui tällä viikolla, kun Ilta-Sanomat uutisoi, että karppaus päättyi aivohalvaukseen. Lööpeistä ja otsikoista ei tietenkään löydy sairaustapausten todellisia syitä, eikä voikaan löytyä. Pääasia, että herätetään tietynlaista huomiota. Sairauksia ei koskaan yhdistetä ravitsemussuositusten ruokavalioon.

En tiedä, onko Ilta-Sanomien tarkoituksena ollut kalastella lukijoita vai mielistellä mainostajia vai sekä että, mutta joka tapauksessa lehden olisi parempi keskittyä vaikkapa julkkisten vilautuksiin ja lopettaa ravitsemushuuhaan levittäminen. Miksi amatööritoimittajien pitäisi leikkiä ihmisten terveydellä?

Pertin sukunimi on jätetty tästä kirjoituksesta tarkoituksella pois, koska tarkoitus ei ole ilkkua hänen huonolle onnelleen vaan kiinnittää huomiota Ilta-Sanomien toimituksen ammatilliseen tasoon ja arvomaailmaan.