torstai 3. marraskuuta 2011

Asiattomia viestejä karppauksesta?

Tiedotusvälineissä paljon esillä olleet professorit Mikael Fogelholm ja Matti Uusitupa ovat valittaneet, että he, samoin kuin monet muut ravitsemusasiantuntijat, saavat karppaajilta asiattomia viestejä kritisoituaan vähähiilihydraattista ruokavaliota. Tällaiset kertomukset ovat saaneet varsin paljon palstatilaa. Onko kyseessä todella niin laaja ilmiö, kun annetaan ymmärtää? Kysyin sosiaalisessa mediassa, Facebookissa ja blogeissa, esiintyviltä asiantuntijoilta, ovatko he saaneet asiattomia viestejä.

Blogia pitävistä ravitsemusasiantuntijoista Anssi Manninen, Patrik Borg, Jan Verho, Sanna Talvia ja Reijo Laatikainen kertoivat, että he eivät ole saaneet asiattomia viestejä. Osa heistä on kuitenkin huomannut keskustelupalstoilla joitakin ei niin mairittelevia viestejä.

Anette Palssa kertoi, että hän ei ole pitkään aikaan saanut asiattomia viestejä. Vuosia sitten, kun hän oli enemmän TV-ohjelmissa esillä, hän sai joitakin puheluita ja viestejä, joissa hänen toimintaansa arvosteltiin. Palssa yrittää tietoisesti välttää tilanteita, joissa hänet voidaan ymmärtää väärin tai hän ei voi esittää asiaansa riittävän laajasta näkökulmasta. Hän katsoo, että hänen kantansa eivät ole kovin tiukkoja, joten ne tuskin ärsyttävät ihmisiä paljoakaan.

Palssa oli yksi niistä, joita pyydettiin mukaan A-talkin karppauskeskusteluun. Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt ohjelman aiheen vuoksi, vaan sen takia, että hän ei siinä vaiheessa tiennyt, ketä muut keskustelijat olisivat. Hänen mielestään osa "ravitsemussodasta" on median aiheuttamaa.

Janne Huovila kertoi, että sähköpostiin hän ei ole saanut herjausviestejä, mutta sosiaaliseen mediaan sellaisia on välillä tullut. Hän näkee blogeissa positiivisen puolen; on rakentavaa käydä keskusteluja eri tavalla ajattelevien kanssa, ja blogeissa myös asiantuntijoilla on mahdollisuus sanoa kovemmin epäkohdista.

Vera Mikkilän väitöskirja uutisoitiin erittäin epäonnistuneella otsikolla, ja sen jälkeen hän sai sähköpostiinsa jonkin verran asiattomia viestejä. Eräs henkilö alkoi soitellakin. Jollakin keskustelupalstalla kirjoitettiin, että väitöskirjan tulokset ovat vääristeltyjä, mikä oli loukkaavaa.

Hanna Partanen on saanut vuosien mittaan paljon postia, josta on ollut kiitoksia suurempi osa kuin vihapostia. Osaan hän on vastannutkin, jos viesti on lähetetty kirjoittajan omalla nimellä. Jonkin verran herjaa hän on saanut osakseen, mutta ei uhkauksia. (Mikkilällä ja Partasella ei ole omia blogeja.)

Mielestäni Reijo Laatikainen osoitti erityisen tervettä asennetta nettikritiikkiin, kun hän kertoi A-talkissa, että hän sai haastavaa postia, jossa hänen tietojaan kyseenalaistettiin, ja sen johdosta hän ryhtyi itse tutkimaan kirjallisuutta ja oppi paljon uutta.

Janne Huovila tiivistää sosiaalisessa mediassa olevien ravitsemusasiantuntijoiden ajatuksia näin:
"On päivän selvää, että erilaisissa asemissa olevien ravitsemusasiantuntijoiden suhde julkiseen keskusteluun on erilainen. Eikä se kerro suoraan ammattitaidosta. Olisi hienoa jos suurempi osa ravitsemusvaikuttajista tulisi sosiaaliseen mediaan. Mutta niin kauan kun karppauksen näkyvimmät mielipidevaikuttajat käyvät henkilökohtaista ajojahtia, on se vaikeaa. Nyt tarvittaisiin nöyrempää yhteiseen pussiin pelaamista. Vaikka ravitsemusvaikuttajien asiaton häirintä olisi vähäisempaa kuin media antaa ymmärtää, on se silti tuomittavaa eikä vie keskustelua eteenpäin."
Aina eivät asiantuntijatkaan mieti sanomisiaan järin tarkkaan. Jo vuosia sitten THL:n pääjohtaja Pekka Puska rinnasti vähähiilihydraattisen ruokavalion rotanmyrkkyyn. Mikael Fogelholmin mielestä karppaajien huono käytös johtuu ehkä hiilihydraattien puutteesta, ja Matti Uusituvan mielestä suomalaiset ovat hitaita ja uusymmärtämättömiä, kun eivät ymmärrä syödä terveellisesti, ja karppaus on kuin uskonlahko.

Ei kuitenkaan anneta muutaman henkilön leimata koko ammattikuntaa! Ravitsemusterapeuteista ja muista ravitsemusasiantuntijoista suurin osa on kuitenkin fiksuja ihmisiä. Eikä myöskään anneta muutamien karppaajien asiattomien viestien leimata kaikkia Suomen noin puolta miljoonaa karppaajaa. Joukko on suuri, ja siihen mahtuu monenlaisia ihmisiä. Eiväthän kaikki muslimitkaan ole terroristeja.

Asiattomien viestien lähettely ei tietenkään ole millään tasolla hyväksyttävää, ja erilaisten keskustelufoorumien tulisi kiinnittää enemmän huomiota keskustelun valvontaan, mutta jollakin tasolla ilmiön taustat ovat kuitenkin ymmärrettävissä. Kuvitellaan, että joku henkilö laihtuu ja parantaa terveyttään karppaamalla. Sitten asiantuntija, joka ei ole ruokavalioon oikeasti edes perehtynyt, tölväisee tiedotusvälineissä, että karppaus on vain muotidieetti, joka aiheuttaa ravintoaineiden puutostiloja ja tukkii verisuonet. Karppaaja saa sitten kuulla seitsemännen kerran lähipiiriltään tai työkavereiltaan, että joko nyt lopetat tuon vaarallisen ruokavalion. Oma hyvä olo ja terveyden hallinta on mitätöity.

Tällaista tapahtui paljon joitakin vuosia sitten. Nykyään tapahtuu vähemmän, kun tutkittu tieto ja ihmisten kokemukset lisääntyvät. Ennakkoluuloihin perustuva tiedotus vähenee. Sellaiset ravitsemusasiantuntijat, jotka tutkivat ennen kuin hutkivat, ovat pääasiassa saaneet olla asiattomilta viesteiltä rauhassa.

Anette Palssa osuu oikeaan siinä, että suurin osa "sodasta" on tiedotusvälineiden aiheuttamaa ja lietsomaa. Erityisesti iltapäivälehdet, ja osa muistakin lehdistä, tuntuvat julkaisevan mitä tahansa, kunhan se herättää huomiota ja vahvoja tunteita. Usein tuntuu siltä, että ihan normaalilla älyllä varustetun toimittajan tulisi huomata artikkelia kirjoittaessaan, että faktat eivät ole kohdallaan, ja kaikkia asian puolia ei ole tuotu esiin. Silti artikkeli julkaistaan, ja seuraavana päivänä uusi samanlainen. Ehkäpä asiattomat viestit tulisikin suunnata lehtien toimituksiin, mutta malttakaa mielenne. Lähettäkää sinne asiallisia viestejä, joissa pahoittelette lehden harkitsematonta linjaa.

Kansan ja ravitsemusasiantuntijoiden välisen kuilun kaventamiseksi on ehdotettu asiantuntijoiden rantautumista sosiaaliseen mediaan, ja se olisi minunkin mielestäni hyvä idea. Ajatusten vaihto sosiaalisessa mediassa on suurimmaksi osaksi asiallista, kuten siellä jo mukana olevat asiantuntijat kertovat. Vaarana asiantuntijoille on lähinnä se, että auktoriteetti kyseenalaistetaan, ja mahdollisesti pinttyneitä käsityksiä joutuu pohtimaan uudelleen, jos niitä joutuu perustelemaankin.

Valtion ravitsemuslinjan edustajia ei vielä juurikaan löydy sosiaalisesta mediasta. Pari poikkeusta olen kuitenkin löytänyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on Facebook-sivu, jossa voi keskustella ajankohtaisista aiheista. Lisäksi Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänteellä on blogi, jossa olen bongannut Sydänliiton asiantuntijoita vastaamassa kommentteihin. Ehkäpä asiallinen keskustelu voisi jatkua näissä, yllämainittujen asiantuntijoiden blogien ja Facebook-sivujen lisäksi. Kunnioittakaa toisianne!

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

SVT: Tieteen maailma - Tiede ruokavalion takana

Ruotsissa on meneillään rasvakapina. Monet diabeetikot ovat alkaneet syödä rasvaista ruokaa, mikä on terveydenhuoltojärjestelmän edustajien mielestä vaarallista. Mutta kapinalliset kertovat voivansa paremmin kuin koskaan. Ruotsin televisio kävi läpi ravinto-ohjeiden takana olevaa tiedettä. Tämä dokumenttiohjelma on lähetetty ruotsin televisiossa syyskuussa 2011. Nyt sen voi katsoa myös YouTube-videopalvelussa suomenkielisen tekstityksen kera.

Videot YouTubessa: SVT: Tieteen maailma - Tiede ruokavalion takana (osa 1/3, osa 2/3 ja osa 3/3). Suomenkielisen tekstityksen saa näkyviin klikkaamalla CC-nappulaa videon oikeassa alakulmassa.

Alkuperäinen nimi: Vetenskapens värld - Vetenskapen bakom kostråden

tiistai 25. lokakuuta 2011

Matti Uusitupa ja karppauksen mustamaalauskampanja lehdissä

Matti Uusitupa
Viime päivien aikana eri lehdissä on julkaistu useita artikkeleja, joissa varoitellaan vähähiilihydraattisen ruokavalion eli karppauksen epäterveellisyydestä. Kaikkien näiden artikkeleiden takana on yksi mies, leipomoiden ja margariinivalmistajien sponsoroima professori Matti Uusitupa. Ilmeisesti lehdet haluavat antaa kovasti palstatilaa tälle professorille saadakseen enemmän huomiota ja klikkauksia nettisivuilla. Onkohan tässä kaikessa takana Uusituvan oma viha VHH-ruokavaliota kohtaan vaiko hänen sponsoriensa huoli leivän ja margariinin myynnin laskusta?

Käydäänpä läpi Uusituvan eri artikkeleissa esittämät terveysväitteet ja niiden eroavuudet tutkittuun tietoon.
"Huonojen puolien suhteen merkittävää on Uusituvan mukaan se, että karppauksen pitkäaikaisterveellisyyttä ei ole tutkimuksin todennettu."
Tämä on periaatteessa aivan totta, mutta vain puolet totuudesta. Toinen puoli on se, että myöskään Uusituvan suositteleman vähärasvaisen ruokavalion pitkäaikaisterveellisyyttä ei ole todennettu tutkimuksin.
"Painonhallinta on ollut ainoa järjellinen peruste karppaamiseen."
Tämä ei ole totta. VHH-ruokavalio on parantanut useissa tutkimuksissa sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna.
"Suojaravintoaineiden saanti voi olla vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa puutteellista. Karppaaja jää ilman välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita sekä tiettyjä tarpeellisia vitamiineja." "Uusituvan mukaan karppaaminen yksipuolistaa ruokavaliota pitkällä aikavälillä."
Tämäkään ei ole totta. Kaikkia vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita saa myös sellaisista ruoista, joissa ei ole runsaasti hiilihydraatteja. Tämän voi kuka tahansa tarkistaa THL:n Fineli-palvelussa, jossa luetellaan eri elintarvikkeiden suojaravinnepitoisuuksia. Lue lisää: Luonnon omat monivitamiinit
"Jos karppaaja karsii ravinnostaan viljojen myötä kaikki täysjyvä-tuotteet, hän altistaa itsensä muun muassa paksusuolen syövälle ja mahdollisesti myös valtimotaudille ja kakkostyypin eli aikuisiän diabetekselle."
Tällaisesta ei ole mitään luotettavaa näyttöä. Laajoissa tutkimuksissa [1, 2] viljakuidulla ei ole ollut yhteyttä suolistosyöpiin. Lisäksi kuten jo mainitsin, VHH-ruokavalio on parantanut useissa tutkimuksissa sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna.
"Tutkimukset osoittavat, että täysjyväviljatuotteet edistävät terveyttä." "Kaikkein hulluinta on, että täysjyväviljatuotteet jätetään pois. Ne on todistettu kaikissa tutkimuksissa terveyttä edistäviksi."
Täysjyväviljatuotteet edistävät terveyttä vain valkoiseen viljaan verrattuna. Sen sijaan viljaton ruokavalio on todennäköisesti terveellisempi kuin täysjyvään painottuva. Lue lisää: Täysjyvää vai ei viljaa?
"Sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvät, jos rasvaisten maitotuotteiden suosio kasvaa." "Sydänliiton puheenjohtaja, professori Matti Uusitupa sanoo, että jos rasvaisten maitotuotteiden suosion kasvu jatkuu, tulokset näkyvät jo 3-5 vuoden kuluttua. - Sairastavuus ja kuolleisuus kasvaa, se on varmaa. Varsinkin jos merkittävä osa korkean riskin yksilöistä hylkää terveellisen ruokavalion."
Tämä on Uusituvan henkilökohtainen ilkeämielinen arvaus ja tutkitun tiedon vastaista. Laajassa koostetutkimuksessa rasvaisten maitotuotteiden käyttö oli yhteydessä 8 % pienempään sepelvaltimotaudin ja 21 % pienempään aivohalvauksen riskiin. Lisäksi rasvaiset maitotuotteet parantavat kolesterolisuhdetta. Puolalaistutkimuksessa seurattiin VHH-ruokavaliota yli kolme vuotta noudattaneita henkilöitä. Heidän terveydentilansa havaittiin hyväksi.
"Uusitupa muistuttaa, että jo aivot yksinään kuluttavat vuorokaudessa 100 grammaa sokeria."
Tämä on puoliksi totta. Jos hiilihydraattien määrä ravinnossa laskee hyvin matalaksi, laskevat myös aivot glukoosin käyttöään murto-osaan tavanomaisesta.
"Vaikka moni karppaaja onnistuu pudottamaan painoaan tilapäisesti, pitkäaikaistulokset eivät juuri eroa muista dieeteistä. Tämä kävi ilmi, kun Uusitupa ja terveystieteiden kandidaatti Emmikaisa Raussi kävivät läpi laajan kansainvälisen tutkimusaineiston."
Hyvä, että tämäkin otettiin puheeksi. Suomen Lääkärilehdessä on todellakin julkaistu Uusituvan ja Raussin kirjoitus VHH-ruokavaliosta. Jostakin syystä kirjoitus käsitteli vain painonpudotusta eikä lainkaan ruokavalion muita terveysvaikutuksia. Voimme kai kuitenkin olettaa, että Uusitupa on lukenut kaikki ne tutkimukset, joihin hän itse kirjoituksessaan viittaa.

Suurimmassa osassa tutkimuksista VHH-ruokavalio paransi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä Uusituvan itsensä suosittelemaan vähärasvaiseen ruokavalioon verrattuna. Yhdessäkään tutkimuksessa ei VHH-ruokavaliolla saatu huonompia tuloksia. Miksi Uusitupa pelottelee negatiivisilla terveysvaikutuksilla, vaikka hänen itse lukemissaan ja viittaamissaan tutkimuksissa terveysvaikutukset ovat olleet päinvastoin positiivisia?

Tässä lopuksi lainauksia (englanniksi) Matti Uusituvan Suomen Lääkärilehdessä viittaamista tutkimuksista:

"Mediterranean and low-carbohydrate diets may be effective alternatives to low-fat diets. The more favorable effects on lipids (with the low-carbohydrate diet) and on glycemic control (with the Mediterranean diet) suggest that personal preferences and metabolic considerations might inform individualized tailoring of dietary interventions." Lähde 1

"Successful weight loss can be achieved with either a low-fat or low-carbohydrate diet when coupled with behavioral treatment. A low-carbohydrate diet is associated with favorable changes in cardiovascular disease risk factors at 2 years." Lähde 2

"Compared with the LF group, the LC group had greater decreases in triglycerides, increases in HDL cholesterol and LDL cholesterol" (LDL:n partikkelijakauma on siis parantunut) Lähde 3

"During active weight loss, serum triglyceride levels decreased more and high-density lipoprotein cholesterol level increased more with the low-carbohydrate diet than with the low-fat diet." Lähde 4

"For persons on the low-carbohydrate diet, triglyceride levels decreased more and high-density lipoprotein cholesterol levels decreased less. As seen in the small group of persons with diabetes and after adjustment for covariates, hemoglobin A1c levels improved more for persons on the low-carbohydrate diet. These more favorable metabolic responses to a low-carbohydrate diet remained significant after adjustment for weight loss differences." Lähde 5

"In this study, premenopausal overweight and obese women assigned to follow the Atkins diet, which had the lowest carbohydrate intake, lost more weight at 12 months than women assigned to follow the Zone diet, and had experienced comparable or more favorable metabolic effects than those assigned to the Zone, Ornish, or LEARN diets" Lähde 6

"Despite favourable effects of both diets on weight loss, the carbohydrate-reduced diet was more beneficial with respect to cardiovascular risk factors compared to the fat-reduced diet." Lähde 7

"The low-carbohydrate diet was associated with a greater improvement in some risk factors for coronary heart disease." Lähde 8

"the low-carbohydrate diet produced a greater increase in HDL cholesterol" Lähde 9

"There were significant differences between the groups for weight, high-density lipoprotein cholesterol, triacylglycerols and systolic blood pressure, favouring the low-carbohydrate diet." Lähde 10

"Severely obese subjects with a high prevalence of diabetes or the metabolic syndrome lost more weight during six months on a carbohydrate-restricted diet than on a calorie- and fat-restricted diet, with a relative improvement in insulin sensitivity and triglyceride levels, even after adjustment for the amount of weight lost." Lähde 11

Epätoivoinen leipäkauppias

Osta leipää tai kuole? Eräs K-supermarketin (Mustapekka, Käpylä, Helsinki) asiakas bongasi tänään myymälässä varsin erikoisen leipäkauppiaan. Kauppias oli avannut leipätiskilleen iltapäivälehden, jossa leipomoiden sponsoroima professori Matti Uusitupa uhkaa pienen kissan kokoisilla kirjaimilla, että "karppaus voi tappaa lähivuosina".


Tällainen kaupustelu ei ole ainoastaan epätoivoista, vaan todennäköisesti myöskin kuluttajansuojalain vastaista. EU:n terveysviranomaiset eivät ole hyväksyneet kyseistä terveysväitettä. Tähänkö ollaan tultu?

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Uutuuskirja PaRas ruokavalio

Kaikkien terveydestään kiinnostuneiden tulisi tehdä palvelus itselleen ja oppia lisää rasvoista. Biologi, filosofian tohtori ja Suomen suosituin terveysbloggaaja Christer Sundqvist on kirjoittanut kirjan täynnä hyödyllistä tietoa rasvoista.

Kirjassa tuodaan esille kaikki ravinnossa esiintyvät rasvahapot, miten ne vaikuttavat terveyteemme ja miten niiden puute aiheuttaa sairauksia.

Tänä päivänä kun elintavikkeita ja ruokavalioita mainostetaan sen mukaan mitä ne eivät sisällä on PaRas ruokavalio poikkeus. PaRas tarkoittaa Paljon Rasvaa, ja kirja kertoo rasvoista.

Kirjassa ravintomme rasvat nostetaan esille suomalaiseen ravitsemuskeskusteluun selkeimmällä mahdollisella tavalla, selostaa professori Kari Salminen esipuheessaan.

Sundqvist tunnetaan erinomaisena puhujana ja provosoivanakin ravitsemusvalistajana, joka rohkenee seurata omia itsenäisiä ajatuskulkujaan. Hänen Veteraaniurheilija-bloginsa on arvostettu ja suosittu mielipidefoorumi.

Ihminen pärjää ääriolosuhteissa ilman hiilihydraatteja, mutta rasvat ja proteiinit ovat erittäin tärkeitä ja monet rasvahapot ja aminohapot ovat välttämättömiä ihmiselle. Seurauksena riittämättömästä rasvansaannista on aivojen rappeutuminen, kudokset hajoavat ja lopulta seuraa kuolema.

Rasvojen suhteen kannattaa suosia monipuolisuutta ja säännöllisyyttä. Terveysviranomaistemme rasvapelottelu ja hyvin yksipuolinen tiedotus ravintorasvoista on luonut Suomeen hyvin voimakkaan rasvakammon. On hämmästyttävää todeta, että rasvoista pelottelun myötä on syntynyt ennen kokematon lihavuus- ja diabetesepidemia Suomessa ja muualla. Jokin tässä yhtälössä ei täsmää!

Kirjan aiheita:
- rasvojen / hiilihydraattien vaikutus terveyteen ja painonhallintaan (kuvitus)
- mistä me saamme luonnollisia rasvoja?
- rasvan rooli painonhallinnassa, sydän- ja verisuonitaudissa sekä diabeteksessa
- voi vs. margariini (margariinin valmistuksesta)
- ruotsalaiset urheilijat takovat kultaa rasvaisella ruokavaliolla
- mielenkiintoista julkista (ja vähemmän julkista) rasvakeskustelua

Christer Sundqvist: PaRas ruokavalio – luonnolliset rasvat kunniaan

Kirja julkaistaan 27.10. Helsingin kirjamessujen yhteydessä.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Miesten VHH-viikko

Facebookissa Vähähiilihydraattinen ruokavalio -sivun tykkääjistä valitettavasti vain 15 % on miehiä. Miten saisimme enemmän miehiä mukaan sosiaaliseen mediaan? Lokakuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla sivulla pidetään miesten VHH-viikko! Joka päivä maanantaista (3.10.) sunnuntaihin (9.10.) esitellään VHH-ruokavaliota noudattava mies, joka näkyy myös blogimaailmassa. Viikon päätteeksi esittelyt lisätään myös tänne nettisivujen puolelle.

Kaikki naiset ja miksei vähemmistönä olevat miehetkin huomio! Kutsukaa aviomiehenne, miesystävänne, miespuoliset kaverinne, veljenne, isänne, poikanne ja muut sukulaismiehet mukaan. Nostetaan miesten osuus edes hieman lähemmäksi 50 prosenttia. Nyt kaikki miehet klikkaamaan tykkää-nappulaa ja mukaan sosiaalisen median keskusteluihin!

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Pienet LDL-hiukkaset - vaiettu kolesterolisalaisuus

LDL-kolesteroli on nimetty "pahaksi" kolesteroliksi, koska sillä on havaittu olevan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Kuitenkin moni sairastuu näihin tauteihin, vaikka LDL-kolesteroli on alhainen, ja moni myös pysyy terveenä, vaikka LDL-kolesteroli on korkea. Mistä tämä sitten johtuu?

Mainittakoon ensin, että kolesteroliarvot eivät ole ainoa sv-tautien riskitekijä. Muita riskitekijöitä ovat mm. tupakointi, verenpaine, diabetes ja vyötärölihavuus. Mutta mikä tärkeämpää, LDL-kolesteroli koostuu sekä pienistä että suurista hiukkasista, jotka käyttäytyvät elimistössä eri tavalla. Sen vuoksi pelkästään LDL-arvoa katsomalla ei voida päätellä paljoakaan riskistä sairastua sv-tauteihin.

Pienet LDL-hiukkaset riskitekijänä

Pienet LDL-hiukkaset ovat vahva riskitekijä, paljon vahvempi kuin LDL-kolesteroli yksin. Ne ennustavat sekä verisuonten huonoa kuntoa että sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Ne tarttuvat helpommin verisuonten seinämiin. Ne myöskin hapettuvat ja sokeristuvat helpommin.

Suuret LDL-hiukkaset puolestaan ovat harmittomia. Ne eivät ennusta sv-tauteihin sairastumista. Jos LDL-kolesteroli koostuu pääasiassa suurista hiukkasista, ei siis ole syytä huoleen.

Mistä tiedämme, koostuuko LDL-kolesterolimme pienistä vai suurista hiukkasista?

Tavanomaisessa verikokeessa ei selvitetä pienten ja suurten LDL-hiukkasten määrää. Sen voi kuitenkin päätellä varsin suurella tarkkuudella muista mitattavista kolesteroliarvoista. Silloin, kun triglyseridit ovat korkealla ja HDL matala, koostuu LDL pääasiassa pienistä haitallisista hiukkasista. Jos taas triglyseridit ovat matalalla ja HDL korkea, koostuu LDL pääasiassa suurista harmittomista hiukkasista.

Miten ruokavaliolla voi vaikuttaa pieniin LDL-hiukkasiin?

Kolesteroliarvot määräytyvät osin perintötekijöiden mukaan, mutta niihin voi toki vaikuttaa myös ruokavaliolla.

Pienten LDL-hiukkasten määrää voi vähentää samanlaisella ruokavaliolla, jolla triglyseridit laskevat ja HDL-kolesteroli nousee. Tällaisessa ruokavaliossa on vain vähän hiilihydraatteja ja paljon luonnollista rasvaa. Myös pahamaineinen tyydyttynyt, "kova" rasva vähentää pieniä LDL-hiukkasia ja siten vähentää sv-tautiriskiä.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio on tutkitusti tehokas keino kolesteroliarvojen parantamiseen. Sillä on saavutettu jopa noin 80 % vähennys pieniin LDL-hiukkasiin. VHH-ruokavaliolla LDL-kolesteroli pysyy jokseenkin samana tai nousee, koska harmittomien suurten LDL-hiukkasten määrä kasvaa.

Miksi pienistä ja suurista LDL-hiukkasista sitten vaietaan?

Tutkijoiden piireissä pienet ja suuret LDL-hiukkaset eivät ole mikään uusi tai kiistanalainen aihe. Niistä on tiedetty jo vuosikausia ja julkaistu satoja tieteellisiä artikkeleja. Kuitenkin silloin, kun tutkijat ja terveysvalistajat puhuvat ravinnosta ja kolesteroliarvoista tavalliselle kansalle, vaikenevat he LDL-kolesterolin tarkemmasta koostumuksesta. Tähän voisi olla parikin syytä:

Ensinnäkin tieto LDL-hiukkasista romuttaa rasva-kolesteroli-sydäntautiteorian, jonka mukaan tyydyttynyt rasva nostaa LDL-kolesterolia, mikä puolestaan aiheuttaisi sydäntauteja. Teoria on virheellinen, sillä tyydyttynyt rasva nostaa LDL-kolesterolia pelkästään lisäämällä suurten ja harmittomien LDL-hiukkasten määrää, eli sydänriski ei nousekaan. Sama on havaittu laajoissa väestöntutkimuksissa: Tyydyttyneen rasvan käytöllä ei ole yhteyttä sv-tauteihin.

Toiseksi nykyään suositeltu vähärasvainen ja runsashiilihydraattinen ruokavalio lisää pienten haitallisten LDL-hiukkasten määrää siihen verrattuna, että syötäisiin enemmän rasvaa. Käytännön syistä ravitsemussuosituksiin ei kuitenkaan ole tulossa suuria muutoksia, sillä kansa halutaan ruokkia viljalla, koska sitä tuotetaan runsaasti ja se on hyvin edullista. Pienistä LDL-hiukkasista tiedottaminen veisi uskottavuuden ravitsemussuosituksilta.

Lähteitä:

1 Cholesterol levels in small LDL particles predict the risk of coronary heart disease in the EPIC-Norfolk prospective population study
2 Lipoprotein profile in patients who survive a stroke
3 Cholesteryl ester transfer protein, low density lipoprotein particle size and intima media thickness in patients with coronary heart disease
4 Effect of short-term low- and high-fat diets on low-density lipoprotein particle size in normolipidemic subjects
5 Atherogenic normolipidemia - a new phenomenon in the lipoprotein profile of clinically healthy subjects
6 Evaluation of a new homogenous method for detection of small dense LDL cholesterol: Comparison with the LDL cholesterol profile obtained by density gradient ultracentrifugation
7 Changes in lipoprotein(a), oxidized phospholipids, and LDL subclasses with a low-fat high-carbohydrate diet
8 Small dense LDL cholesterol and coronary heart disease: results from the Framingham Offspring Study
9 LDL and HDL subclasses in acute ischemic stroke: prediction of risk and short-term mortality
10 Factors predicting cardiovascular events in statin-treated diabetic and non-diabetic patients with coronary atherosclerosis
11 Small dense LDL and VLDL predict common carotid artery IMT and elicit an inflammatory response in peripheral blood mononuclear and endothelial cells
12 Systematic review: association of low-density lipoprotein subfractions with cardiovascular outcomes
13 Carbohydrate restriction has a more favorable impact on the metabolic syndrome than a low fat diet
14 Small dense low-density lipoproteins and associated risk factors in patients with stroke
15 Small LDL-cholesterol is superior to LDL-cholesterol for determining severe coronary atherosclerosis
16 Association of low-density lipoprotein particle size and ratio of different lipoproteins and apolipoproteins with coronary heart disease
17 Circulating oxidized LDL: determinants and association with brachial flow-mediated dilation
18 Is it LDL particle size or number that correlates with risk for cardiovascular disease?
19 Comparison of the effects of four commercially available weight-loss programmes on lipid-based cardiovascular risk factors
20 Glycation of LDL in non-diabetic people: Small dense LDL is preferentially glycated both in vivo and in vitro
21 Small dense low-density lipoprotein cholesterol concentration and carotid atherosclerosis
22 Clinical use of a carbohydrate-restricted diet to treat the dyslipidemia of the metabolic syndrome
23 Impact of low-density lipoprotein particle size on carotid intima-media thickness in patients with type 2 diabetes mellitus
24 Plasma lipoproteins and triacylglycerol are predictors of small, dense LDL particles
25 Lipoprotein(a) and LDL particle size are related to the severity of coronary artery disease
26 Effects of moderate variations in macronutrient composition on weight loss and reduction in cardiovascular disease risk in obese, insulin-resistant adults
27 Significance of small dense low-density lipoprotein as a risk factor for coronary artery disease and acute coronary syndrome
28 LDL particle subclasses, LDL particle size, and carotid atherosclerosis in the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis (MESA)
29 Effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet program compared to a low-fat diet on fasting lipoprotein subclasses
30 Oxidized LDL and small LDL particle size are independently predictive of a selective defect in microcirculatory endothelial function in type 2 diabetes
31 Low-density lipoprotein size and subclasses are markers of clinically apparent and non-apparent atherosclerosis in type 2 diabetes
32 Low-density lipoprotein subfractions and the long-term risk of ischemic heart disease in men: 13-year follow-up data from the Québec Cardiovascular Study
33 Separate effects of reduced carbohydrate intake and weight loss on atherogenic dyslipidemia
34 Milk-derived fatty acids are associated with a more favorable LDL particle size distribution in healthy men
35 Limited Effect of Dietary Saturated Fat on Plasma Saturated Fat in the Context of a Low Carbohydrate Diet