Näin karppaat monipuolisesti

Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla rajoitetaan yleensä viljatuotteiden käyttöä tuntuvasti tai lopetetaan niiden käyttö kokonaan. Viljatuotteet ovat suomalaisten ruokavaliossa melko yleinen vitamiinien ja kivennäisaineiden lähde, joten onkin esitetty epäilyksiä siitä, että VHH-ruokavalio olisi yksipuolinen. Todellisuudessa kaikki vitamiinit ja kivennäisaineet saa varsin helposti ilmankin viljatuotteita.

Toki mikä tahansa ruokavalio voi olla yksipuolinen, jos kiinnittää liian vähän huomiota siihen, mitä syö. Vähähiilihydraattinen ruokavalio on kuitenkin helppo rakentaa monipuoliseksi. Se ei vaadi suurta panostusta tai tuoteselosteiden lukemista. Tässä artikkelissa on paljon konkreettisia esimerkkejä siitä, mistä eri vitamiineja ja kivennäisaineita voi saada VHH-ruokavaliolla. Luettelo ei ole täydellinen - muitakin lähteitä on olemassa. Useimmat mainitut elintarvikkeet ovat aivan tavallista suomalaista perusruokaa.

Yhteenveto

Vähähiilihydraattinen ruokavalio on monipuolinen, kun siihen sisältyy seuraavia elintarvikkeita: Monipuolisesti porsaanlihaa, naudanlihaa, broileria, kaloja, kananmunia ja tofua proteiinin tarpeen mukaan. Syö myös hieman maksaa - pienikin määrä on varsinainen vitamiinipommi. Erityisesti naisille hieman veriruokia. Manteleita ja pähkinöitä proteiinin ja energian tarpeen mukaan ja sen verran kuin vatsassa tuntuu hyvältä. Puoli kiloa tai miksei hieman enemmänkin kasviksia, hedelmiä, marjoja ja sieniä. Kasviksista erityisesti paprika, porkkana, lehtikaali, parsakaali, kukkakaali, punajuuri ja pinaatti ovat ravinteikkaita. Marjojen aatelia ovat musta- ja punaherukka. Jonkin verran juustoa ja muita makeuttamattomia maitotuotteita. Herkutteluun myös kaakaota tai tummaa suklaata. Vaihda tavallinen suola mineraalisuolaan.

Esimerkkilähteitä

Ravintoaineiden saantisuositukset on tässä ilmoitettu aikuisten miesten ja naisten keskiarvona, paitsi raudan kohdalla miehille ja naisille erikseen. Annospainot ja hiilihydraattien määrä on yleensä pyöristetty ylöspäin kokonaiseen grammalukemaan.

A-vitamiini (800 µg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

5 g maksaa
104 g porkkanaa (6 g hiilihydraattia)
105 g lehtikaalia (5 g hh)
124 g savustettua rasvaista kalaa

Puolet päivän tarpeesta saa esimerkiksi seuraavista:

152 g kananmunaa (3 kpl)

D-vitamiini (7,5 µg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

61 g paistettua kalaa
105 g tonnikalaa

Puolet päivän tarpeesta saa esimerkiksi seuraavista:

171 g kananmunaa (3 kpl)

E-vitamiini (9 mg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

35 g manteleita (3 g hh)
60 g hasselpähkinöitä (3 g hh)
37 g ruokaöljyä
83 g maapähkinöitä (11 g hh)

Puolet päivän tarpeesta saa esimerkiksi seuraavista:

205 g lohifileetä
237 g kananmunaa (4 kpl)

B1-vitamiini (tiamiini) (1,3 mg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

147 g sianlihaa
145 g maapähkinöitä (20 g hh)

B2-vitamiini (riboflaviini) (1,5 mg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

50 g maksaa (2 g hh)

Puolet päivän tarpeesta saa esimerkiksi seuraavista:

278 g broilerin koipireittä nahkoineen
203 g kananmunaa (4 kpl)
417 g täysmaitoa (2 lasia) (20 g hh)
300 g sianlihaa

B3-vitamiini (niasiini) (17,5 mg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

138 g broileria nahkoineen
99 g maksaa (4 g hh)
103 g tonnikalaa
145 g kalkkunan rintafileetä
157 g lohifileetä
169 g naudanlihaa
199 g sianlihaa
92 g maapähkinöitä (13 g hh)

B6-vitamiini (pyridoksiini) (1,45 mg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

158 g maksaa (7 g hh)
323 g broileria nahkoineen
259 g broilerin rintaleikettä nahkoineen
186 g kalaa
316 g kalkkunan rintafileetä

Puolet päivän tarpeesta saa esimerkiksi seuraavista:

208 g sianlihaa

Foolihappo (350 µg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

29 g maksaa (2 g hh)
270 g tofua (7 g hh)

Puolet päivän tarpeesta saa esimerkiksi seuraavista:

164 g punajuurta (12 g hh)
302 g kananmunaa (5,5 kpl)
204 g kukkakaalia (5 g hh)
146 g lehtikaalia (6 g hh)
183 g parsaa (3 g hh)
155 g parsakaalia (4 g hh)
160 g maapähkinöitä (21 g hh)

B12-vitamiini (kobalamiini) (2 µg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

3 g maksaa
43 g kalaa
80 g kananmunaa (1,5 kpl)
143 g naudanlihaa
200 g broilerin koipireittä nahkoineen
200 g kalkkunan rintafileetä
334 g sianlihaa

Puolet päivän tarpeesta saa esimerkiksi seuraavista:

250 g täysmaitoa (iso lasi) (12 g hh)

C-vitamiini (75 mg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

63 g mustaherukkaa (1,25 dl) (5 g hh)
122 g kiiviä (1 iso) (8 g hh)
43 g paprikaa (neljännes) (2 g hh)
148 g appelsiinia (1 pieni) (14 g hh)
183 g mandariinia (4 pientä tai 2 melko suurta) (16 g hh)
125 g mansikkaa (2,5 dl) (11 g hh)
63 g parsakaalia (2 g hh)
69 g lehtikaalia (3 g hh)
122 g kukkakaalia (3 g hh)
171 g marjoja (3 dl) (13 g hh)

Kalsium (800 mg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

222 g silakkaa
187 g sardiinia öljyssä ja tomaattikastikkeessa (1 g hh)
646 g täysmaitoa (3 lasia) (31 g hh)
115 g sinihomejuustoa
95 g leipäjuustoa (3 g hh)

Puolet päivän tarpeesta saa esimerkiksi seuraavista:

323 g täysmaitoa (1,5 lasia) (16 g hh)
342 g maitorahkaa (11 g hh)
209 g muikkua

Fosfori (600 mg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

154 g maksaa (7 g hh)
334 g maitorahkaa (10 g hh)
325 g broileria nahkoineen
239 g kalaa

Puolet päivän tarpeesta saa esimerkiksi seuraavista:

143 g kananmunaa (3 kpl)
190 g sianlihaa

Kalium (3300 mg)

Hyviä lähteitä:

200 g naudanpaistia, 800 mg kaliumia
200 g broilerin rintafilettä, 760 mg kaliumia
200 g broilerin koipi-reisi nahkoineen, 660 mg kaliumia
185 g tonnikalaa öljyssä, 870 g kaliumia
200 g pakasteseitiä, 880 mg kaliumia
100 g fetajuustoa (4 g hh), 480 mg kaliumia
1 rkl kaakaojauhetta (1 g hh), 210 mg kaliumia
50 g ruskeita/valkoisia papuja (20 g hh), 643 mg kaliumia
35 g/ 1/2 dl manteleita (3 g hh), 259 mg kaliumia
35 g/ 1/2 dl maapähkinöitä (5 g hh), 235 mg kaliumia
80 g (1 kpl) punajuurta (6 g hh), 360 mg kaliumia
100 g herkkusieniä (1 g hh), 364 mg kaliumia
120 g avokadoa (1 kpl) (1 g hh), 480 mg kaliumia
100 g parsakaalia (2 g hh), 400 mg kaliumia
100 g porkkanaa (6 g hh), 390 mg kaliumia
100 g kukkakaalia (3 g hh), 370 mg kaliumia
100 g mustaherukkaa (8 g hh), 340 mg kaliumia

Tavallisen suolan sijaan kannattaa käytää mineraalisuolaa.

5 g mineraalisuolaa, 894 mg kaliumia

Magnesium (315 mg)

Hyviä lähteitä:

1 rkl kaakaojauhetta (1 g hh), 32 mg magnesiumia
35 g/ 1/2 dl manteleita (3 g hh), 98 mg magnesiumia
35 g/ 1/2 dl maapähkinöitä (5 g hh), 63 mg magnesiumia
200 g tofua (5 g hh), 222 mg magnesiumia
200 g kalaa, 52 mg magnesiumia
200 g broilerin rintafileetä, 52 mg magnesiumia
185 g tonnikalaa öljyssä, 80 mg magnesiumia
100 g pinaattia (1 g hh), 59 mg magnesiumia
100 g herneitä (10 g hh), 40 mg magnesiumia
100 g parsakaalia (2 g hh), 24 mg magnesiumia
100 g kesäkurpitsaa (3 g hh), 22 mg magnesiumia
100 g jäävuori/lehtisalaattia (1 g hh), 21 mg magnesiumia
100 g punajuurta (7 g hh), 20 mg magnesiumia

Tavallisen suolan sijaan kannattaa käytää mineraalisuolaa.

5 g mineraalisuolaa, 55 mg magnesiumia

Rauta (miehet 9 mg, naiset ennen vaihdevuosia 15 mg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

22/36 g verta
42/69 g verilettuja (2/3 kpl) (7/11 g hh)
62/103 g maksaa (3/5 g hh)
135/224 g poronlihaa
188/313 g tonnikalaa öljyssä
347 g naudanfilettä (miehet)

Puolet päivän tarpeesta saa esimerkiksi seuraavista:

289 g naudanfilettä (naiset)
180/300 g kananmunaa (3/5,5 kpl)

Hyviä lähteitä:

100 g kookosmaitoa (3 g hh), 3,3 mg rautaa
35 g/ 1/2 dl manteleita (3 g hh), 1,8 mg rautaa

Sinkki (8 mg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

141 g maksaa (6 g hh)
206 g naudanfileetä
196 g bulgarian jogurttia (7 g hh)
308 g kalkkunan rintafileetä
286 g sianlapaa/kyljystä
400 g sianlihaa
200 g muikkuja
445 g kalaa

Hyviä lähteitä:

50 g edamjuustoa, 2,1 mg sinkkiä

Jodi (150 µg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

72 g katkarapua
231 g lohifileetä

Hyviä lähteitä:

5 g mineraalisuolaa, 105 µg

Seleeni (45 µg)

Päivän koko tarpeen saa esimerkiksi seuraavista:

188 g broileria nahkoineen
93 g maksaa (4 g hh)
201 g kalaa
258 g sianlihaa
299 g naudanlihaa

Ravintokuitu (25-35 g)

Kuitua ei elimistö varsinaisesti tarvitse, mutta siitäkin on annettu saantisuositus.

Hyviä lähteitä:

200 g avokadoa (keskikokoinen), 9,6 g kuitua
100 g herkkutattia, 6 g kuitua
50 g (3/4 dl) hasselpähkinöitä (2 g hh), 8,8 g kuitua
50 g (3/4 dl) maapähkinöitä (7 g hh), 7,9 g kuitua
50 g (3/4 dl) manteleita (4 g hh), 3,6 g kuitua
176 g päärynää (keskikokoinen) (14 g hh), 6,8 g kuitua
100 g mustaherukkaa (8 g hh), 5,8 g kuitua
100 g punaherukkaa (8 g hh), 5 g kuitua
95 g kiiviä (keskikokoinen) (7 g hh), 2,4 g kuitua
100 g marjoja (8 g hh), 3,5 g kuitua
190 g appelsiinia (keskikokoinen) (17 g hh), 4 g kuitua
160 g omenaa (keskikokoinen) (15 g hh), 2,9 g kuitua
100 g parsakaalia (2 g hh), 2,5 g kuitua
100 g porkkanaa (6 g hh), 2,5 g kuitua
100 g munakoisoa (4 g hh), 2,5 g kuitua
100 g punajuurta (7 g hh), 2,5 g kuitua
100 g kukkakaalia (3 g hh), 2,3 g kuitua
100 g keräkaalia (5 g hh), 2,1 g kuitua

Asiattomia viestejä karppauksesta?

Tiedotusvälineissä paljon esillä olleet professorit Mikael Fogelholm ja Matti Uusitupa ovat valittaneet, että he, samoin kuin monet muut ravitsemusasiantuntijat, saavat karppaajilta asiattomia viestejä kritisoituaan vähähiilihydraattista ruokavaliota. Tällaiset kertomukset ovat saaneet varsin paljon palstatilaa. Onko kyseessä todella niin laaja ilmiö, kun annetaan ymmärtää? Kysyin sosiaalisessa mediassa, Facebookissa ja blogeissa, esiintyviltä asiantuntijoilta, ovatko he saaneet asiattomia viestejä.

Blogia pitävistä ravitsemusasiantuntijoista Anssi Manninen, Patrik Borg, Jan Verho, Sanna Talvia ja Reijo Laatikainen kertoivat, että he eivät ole saaneet asiattomia viestejä. Osa heistä on kuitenkin huomannut keskustelupalstoilla joitakin ei niin mairittelevia viestejä.

Anette Palssa kertoi, että hän ei ole pitkään aikaan saanut asiattomia viestejä. Vuosia sitten, kun hän oli enemmän TV-ohjelmissa esillä, hän sai joitakin puheluita ja viestejä, joissa hänen toimintaansa arvosteltiin. Palssa yrittää tietoisesti välttää tilanteita, joissa hänet voidaan ymmärtää väärin tai hän ei voi esittää asiaansa riittävän laajasta näkökulmasta. Hän katsoo, että hänen kantansa eivät ole kovin tiukkoja, joten ne tuskin ärsyttävät ihmisiä paljoakaan.

Palssa oli yksi niistä, joita pyydettiin mukaan A-talkin karppauskeskusteluun. Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt ohjelman aiheen vuoksi, vaan sen takia, että hän ei siinä vaiheessa tiennyt, ketä muut keskustelijat olisivat. Hänen mielestään osa "ravitsemussodasta" on median aiheuttamaa.

Janne Huovila kertoi, että sähköpostiin hän ei ole saanut herjausviestejä, mutta sosiaaliseen mediaan sellaisia on välillä tullut. Hän näkee blogeissa positiivisen puolen; on rakentavaa käydä keskusteluja eri tavalla ajattelevien kanssa, ja blogeissa myös asiantuntijoilla on mahdollisuus sanoa kovemmin epäkohdista.

Vera Mikkilän väitöskirja uutisoitiin erittäin epäonnistuneella otsikolla, ja sen jälkeen hän sai sähköpostiinsa jonkin verran asiattomia viestejä. Eräs henkilö alkoi soitellakin. Jollakin keskustelupalstalla kirjoitettiin, että väitöskirjan tulokset ovat vääristeltyjä, mikä oli loukkaavaa.

Hanna Partanen on saanut vuosien mittaan paljon postia, josta on ollut kiitoksia suurempi osa kuin vihapostia. Osaan hän on vastannutkin, jos viesti on lähetetty kirjoittajan omalla nimellä. Jonkin verran herjaa hän on saanut osakseen, mutta ei uhkauksia. (Mikkilällä ja Partasella ei ole omia blogeja.)

Mielestäni Reijo Laatikainen osoitti erityisen tervettä asennetta nettikritiikkiin, kun hän kertoi A-talkissa, että hän sai haastavaa postia, jossa hänen tietojaan kyseenalaistettiin, ja sen johdosta hän ryhtyi itse tutkimaan kirjallisuutta ja oppi paljon uutta.

Janne Huovila tiivistää sosiaalisessa mediassa olevien ravitsemusasiantuntijoiden ajatuksia näin:

"On päivän selvää, että erilaisissa asemissa olevien ravitsemusasiantuntijoiden suhde julkiseen keskusteluun on erilainen. Eikä se kerro suoraan ammattitaidosta. Olisi hienoa jos suurempi osa ravitsemusvaikuttajista tulisi sosiaaliseen mediaan. Mutta niin kauan kun karppauksen näkyvimmät mielipidevaikuttajat käyvät henkilökohtaista ajojahtia, on se vaikeaa. Nyt tarvittaisiin nöyrempää yhteiseen pussiin pelaamista. Vaikka ravitsemusvaikuttajien asiaton häirintä olisi vähäisempaa kuin media antaa ymmärtää, on se silti tuomittavaa eikä vie keskustelua eteenpäin."

Aina eivät asiantuntijatkaan mieti sanomisiaan järin tarkkaan. Jo vuosia sitten THL:n pääjohtaja Pekka Puska rinnasti vähähiilihydraattisen ruokavalion rotanmyrkkyyn. Mikael Fogelholmin mielestä karppaajien huono käytös johtuu ehkä hiilihydraattien puutteesta, ja Matti Uusituvan mielestä suomalaiset ovat hitaita ja uusymmärtämättömiä, kun eivät ymmärrä syödä terveellisesti, ja karppaus on kuin uskonlahko.

Ei kuitenkaan anneta muutaman henkilön leimata koko ammattikuntaa! Ravitsemusterapeuteista ja muista ravitsemusasiantuntijoista suurin osa on kuitenkin fiksuja ihmisiä. Eikä myöskään anneta muutamien karppaajien asiattomien viestien leimata kaikkia Suomen noin puolta miljoonaa karppaajaa. Joukko on suuri, ja siihen mahtuu monenlaisia ihmisiä. Eiväthän kaikki muslimitkaan ole terroristeja.

Asiattomien viestien lähettely ei tietenkään ole millään tasolla hyväksyttävää, ja erilaisten keskustelufoorumien tulisi kiinnittää enemmän huomiota keskustelun valvontaan, mutta jollakin tasolla ilmiön taustat ovat kuitenkin ymmärrettävissä. Kuvitellaan, että joku henkilö laihtuu ja parantaa terveyttään karppaamalla. Sitten asiantuntija, joka ei ole ruokavalioon oikeasti edes perehtynyt, tölväisee tiedotusvälineissä, että karppaus on vain muotidieetti, joka aiheuttaa ravintoaineiden puutostiloja ja tukkii verisuonet. Karppaaja saa sitten kuulla seitsemännen kerran lähipiiriltään tai työkavereiltaan, että joko nyt lopetat tuon vaarallisen ruokavalion. Oma hyvä olo ja terveyden hallinta on mitätöity.

Tällaista tapahtui paljon joitakin vuosia sitten. Nykyään tapahtuu vähemmän, kun tutkittu tieto ja ihmisten kokemukset lisääntyvät. Ennakkoluuloihin perustuva tiedotus vähenee. Sellaiset ravitsemusasiantuntijat, jotka tutkivat ennen kuin hutkivat, ovat pääasiassa saaneet olla asiattomilta viesteiltä rauhassa.

Anette Palssa osuu oikeaan siinä, että suurin osa "sodasta" on tiedotusvälineiden aiheuttamaa ja lietsomaa. Erityisesti iltapäivälehdet, ja osa muistakin lehdistä, tuntuvat julkaisevan mitä tahansa, kunhan se herättää huomiota ja vahvoja tunteita. Usein tuntuu siltä, että ihan normaalilla älyllä varustetun toimittajan tulisi huomata artikkelia kirjoittaessaan, että faktat eivät ole kohdallaan, ja kaikkia asian puolia ei ole tuotu esiin. Silti artikkeli julkaistaan, ja seuraavana päivänä uusi samanlainen. Ehkäpä asiattomat viestit tulisikin suunnata lehtien toimituksiin, mutta malttakaa mielenne. Lähettäkää sinne asiallisia viestejä, joissa pahoittelette lehden harkitsematonta linjaa.

Kansan ja ravitsemusasiantuntijoiden välisen kuilun kaventamiseksi on ehdotettu asiantuntijoiden rantautumista sosiaaliseen mediaan, ja se olisi minunkin mielestäni hyvä idea. Ajatusten vaihto sosiaalisessa mediassa on suurimmaksi osaksi asiallista, kuten siellä jo mukana olevat asiantuntijat kertovat. Vaarana asiantuntijoille on lähinnä se, että auktoriteetti kyseenalaistetaan, ja mahdollisesti pinttyneitä käsityksiä joutuu pohtimaan uudelleen, jos niitä joutuu perustelemaankin.

Valtion ravitsemuslinjan edustajia ei vielä juurikaan löydy sosiaalisesta mediasta. Pari poikkeusta olen kuitenkin löytänyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on Facebook-sivu, jossa voi keskustella ajankohtaisista aiheista. Lisäksi Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänteellä on blogi, jossa olen bongannut Sydänliiton asiantuntijoita vastaamassa kommentteihin. Ehkäpä asiallinen keskustelu voisi jatkua näissä, yllämainittujen asiantuntijoiden blogien ja Facebook-sivujen lisäksi. Kunnioittakaa toisianne!

SVT: Tieteen maailma - Tiede ruokavalion takana

Ruotsissa on meneillään rasvakapina. Monet diabeetikot ovat alkaneet syödä rasvaista ruokaa, mikä on terveydenhuoltojärjestelmän edustajien mielestä vaarallista. Mutta kapinalliset kertovat voivansa paremmin kuin koskaan. Ruotsin televisio kävi läpi ravinto-ohjeiden takana olevaa tiedettä. Tämä dokumenttiohjelma on lähetetty ruotsin televisiossa syyskuussa 2011. Nyt sen voi katsoa myös YouTube-videopalvelussa suomenkielisen tekstityksen kera.

Videot YouTubessa: SVT: Tieteen maailma - Tiede ruokavalion takana (osa 1/3, osa 2/3 ja osa 3/3). Suomenkielisen tekstityksen saa näkyviin klikkaamalla CC-nappulaa videon oikeassa alakulmassa.

Alkuperäinen nimi: Vetenskapens värld - Vetenskapen bakom kostråden

Matti Uusitupa ja karppauksen mustamaalauskampanja lehdissä

Matti Uusitupa

Viime päivien aikana eri lehdissä on julkaistu useita artikkeleja, joissa varoitellaan vähähiilihydraattisen ruokavalion eli karppauksen epäterveellisyydestä. Kaikkien näiden artikkeleiden takana on yksi mies, leipomoiden ja margariinivalmistajien sponsoroima professori Matti Uusitupa. Ilmeisesti lehdet haluavat antaa kovasti palstatilaa tälle professorille saadakseen enemmän huomiota ja klikkauksia nettisivuilla. Onkohan tässä kaikessa takana Uusituvan oma viha VHH-ruokavaliota kohtaan vaiko hänen sponsoriensa huoli leivän ja margariinin myynnin laskusta?

Käydäänpä läpi Uusituvan eri artikkeleissa esittämät terveysväitteet ja niiden eroavuudet tutkittuun tietoon.

"Huonojen puolien suhteen merkittävää on Uusituvan mukaan se, että karppauksen pitkäaikaisterveellisyyttä ei ole tutkimuksin todennettu."

Tämä on periaatteessa aivan totta, mutta vain puolet totuudesta. Toinen puoli on se, että myöskään Uusituvan suositteleman vähärasvaisen ruokavalion pitkäaikaisterveellisyyttä ei ole todennettu tutkimuksin.

"Painonhallinta on ollut ainoa järjellinen peruste karppaamiseen."

Tämä ei ole totta. VHH-ruokavalio on parantanut useissa tutkimuksissa sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna.

"Suojaravintoaineiden saanti voi olla vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa puutteellista. Karppaaja jää ilman välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita sekä tiettyjä tarpeellisia vitamiineja." "Uusituvan mukaan karppaaminen yksipuolistaa ruokavaliota pitkällä aikavälillä."

Tämäkään ei ole totta. Kaikkia vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita saa myös sellaisista ruoista, joissa ei ole runsaasti hiilihydraatteja. Tämän voi kuka tahansa tarkistaa THL:n Fineli-palvelussa, jossa luetellaan eri elintarvikkeiden suojaravinnepitoisuuksia. Lue lisää: Luonnon omat monivitamiinit

"Jos karppaaja karsii ravinnostaan viljojen myötä kaikki täysjyvä-tuotteet, hän altistaa itsensä muun muassa paksusuolen syövälle ja mahdollisesti myös valtimotaudille ja kakkostyypin eli aikuisiän diabetekselle."

Tällaisesta ei ole mitään luotettavaa näyttöä. Laajoissa tutkimuksissa [1, 2] viljakuidulla ei ole ollut yhteyttä suolistosyöpiin. Lisäksi kuten jo mainitsin, VHH-ruokavalio on parantanut useissa tutkimuksissa sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna.

"Tutkimukset osoittavat, että täysjyväviljatuotteet edistävät terveyttä." "Kaikkein hulluinta on, että täysjyväviljatuotteet jätetään pois. Ne on todistettu kaikissa tutkimuksissa terveyttä edistäviksi."

Täysjyväviljatuotteet edistävät terveyttä vain valkoiseen viljaan verrattuna. Sen sijaan viljaton ruokavalio on todennäköisesti terveellisempi kuin täysjyvään painottuva. Lue lisää: Täysjyvää vai ei viljaa?

"Sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvät, jos rasvaisten maitotuotteiden suosio kasvaa." "Sydänliiton puheenjohtaja, professori Matti Uusitupa sanoo, että jos rasvaisten maitotuotteiden suosion kasvu jatkuu, tulokset näkyvät jo 3-5 vuoden kuluttua. - Sairastavuus ja kuolleisuus kasvaa, se on varmaa. Varsinkin jos merkittävä osa korkean riskin yksilöistä hylkää terveellisen ruokavalion."

Tämä on Uusituvan henkilökohtainen ilkeämielinen arvaus ja tutkitun tiedon vastaista. Laajassa koostetutkimuksessa rasvaisten maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä 8 % pienempään sepelvaltimotaudin ja 21 % pienempään aivohalvauksen riskiin. Lisäksi rasvaiset maitotuotteet parantavat kolesterolisuhdetta. Puolalaistutkimuksessa seurattiin VHH-ruokavaliota yli kolme vuotta noudattaneita henkilöitä. Heidän terveydentilansa havaittiin hyväksi.

"Uusitupa muistuttaa, että jo aivot yksinään kuluttavat vuorokaudessa 100 grammaa sokeria."

Tämä on puoliksi totta. Jos hiilihydraattien määrä ravinnossa laskee hyvin matalaksi, laskevat myös aivot glukoosin käyttöään murto-osaan tavanomaisesta.

"Vaikka moni karppaaja onnistuu pudottamaan painoaan tilapäisesti, pitkäaikaistulokset eivät juuri eroa muista dieeteistä. Tämä kävi ilmi, kun Uusitupa ja terveystieteiden kandidaatti Emmikaisa Raussi kävivät läpi laajan kansainvälisen tutkimusaineiston."

Hyvä, että tämäkin otettiin puheeksi. Suomen Lääkärilehdessä on todellakin julkaistu Uusituvan ja Raussin kirjoitus VHH-ruokavaliosta. Jostakin syystä kirjoitus käsitteli vain painonpudotusta eikä lainkaan ruokavalion muita terveysvaikutuksia. Voimme kai kuitenkin olettaa, että Uusitupa on lukenut kaikki ne tutkimukset, joihin hän itse kirjoituksessaan viittaa.

Suurimmassa osassa tutkimuksista VHH-ruokavalio paransi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä Uusituvan itsensä suosittelemaan vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna. Yhdessäkään tutkimuksessa ei VHH-ruokavaliolla saatu huonompia tuloksia. Miksi Uusitupa pelottelee negatiivisilla terveysvaikutuksilla, vaikka hänen itse lukemissaan ja viittaamissaan tutkimuksissa terveysvaikutukset ovat olleet päinvastoin positiivisia?

Tässä lopuksi lainauksia (englanniksi) Matti Uusituvan Suomen Lääkärilehdessä viittaamista tutkimuksista:

"Mediterranean and low-carbohydrate diets may be effective alternatives to low-fat diets. The more favorable effects on lipids (with the low-carbohydrate diet) and on glycemic control (with the Mediterranean diet) suggest that personal preferences and metabolic considerations might inform individualized tailoring of dietary interventions." Lähde 1

"Successful weight loss can be achieved with either a low-fat or low-carbohydrate diet when coupled with behavioral treatment. A low-carbohydrate diet is associated with favorable changes in cardiovascular disease risk factors at 2 years." Lähde 2

"Compared with the LF group, the LC group had greater decreases in triglycerides, increases in HDL cholesterol and LDL cholesterol" (LDL:n partikkelijakauma on siis parantunut) Lähde 3

"During active weight loss, serum triglyceride levels decreased more and high-density lipoprotein cholesterol level increased more with the low-carbohydrate diet than with the low-fat diet." Lähde 4

"For persons on the low-carbohydrate diet, triglyceride levels decreased more and high-density lipoprotein cholesterol levels decreased less. As seen in the small group of persons with diabetes and after adjustment for covariates, hemoglobin A1c levels improved more for persons on the low-carbohydrate diet. These more favorable metabolic responses to a low-carbohydrate diet remained significant after adjustment for weight loss differences." Lähde 5

"In this study, premenopausal overweight and obese women assigned to follow the Atkins diet, which had the lowest carbohydrate intake, lost more weight at 12 months than women assigned to follow the Zone diet, and had experienced comparable or more favorable metabolic effects than those assigned to the Zone, Ornish, or LEARN diets" Lähde 6

"Despite favourable effects of both diets on weight loss, the carbohydrate-reduced diet was more beneficial with respect to cardiovascular risk factors compared to the fat-reduced diet." Lähde 7

"The low-carbohydrate diet was associated with a greater improvement in some risk factors for coronary heart disease." Lähde 8

"the low-carbohydrate diet produced a greater increase in HDL cholesterol" Lähde 9

"There were significant differences between the groups for weight, high-density lipoprotein cholesterol, triacylglycerols and systolic blood pressure, favouring the low-carbohydrate diet." Lähde 10

"Severely obese subjects with a high prevalence of diabetes or the metabolic syndrome lost more weight during six months on a carbohydrate-restricted diet than on a calorie- and fat-restricted diet, with a relative improvement in insulin sensitivity and triglyceride levels, even after adjustment for the amount of weight lost." Lähde 11

Epätoivoinen leipäkauppias

Osta leipää tai kuole? Eräs K-supermarketin (Mustapekka, Käpylä, Helsinki) asiakas bongasi tänään myymälässä varsin erikoisen leipäkauppiaan. Kauppias oli avannut leipätiskilleen iltapäivälehden, jossa leipomoiden sponsoroima professori Matti Uusitupa uhkaa pienen kissan kokoisilla kirjaimilla, että "karppaus voi tappaa lähivuosina".

Tällainen kaupustelu ei ole ainoastaan epätoivoista, vaan todennäköisesti myöskin kuluttajansuojalain vastaista. EU:n terveysviranomaiset eivät ole hyväksyneet kyseistä terveysväitettä. Tähänkö ollaan tultu?

Uutuuskirja PaRas ruokavalio

Kaikkien terveydestään kiinnostuneiden tulisi tehdä palvelus itselleen ja oppia lisää rasvoista. Biologi, filosofian tohtori ja Suomen suosituin terveysbloggaaja Christer Sundqvist on kirjoittanut kirjan täynnä hyödyllistä tietoa rasvoista.

Kirjassa tuodaan esille kaikki ravinnossa esiintyvät rasvahapot, miten ne vaikuttavat terveyteemme ja miten niiden puute aiheuttaa sairauksia.

Tänä päivänä kun elintavikkeita ja ruokavalioita mainostetaan sen mukaan mitä ne eivät sisällä on PaRas ruokavalio poikkeus. PaRas tarkoittaa Paljon Rasvaa, ja kirja kertoo rasvoista.

Kirjassa ravintomme rasvat nostetaan esille suomalaiseen ravitsemuskeskusteluun selkeimmällä mahdollisella tavalla, selostaa professori Kari Salminen esipuheessaan.

Sundqvist tunnetaan erinomaisena puhujana ja provosoivanakin ravitsemusvalistajana, joka rohkenee seurata omia itsenäisiä ajatuskulkujaan. Hänen Veteraaniurheilija-bloginsa on arvostettu ja suosittu mielipidefoorumi.

Ihminen pärjää ääriolosuhteissa ilman hiilihydraatteja, mutta rasvat ja proteiinit ovat erittäin tärkeitä ja monet rasvahapot ja aminohapot ovat välttämättömiä ihmiselle. Seurauksena riittämättömästä rasvansaannista on aivojen rappeutuminen, kudokset hajoavat ja lopulta seuraa kuolema.

Rasvojen suhteen kannattaa suosia monipuolisuutta ja säännöllisyyttä. Terveysviranomaistemme rasvapelottelu ja hyvin yksipuolinen tiedotus ravintorasvoista on luonut Suomeen hyvin voimakkaan rasvakammon. On hämmästyttävää todeta, että rasvoista pelottelun myötä on syntynyt ennen kokematon lihavuus- ja diabetesepidemia Suomessa ja muualla. Jokin tässä yhtälössä ei täsmää!

Kirjan aiheita:
- rasvojen / hiilihydraattien vaikutus terveyteen ja painonhallintaan (kuvitus)
- mistä me saamme luonnollisia rasvoja?
- rasvan rooli painonhallinnassa, sydän- ja verisuonitaudissa sekä diabeteksessa
- voi vs. margariini (margariinin valmistuksesta)
- ruotsalaiset urheilijat takovat kultaa rasvaisella ruokavaliolla
- mielenkiintoista julkista (ja vähemmän julkista) rasvakeskustelua

Christer Sundqvist: PaRas ruokavalio – luonnolliset rasvat kunniaan

Kirja julkaistaan 27.10. Helsingin kirjamessujen yhteydessä.

Miesten VHH-viikko

Facebookissa Vähähiilihydraattinen ruokavalio -sivun tykkääjistä valitettavasti vain 15 % on miehiä. Miten saisimme enemmän miehiä mukaan sosiaaliseen mediaan? Lokakuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla sivulla pidetään miesten VHH-viikko! Joka päivä maanantaista (3.10.) sunnuntaihin (9.10.) esitellään VHH-ruokavaliota noudattava mies, joka näkyy myös blogimaailmassa. Viikon päätteeksi esittelyt lisätään myös tänne nettisivujen puolelle.

Kaikki naiset ja miksei vähemmistönä olevat miehetkin huomio! Kutsukaa aviomiehenne, miesystävänne, miespuoliset kaverinne, veljenne, isänne, poikanne ja muut sukulaismiehet mukaan. Nostetaan miesten osuus edes hieman lähemmäksi 50 prosenttia. Nyt kaikki miehet klikkaamaan tykkää-nappulaa ja mukaan sosiaalisen median keskusteluihin!